Ötökät ovat tärkeitä ekosysteemissä.
Vantaalla vietetään ötökkävuotta: ”Ei tulisi omenoita eikä mustikoita, ellei olisi pölyttäjiä”
Hyönteiset voi huomioida vaikka olemalla laiskahko puutarhanhoitaja.
Vantaan kaupunki on nimennyt vuoden 2019 ötökkävuodeksi. Miksi ihmeessä?
– Vantaalla on ollut luontoon liittyviä teemavuosia aiemminkin ja nyt haluttiin nostaa ötökät esiin, herättää mielenkiintoa ötököitä kohtaan ja parantaa niiden tilannetta. Kuten uutisissa on kerrottu, ötökät ovat vähentyneet, ympäristösuunnittelija Jarmo Honkanen Vantaan kaupungilta kertoo.
Ötökkävuosi näkyy Vantaalla esimerkiksi erilaisina ötökkäteemaisina luentoina, ötökkähotellitalkoina ja siten, että päiväkoti- ja koululaisryhmille järjestetään Vantaan lähiluonto-oppaiden vetämiä ötökkäretkiä. Kaupungin kaduille tehdään pieniä hyönteisaiheisia maalauksia bongattavaksi, osana kaupungin katutaidehanketta.
Ötökkävuotta voi myös seurata Facebookissa ja samalla kasvattaa ötökkätietämystään, sillä joka kuukausi esitellään kuukauden ötökkä.
Vantaa on ötököille hyvä paikka asua
Jarmo Honkasen mielestä Vantaa on ötököille kohtuullisen hyvä asuinpaikka. On metsää ja avoimia aukeita, puroja ja peltoja, rakentamatonta maata.
– Se ei näy pääteille, mutta Vantaalla on myös hyvin maaseutumaisia alueita kuten Sotunki.
Vantaan monimuotoisuudesta kertoo se, että siellä elää monia ötökkäharvinaisuuksia. Tunnetuin niistä on halavasepikkä, 5–10 mm pitkä, pitkulaisen muotoinen, tummasävyinen kovakuoriainen. Niitä ei ole tiettävästi nähty 1900-luvun alun jälkeen nähty missään muualla kuin Vantaan Mätäojalla, Pikkujärvellä ja Pitkäjärven Vantaan puoleisessa osassa.
Hyönteiset pölyttävät kasveja, kierrättävät ravinteita, pitävät tuhoeläinkantoja kurissa ja ovat ravintoa monille muille eläinlajeille.
Vantaalla voi nähdä myös erittäin uhanalaisen koskikorentolajin, vantaansurviaisen tai vantaankorrin, joka elelee Vantaanjoen Ruutinkoskella Haltialan lähellä. Myös Vehkalan täyttömäki on hyvä paikka harvinaisempien otusten bongailuun. Siellä lentelee esimerkiksi harvinaisia viheryökkösiä.
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja eläinten asuinalueiden tuhoutuminen uhkaavat myös ötököitä. Ötökkäkato vaikuttaa kaikkeen: hyönteiset pölyttävät kasveja, kierrättävät ravinteita, pitävät tuhoeläinkantoja kurissa ja ovat ravintoa monille muille eläinlajeille. Jotkut levittävät siemeniä ja ylläpitävät myös maaperän rakennetta.
– Ei tulisi omenoita eikä mustikoita, ellei olisi pölyttäjiä, Honkanen muistuttaa.
Raivaa vähemmän, kitke enemmän
Teemavuoteen liittyen ihmisiä kannustetaan tekemään ötökkäystävällisiä tekoja. Se on helppoa, sillä useimmiten ötökkäystävällisintä on se, että tekee vähemmän.
– Varsinkin jos omistaa puutarhan, on helppo toimia ötökkäystävällisesti. Ihanne olisi, ettei olisi pelkästään nurmikkoa, vaan myös kukkivia kasveja ja jättäisimme tiheiköt raivaamatta. Metsiköissä lahopuu olisi tärkeää, Honkanen neuvoo.
– Myrkkyjen käyttöä kannattaisi välttää puutarhoissa, ja mieluummin kitkeä ei-toivotut kasvit pois.
Lähde ötökkäsafarille
Ötökkäsafarit Katrinebergin kartanolla (Katriinankuja 5, Vantaa) 2. kesäkuuta klo 13–15 ja 7. heinäkuuta klo 13–15. Safarikierros Katrinebergin kartanonpuistoon ja leikkimielinen tietovisa ötököistä aikuisille ja lapsille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kunpa tapaisin kirjokimalaisen uudelleen, toivoo niittyvastaava Erkki Kaarnama espoolaisella pörriäisniityllä
Hyvä elämäHarvinaiset kimalaislajit löysivät noin hehtaarin kokoisen niittyalueen, joka syntyi Espoon seurakuntayhtymän ja ympäristöyhdistyksen yhteistyönä.
