Valko-Venäjän kirkoilla on vanhastaan epäluuloiset välit, mutta mielenosoitukset ovat tuoneen ne yhteen, kertoo ortodoksipappi Heikki Huttunen
Mellakkapoliisit vartioivat katolisen kirkon eteen kokoontuneita mielenosoittajia Minskissä 27. elokuuta. Kuva: Dasha Sapranetskaya / AP / Lehtikuva

Mellakkapoliisit vartioivat katolisen kirkon eteen kokoontuneita mielenosoittajia Minskissä 27. elokuuta. Kuva: Dasha Sapranetskaya / AP / Lehtikuva

Valko-Venäjän kirkoilla on vanhastaan epäluuloiset välit, mutta mielenosoitukset ovat tuoneen ne yhteen, kertoo ortodoksipappi Heikki Huttunen

Myös Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon uusi johtaja, metropoliitta Venjamin vastustaa poliisiväkivaltaa.

Kirkko ja kaupunki kertoi eilen, kuinka eri kirkkokunnat ovat suhtautuneet Valko-Venäjän mielenosoituksiin ja Aljaksandr Lukašenkan vilpilliseksi epäiltyyn vaalivoittoon.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan monikulttuurisen työn pappi, isä Heikki Huttunen tuntee useita Valko-Venäjällä asuvia ihmisiä ja ulkomailla asuvia valkovenäläisiä, joiden päivityksiä hän seuraa sosiaalisessa mediassa.

Kirkko ja kaupungin jutussa kerrottiin, että Moskovan patriarkaatti siirsi Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan, metropoliitta Pavelin toisiin tehtäviin, kun Pavel oli pyytänyt Lukašenkaa lopettamaan väkivaltaisuudet.

Huttusen mukaan ei kuitenkaan ole selvää, miksi Pavel poistettiin kirkon johdosta. Patriarkaatti ei ole kertonut syytä päätökselle.

Grodnon piispa Artemi on piispoista ainoa, joka on todella avoimesti puhunut poliisiväkivaltaa vastaan.
– Heikki Huttunen

Pavelin seuraaja, metropoliitta Venjamin on niin ikään vaatinut väkivallan lopettamista, poliittisten vankien vapauttamista ja uusien vaalien järjestämistä. Ei tunnu loogiselta, että Moskovan patriarkaatti olisi siirtänyt Pavelin toisiin tehtäviin samanlaisten lausuntojen vuoksi.

– Tai sitten Venjamin ei vastaa Moskovan toiveisiin, Huttunen pohtii.

– On totta, että Moskovan patriarkaatti pyrkii ohjailemaan asioita ja tukemaan Venäjän ulkopolitiikkaa. Asia on kuitenkin monimutkainen. Presidentti Vladimir Putinin ja patriarkka Kirillin välit eivät ole sydämelliset.

Huttunen uskoo, että presidentti ja Moskovan patriarkka pelkäävät Valko-Venäjän levottomuuksien leviävän Venäjälle.

Yksi mahdollinen syy sille, miksi Pavel siirrettiin pois kirkon johdosta, on se, että tämä ei ole Valko-Venäjän kansalainen.

– Jos poliittinen valta vaihtuu ja kirkon pitää neuvotella uuden hallituksen kanssa, ei ole hyödyllistä, että kirkon päämies on ulkomaalainen, Huttunen sanoo.

Ekumenia puhkesi kukkaan mielenosoituksissa

Elokuun presidentinvaalien jälkeiset mielenosoitukset ovat Heikki Huttusen mukaan herättäneet kirkkokuntien välisen ekumenian eloon.

– Valko-Venäjällä ei ole ollut erityisen aktiivista ekumeenista yhteistyötä. Kirkkojen välillä on ollut epäileväiset suhteet, paitsi yksilöiden tasolla. Mutta nyt mielenosoituksien yhteydessä on järjestetty kristittyjen yhteisiä ristisaattoja ja rukouksia.

Diktaattori on menettänyt uskottavuutensa rippeetkin.
– Heikki Huttunen

Myös Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon syrjäytetty ja nykyinen johtaja, metropoliitat Pavel ja Venjamin ovat osoittaneet tukeaan ekumeenisille tapahtumille.

Eri kirkkokunnat ovat ottaneet myös yhdessä kantaa poliittiseen tilanteeseen. Vaalien jälkeen Valko-Venäjän oppositio perusti koordinaatiokomitean, jonka 70 jäsenestä huomattava osa Valko-Venäjällä oleskelevista on kadonnut.

Komiteaan kuuluu myös kirkollinen työryhmä, jonka 20 jäsenestä noin puolet on ortodokseja ja loput muiden kirkkokuntien edustajia. Työryhmä toimii osittain ulkomailta käsin.

– He ovat yhteiskunnallisia toimijoita, joilla ei ole juurikaan virallista asemaa kirkoissa. Mukana on muutama pappi, Huttunen kertoo.

Kirkollinen työryhmä julkaisi syyskuun alussa lausunnon, jossa vaadittiin väkivaltaisuuksien lopettamista, poliittisten vankien vapauttamista ja uusia vaaleja.

– On mielenkiintoista, että metropoliitta Venjaminin ensimmäiset lausunnot olivat samanlaisia, Huttunen toteaa.

Huttunen uskoo, että moni Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon edustaja kannattaa protesteja, mutta ei uskalla tulla näkemystensä kanssa julkisuuteen.

– Grodnon piispa Artemi on piispoista ainoa, joka on todella avoimesti puhunut poliisiväkivaltaa vastaan ja laillisuuden puolesta.

Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon uusi johtaja, metropoliitta Venjamin (oikealla) on vaatinut väkivaltaisuuksien lopettamista, poliittisten vankien vapauttamista ja uusia vaaleja. Kuva: Sergei Vlasov / Itar Tass / Lehtikuva

Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon uusi johtaja, metropoliitta Venjamin (oikealla) on vaatinut väkivaltaisuuksien lopettamista, poliittisten vankien vapauttamista ja uusia vaaleja. Kuva: Sergei Vlasov / Itar Tass / Lehtikuva

Valko-Venäjän uskonnonvapaustilanne on heikko

Heikki Huttunen mukaan Valko-Venäjän uskonnonvapaustilanne on heikompi kuin esimerkiksi Venäjällä.

– Valko-Venäjä on entisistä neuvostotasavalloista kaikkein neuvostoliittolaisin. Siellä on voimassa ankara uskontolaki.

Moni valkovenäläinen arvostaa ortodoksista kulttuuria, mutta Huttusen mukaan on mahdotonta sanoa, kuinka suurelle osalle valkovenäläisistä uskonto todella on tärkeää.

– Luulen, että se prosentti on alhainen. Lukašenkakin on määritellyt itsensä ortodoksiseksi ateistiksi, Huttunen sanoo.

Huttunen on itse vakuuttunut siitä, että Valko-Venäjän diktatuuri kaatuu.

– Valkovenäläiset ovat osoittaneet ihailtavaa malttia sitkeissä mielenosoituksissaan. Kansan mieliala on kääntynyt, ja diktaattori on menettänyt uskottavuutensa rippeetkin. Yhtälö on kestämätön, hän toteaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi