Suurin osa läntisen Euroopan asukkaista identifioituu kristityksi. He eivät kuitenkaan käy säännöllisesti kirkossa.
Valtaosa länsieurooppalaisista määrittelee itsensä ei-harjoittaviksi kristityiksi
Suomalaiset kristityt erottuvat Pew Research Centerin tutkimuksessa monella tavalla muiden Länsi-Euroopan maiden kristityistä.
Suurin osa Länsi-Euroopan asukkaista identifioituu kristityiksi, mutta ei harjoita uskontoaan. Asia käy ilmi yhdysvaltalaisen Pew Research Centerin toukokuussa julkaisemasta tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin kesällä 2017, ja siinä haastateltiin noin 25 000 satunnaisesti valittua aikuista 15 Länsi-Euroopan maasta, myös Suomesta.
Kyselyyn vastanneista 91 prosenttia oli kastettu, 81 prosenttia kasvatettu kristityksi, 71 prosenttia määritteli itsensä kyselyhetkellä kristityksi ja 22 prosenttia osallistui jumalanpalveluksiin vähintään kerran kuukaudessa.
Alle kuukausittain jumalanpalveluksiin osallistuvat määriteltiin tutkimuksessa ei-harjoittaviksi.
Suomi on äärimmäisten lukujen maa
Suomessa oli tutkituista maista prosentuaalisesti sekä eniten ei-harjoittavia kristittyjä (68 prosenttia väestöstä) että yhdessä Ruotsin kanssa vähiten harjoittavia kristittyjä (kummassakin yhdeksän prosenttia). Kaikista tutkituista maista Suomessa oli suurin määrällinen ero uskontoaan harjoittavien ja harjoittamattomien kristittyjen välillä.
Esimerkiksi Saksassa ei-harjoittavia kristittyjä oli 49 prosenttia väestöstä ja harjoittavia 22 prosenttia, Ranskassa taas 46 ja 18 prosenttia. Korkein harjoittavien kristittyjen osuus oli Italiassa, jossa sekä harjoittavia että ei-harjoittavia kristittyjä oli 40 prosenttia väestöstä ja uskonnollisesti sitoutumattomia vain 15 prosenttia. Tutkituista maista Hollannissa oli kaikkein vähiten harjoittavia tai ei-harjoittavia kristittyjä (yhteensä 42 prosenttia): uskonnollisesti sitoutumattomia oli 48 prosenttia.
Suomessa kristinuskon harjoittaminen kulkee käsi kädessä myönteisten maahanmuuttoasenteiden kanssa.
Ei-harjoittavien kristittyjen ajattelu eroaa sekä harjoittavista että uskonnottomista
Kristillisyys ei ole Länsi-Euroopan ei-harjoittaville kristityille yhdentekevä asia vaan merkittävä osa identiteettiä. Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan ei-harjoittavat kristityt eroavat ajattelussaan selvästi sekä harjoittavista kristityistä että uskonnottomista. Monet ei-harjoittavat kristityt eivät usko ”Raamatussa kuvattuun Jumalaan”, mutta he uskovat jonkinlaiseen korkeampaan voimaan tai henkeen. Valtaosa uskonnottomista sen sijaan ei usko minkäänlaiseen korkeampaan voimaan.
Monien ei-harjoittavien kristittyjen asenteet kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä kohtaan olivat tutkimuksen mukaan positiivisia. He arvostavat muun muassa sitä, miten kirkot tukevat huono-osaisia.
Aktiivikristityt suhtautuvat nihkeämmin maahanmuuttoon – paitsi Suomessa
Ympäri Länsi-Eurooppaa sekä harjoittavat että ei-harjoittavat kristityt tapaavat olla kansallismielisempiä kuin uskonnottomat. Vaikka tutkimushetkellä lähes kaikissa tutkituissa maissa valtaosa ihmisistä ei olisi vähentänyt maahanmuuttajien määrää, sekä harjoittavat että ei-harjoittavat kristityt suhtautuivat maahanmuuttajiin ja muslimeihin keskimäärin kielteisemmin kuin uskonnottomat.
Suomalaiset kristityt olivat poikkeus: Suomen harjoittavista kristityistä vain 19 prosenttia toivoi, että maahanmuuttoa vähennettäisiin, kun uskonnottomien joukossa osuus oli 33 prosenttia ja ei-harjoittavien kristittyjen joukossa 37 prosenttia.
Suomessa kristinuskon harjoittaminen kulkee siis käsi kädessä myönteisten maahanmuuttoasenteiden kanssa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jyri Komulainen: Intiassa on enemmän luterilaisia kuin Suomessa, ja maasta olisi paljon opittavaa
AjankohtaistaIntialaista kristillisyyttä luullaan suotta imperialismin jäänteeksi.
