Vankilat ja kirkko sopivat yhteistyöstä kirjallisesti: ”On tärkeää, että jokainen voi harjoittaa omaa uskontoaan”, sanoo Vantaan vankilan johtaja
Vantaan vankilan vangit vaihtuvat usein, koska se on tutkintavankila, jossa vankeja pidetään vain rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn ajan.

Vantaan vankilan vangit vaihtuvat usein, koska se on tutkintavankila, jossa vankeja pidetään vain rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn ajan.

Vankilat ja kirkko sopivat yhteistyöstä kirjallisesti: ”On tärkeää, että jokainen voi harjoittaa omaa uskontoaan”, sanoo Vantaan vankilan johtaja

Suurin osa vangeista pitää hengellisyyttä tärkeänä. Rikosseuraamuslaitoksen ja kirkkokuntien uusi yhteistyösopimus pyrkii turvaamaan sen, että hengellinen työ noudattaa kaikissa olosuhteissa samoja periaatteita. Vantaan vankilassa sopimus herättää tyytyväisyyttä.

Koko Suomen kattava vankilapappijärjestelmä yhdenmukaistuu, sillä vankiloissa tehtävän hengellisen työn tueksi on laadittu uusi kirjallinen yhteistyösopimus. Sen luonnosteli Kirkkohallituksen organisoima Rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvottelukunta, ja siinä sovitaan toiminnan vastuista Rikosseuraamuslaitoksen ja kirkkokuntien välillä.

– Kirjallinen yhteistyösopimus on ensimmäinen laatuaan, kertoo diakonian ja sielunhoidon asiantuntija Sami Puumala Kirkkohallituksesta.

Aiemmin vankiloiden ja seurakuntien yhteistyö on määritelty vain suullisesti.

– Suomessa vankilat ovat erilaisia, ja kirjallisella yhteistyösopimuksella Rikosseuraamuslaitos ja vankilatyötä tekevät kirkkokunnat haluavat turvata sen, että hengellinen työ noudattaa kaikissa olosuhteissa samoja periaatteita, Puumala sanoo.

Kirjallinen sopimus auttaa Puumalan mukaan varsinkin silloin, kun vankilan tai seurakuntien henkilöstö vaihtuu.

Koronakriisi haittasi yhteistyösopimuksen testaamista

Yksi yhteistyösopimuksen pilottivaiheeseen osallistuneista vankiloista on Vantaan vankila. Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen pitää sopimusta hyvänä.

– Ainakin Vantaan vankilassa tämä on luonut turvaa. Jos esimerkiksi vankilan henkilökunnassa on ollut uusi työntekijä, sopimuspaperi on ollut henkilöstövaihdoksista riippumaton dokumentti, josta on voitu tarkistaa käytännöt, Nurminen sanoo.

Vantaan vankila eroaa muista Suomen vankiloista siinä, että se on tutkintavankila, jossa pidetään vankeja vain rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn ajan. Vangit vaihtuvat usein.

Vantaan vankilassa oma työturvallisuuteni ei ole kertaakaan ollut uhattuna. – Eeva Nurminen

– Sopimuksessa määritellään hyvin esimerkiksi jumalanpalvelukset sekä erilaiset ryhmäkokoontumiset, Nurminen sanoo.

Pilottisopimusta on kuitenkin haitannut koronaepidemia, jonka vuoksi vankila oli välillä kokonaan kiinni ulkopuolisilta. Nurmisen mukaan Vantaan vankilan käytännöt ovat kuitenkin aina olleet erittäin toimivat.

– Olen ollut Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni vuodesta 1999 lähtien. Vantaan vankilassa oma työturvallisuuteni ei ole kertaakaan ollut uhattuna. Vuosien myötä olen huomannut, että huumerikollisuuden myötä väkivaltarikokset ovat raaistuneet merkittävästi. Diakonin kannalta vankilatyö on kuitenkin turvallista, Nurminen sanoo.

Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakonin Eeva Nurmisen mukaan vankien taustat ovat hyvin moninaiset, eikä syrjäytymisestä seuraa automaattisesti rikollisuus.

Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakonin Eeva Nurmisen mukaan vankien taustat ovat hyvin moninaiset, eikä syrjäytymisestä seuraa automaattisesti rikollisuus.

 Vankilan johtajan mukaan vankien hengellisyys on myönteistä

Vantaan vankilan johtajan Tommi Saarisen mielestä kirkon ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien työ on tärkeä osa vankilan arkea.

– Vankilan näkökulmasta kirkon samoin kuin muidenkin uskonnollisten yhdyskuntien työ on erittäin tärkeää ja tarpeellista. On tärkeää, että jokainen voi harjoittaa omaa uskontoaan, ja jotta tämä toteutuu, vankilan on avattava ovensa kolmannelle sektorille, Saarinen sanoo.

Kaikki eivät tietenkään kaipaa hengellisyyttä, ja kun Vantaan vankila on tutkintavankila, kaikille vangeille ei edes ehdi syntyä sellaista rutiinia, johon kuuluisivat kuukausittain vietetyt messut.

– Jumalanpalvelukset kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden hiljentyä ja miettiä elämäntilannettaan, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin. Tällä on usein myönteisiä vaikutuksia vangin elämään, Saarinen toteaa.

”Erityisen kriittinen vaihe on vangin vapautuminen”

Rikosseuraamuslaitoksen ja eri kirkkokuntien tiivistyneen yhteistyön taustalla on vuonna 2015 kirkon aloitteesta oikeusministeriön kanssa sovittu ja laadittu selvitys vankien uskonnollisuudesta.

– Tuossa selvityksessä kävi ilmi, että jopa kolme neljästä naisvangista ja kaksi kolmesta miesvangista piti hyvin tärkeänä tai jopa välttämättömänä, että vankiloissa on tarjolla hengellistä toimintaa. Myös kirkkoon kuulumattomat vangit ilmaisivat raportin kyselyssä massiivisen halun osallistua niin hengelliseen toimintaan kuin yksilölliseen sielunhoitoon, Sami Puumala sanoo.

Hänen mukaansa vangit ovat poikkeuksellisen hengellisiä.

Jumalanpalvelukset kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden hiljentyä ja miettiä elämäntilannettaan, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin. – Tommi Saarinen

– Vain alle kymmenesosa naisvangeista ja vajaa viidennes miesvangeista ei nähnyt kirkollisella toiminnalla vankilassa mitään merkitystä, Puumala sanoo.

Uutta on Puumalan mukaan myös se, että Rikosseuraamuslaitos on yhdessä eri kirkkojen kanssa kehittänyt niin sanottuja hengellisen työn yhteistyötoimikuntia varmistamaan, että vankien hengellisiin tarpeisiin voidaan vastata.

– Tämä on uusi asia suomalaisessa vankilajärjestelmässä. Erityisen kriittinen vaihe on vangin vapautuminen, jolloin eri kirkkokuntien diakoniatyölle on suurta tarvetta, Puumala sanoo.

”Tutkintavankila on rajankäynnin paikka”

Eeva Nurmisen työhön sisältyy vankien yksilö- ja ryhmätapaamisten lisäksi omaisten kohtaaminen.

– Usein niin vangeilla kuin heidän omaisillaan on valtava huoli perheen säilymisestä ja taloudellisesta toimeentulosta, Nurminen sanoo.

Nykyään tutkintavankilassa on paljon myös eri maista tulleita ihmisiä.

– Heistä monien suurimpana huolena on raastava koti-ikävä.

Tärkeä osa diakonin työtä on motivoida vankeja niin, että he voisivat vapauduttuaan elää rikoksetonta elämää.

– Vankien taustat ovat hyvin moninaiset, eikä esimerkiksi voi sanoa, että syrjäytymisestä seuraisi automaattisesti rikollisuus. Vangit tulevat hyvin monenlaisista taustoista, mutta yhteistä on usein se, ettei ihminen ole tullut kunnolla nähdyksi edes kotona, Nurminen sanoo.

Sen lisäksi vangeille tyypillistä Nurmisen mukaan on diagnosoimaton ja hoitamaton tarkkaavaisuus- eli keskittymishäiriö, ADHD.

Ensikertalaisille tutkintavankila on poliisiputkan jälkeen ensimmäinen varsinainen vankilakokemus. Osa tutkintavangeista saa tuomion, osa taas vapautuu.

– Tutkintavankila on sellainen rajankäynnin paikka, jossa moni joutuu ratkaisemaan oman elämänsä suunnan. Joskus vangit vielä vuosia vapautumisen jälkeen laittavat minulle tekstiviestin, että hei, kaikki on kunnossa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi