Vantaan Kivistöön nousee kokonainen kaupunki – nuoret aikuiset elävät taiteen, kivijalkakauppojen ja nostokurkien keskellä Suomen nopeimmin kasvavan seurakunnan alueella
Juho ja Benita Kärkkäinen ovat tyytyväisiä elämäänsä Kivistössä. Juho käy siellä myös töissä. Hän rakentaa kotiseutuaan.

Juho ja Benita Kärkkäinen ovat tyytyväisiä elämäänsä Kivistössä. Juho käy siellä myös töissä. Hän rakentaa kotiseutuaan.

Vantaan Kivistöön nousee kokonainen kaupunki – nuoret aikuiset elävät taiteen, kivijalkakauppojen ja nostokurkien keskellä Suomen nopeimmin kasvavan seurakunnan alueella

Aluetta rakentava hankintainsinööri Juho Kärkkäinen muutti sen kylkeen itsekin: "Täällä on paljon samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, moderneja uusia taloja ja luonnon rauhaa."

Suomen nopeimmin kasvava seurakunta oli viime vuonna Vantaankosken seurakunta. Sen pohjoisella alueella näkyy joka puolella nostokurkia ja kypäräpäisiä rakennusmiehiä.

He rakentavat uutta Kivistöä, kerrostalokaupunkia kivijalkakauppoineen. Esimerkiksi Kivistön asemanseutu on melkoisessa myllerryksessä. Tampereen moottoritien toiselle puolelle Keimolaan, entisen moottoriradan alueelle, nousee toinen kerrostaloalue.

Yksi alueen rakentajista on rakennusyhtiö T2H:n hankintainsinööri Juho Kärkkäinen. Hän viettää työpäivänsä Kivistön keskustassa ja palaa illaksi kotiinsa kerrostaloalueen naapuriin Kanniston pientaloalueelle. Juho ja hänen vaimonsa Benita Kärkkäinen muuttivat sinne viime vuoden maaliskuussa.

Täällä on paljon samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, moderneja uusia taloja ja luonnon rauhaa.
– Juho Kärkkäinen

Benita on töissä Nenäpäivä-säätiössä, ja näin kesällä työmatka Pasilaan taittuu välillä pyörällä. Kivistöstä on hyvät liikenneyhteydet, ja siellä on erinomaiset ulkoilumaastot. Ennen kuin Kärkkäiset ottivat alueesta selvää, Benitaa epäilytti, sillä hän tiesi vain moottoritielle näkyvän huoltoaseman.

– Juho suostutteli minut katsomaan aluetta. Kun näin tämän, pyörsin nopeasti sanani. Koimme molemmat tänne muuton Jumalan johdatuksena, Benita Kärkkäinen selvittää.

– Täällä on paljon samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, moderneja uusia taloja ja luonnon rauhaa. Meidän kavereitamme asuu kerrostaloalueella. Ihmiset viihtyvät, vaikka isommille kauppareissuille pitää toistaiseksi lähteä kauemmas, Juho Kärkkäinen kertoo.

Kärkkäiset käyvät kirkossa yleensä helsinkiläisessä helluntaiseurakunnassa. Kivistössä he huomasivat metsän keskellä vanhan omakotialueen vieressä sijaitsevan luterilaisen kirkon ja päättivät tutustua siihen. He ovat käyneet kirkon brunssilla ja myös jumalanpalveluksessa.

Kärkkäiset ovat tutustuneet kirkon pappiin Paavo Rantaan. Hän vastaa Vantaankosken seurakunnan toiminnasta Kivistön alueella ja ensi syksyyn asti koko seurakunnan vapaaehtoistyöstä. Sen jälkeen Rannan työ keskittyy Kivistöön, ja hän saa työkaverikseen toisen papin. Myös nuorisotyön resursseja alueella lisätään.

Kivistön alueen pappi Paavo Ranta on innostunut työstään kasvavassa seurakunnassa.

Kivistön alueen pappi Paavo Ranta on innostunut työstään kasvavassa seurakunnassa.

Kolmannes muuttajista on alle 24-vuotiaita

Kivistön suuralue kattaa lähes kolmanneksen Vantaan pinta-alasta. Siellä asuu nyt 13 000 ihmistä. Viime vuonna alueen väestö kasvoi 1 116 hengellä. Tänä vuonna alueelle muuttaa 1500–2000 henkeä. Ensi vuonna valmistuu jopa 2000 uutta asuntoa.

Vuonna 2035 suuralueella, johon kuuluu niin tiiviisti rakennettuja alueita kuin maaseutuidylli Seutula, asuu arvioiden mukaan jopa 52 000 ihmistä. Kotkan kaupunki on nyt asukasluvultaan tuon kokoinen.

Moni muuttaa Kivistöön muualta Suomesta. Maahanmuuttajia alueella on ainakin toistaiseksi paljon vähemmän kuin yleensä Vantaalla. Kivistöön muuttaneista noin kolmannes on 18–24-vuotiaita ja toinen kolmannes 25–34-vuotiaita.

– On ymmärrettävää, että tänne muuttaa paljon yksineläjiä ja nuoria pareja, kun 80 prosenttia kerrostaloasunnoista on pieniä. Se johtaa siihen, että moni muuttaa nopeasti myös pois, kun elämäntilanne muuttuu. Vantaan kaupunki on huomannut asian, joten jatkossa tänne vaaditaan monipuolisempaa asuntotuotantoa, Ranta selvittää.

Paavo Ranta on Kivistöstä ilmeisen innostunut pappi. Hän on vaikuttunut alueen asukkaista, yhteisöllisyydestä, yhteistyöverkosto MarjaVerkosta ja tulevaisuudennäkymistä. Kaupalliset palvelut raahaavat harmillisesti perässä, vaikka kauppakeskuksen piti valmistua jo vuonna 2017. Yläkoulu sen sijaan valmistuu ensi syksynä.

Kirkko Kivistössä on ollut jo pitkään. Se rakennettiin omakotialueen viereen metsän reunaan vuonna 1967.

– Nyt, kun alue kasvaa, kirkko onkin yhtäkkiä keskellä kaupunkia. Ainoa ongelma on, ettei kirkossa ole tehty peruskunnostusta. Pelkään, että jonain aamuna, kun tulen töihin, kellarissa onkin kaksi metriä vettä, kun putket pettävät. Kirkon tilat eivät muutenkaan täysin vastaa nykyaikaisen seurakuntatyön tarpeita, Ranta kertoo.

Kivistön kirkon ympärillä on yhä metsää. Sen vieressä olevalle tontille on kaavoitettu asuntoja. Rakentamisesta saatava vuokratuotto mahdollistaisi Kivistön kirkon peruskorjauksen.

Kivistön kirkon ympärillä on yhä metsää. Sen vieressä olevalle tontille on kaavoitettu asuntoja. Rakentamisesta saatava vuokratuotto mahdollistaisi Kivistön kirkon peruskorjauksen.

Tulossa alati muuttuva arki-illan messu

Seitsemänkymmentä prosenttia Kivistön alueella muuttajista kuuluu kirkkoon. Siksi Ranta toivoo, että kasvavan Kivistön tarpeet nähtäisiin niin tärkeiksi, että kirkon peruskunnostus menisi ajallisesti niin ikään korjausta odottavan Myyrmäen kirkon edelle. Myyrmäessä on Virtakirkossa väistötilat ja Kivistön kirkon kunnostamiseen tulee rahaa kirkon omasta tontista. Seurakunnan omistamalle metsäalueelle kirkon viereen on kaavoitettu asuntoja.

Kävi kirkon kanssa niin tai näin, seurakunta aikoo aloittaa siellä uudentyyppistä toimintaa mahdollisimman pian. Sitä ideoidaan yhdessä alueella asuvien nuorten aikuisten kanssa.

– Meillä on tarkoitus rakentaa yhteisöllistä toimintaa. Siihen liittyisi lyhyt, ehkä vain puolituntinen, alati muuttuva arki-illan messu. Messu olisi musiikillisesti ja aiheiltaan kiinni nuorten aikuisten elämässä. Sitä edeltäisi ruokailu ja siinä olisi jatkot. Yhteisöllinen toiminta suuntautuisi kirkosta ulospäin: voitaisiin tehdä hyvää porukalla. Katsotaan, mitä saadaan aikaan, Ranta pohtii.

– Nuoria aikuisia tavoitamme yhteistyöverkostojen ja alueella asuvien aktiiviseurakuntalaisten kautta. Isostoiminnasta kulkee linkki arkimessuihin. Somekanavat ovat tärkeitä. Kirkko ja kaupunki toimii myös kontaktivälineenä – lehteä luetaan Kivistössä paljon, tietää Ranta.

Nykyinen hyväksi havaittu toiminta jatkaa tuttuu tapaan. Siihen kuuluu perhekahvila, päiväkerhot, brunssi, diakonia sekä sunnuntain messut. Kirkko on ahkerassa käytössä myös alueen asukkaiden kokouspaikkana.

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi