Kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin tutkii Tikkurilan uuden kirkon maksaruohokattoa, joka korvaa rakennuksen viherkasveilta viemää kasvualaa.
Tikkurilan kirkon katolla kasvaa maksaruoho ja on paikka aurinkopaneeleille – Vantaan seurakunnat pyrkivät nollapäästöihin yhä määrätietoisemmin
Vantaan seurakunnat pienentävät hiilijalanjälkeään muun muassa kiinteistöjen tehokkaalla käytöllä. Uusi ympäristöohjelma on edellistä kunnianhimoisempi.
Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin pujahtaa pienen ikkunaluukun läpi Tikkurilan rakenteilla olevan kirkon katolle. Sitten Kraufvelin ja rakennustyömaan vastaava työnjohtaja Rainer Ahonen kiipeävät sateen liukastamia tikkaita kirkon viherkatolle.
Maksaruohokatto hidastaa sadeveden virtaamista viemäriverkostoon, jota ilmastonmuutoksen kasvattamat sateet kuormittavat. Samalla se korvaa kasvualaa, jonka rakennus vie viherkasveilta.
Kirkon muut kattorakenteet on tehty poltetusta savitiilestä, jonka arvioidaan kestävän vähintään sata vuotta. Muissakin materiaalivalinnoissa on pyritty pitkään käyttöikään.
Timo Kraufvelin tunnustelee kirkkosaliin koverrettua seinäristiä, joka odottelee vielä kultausta. Tikkurilan uusi kirkko vihitään käyttöön tammikuun 2021 lopulla.
Helmikuussa 2019 evankelis-luterilainen kirkko hyväksyi energia- ja ilmastostrategian, jonka mukaan seurakunnat ovat hiilineutraaleja vuonna 2030. Onnistuminen edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä 80 prosenttia nykytasosta. Loput on määrä kompensoida muun muassa seurakuntien omistamien metsien hiilinielujen avulla.
Nollapäästöihin pääseminen vaatii sitä, että talo myös tuottaa energiaa. – Kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin
Kiinteistöjohtajan työsaralla ponnistelu ilmastokatastrofin hillitsemiseksi kiteytyy kolmeen asiaan.
– Kaikki Vantaan seurakuntien ostoenergia on jo uusiutuvaa energiaa. Sen lisäksi rakennusten energiankulutusta pitää vähentää. Nollapäästöihin pääseminen vaatii sitä, että talo myös tuottaa energiaa, Timo Kraufvelin sanoo.
Hiilijalanjäljen laskuria kehitetään
Tikkurilan kirkon etelään suuntautuvalle kattotasolle on varattu paikat, joihin voidaan asentaa tulevaisuudessa aurinkopaneelit. Sellaiset hankittiin vuonna 2016 Hämeenkylän kirkon katolle. Kaksikymmentä paneelia tuottaa sähköä kolmen kerrostalokaksion kulutuksen verran.
Hiilijalanjäljen pienentämisessä keskeinen työväline on Kirkon ympäristödiplomi, johon Vantaan seurakunnat liittyivät vuonna 2007. Tänä vuonna Vantaa uusii ympäristödiplomin neljännelle kaudelle. Diplomiin liittyvät auditoinnit on nyt tehty, ja yhteinen kirkkoneuvosto on hyväksynyt uuden viisivuotisen ympäristöohjelman.
Vantaan seurakuntien hankesuunnittelija Anna Äystö luonnehtii ympäristöohjelmaa edellistä kunnianhimoisemmaksi.
– Halusimme, että ohjelma vaikuttaa oikeasti hiilijalanjälkeen ja ohjelman tavoitteiden toteutumista voidaan mitata. Kirkolla ei ole vielä järjestelmää seurakuntien hiilijalanjäljen laskemiseksi, mutta sellaista kehitetään parhaillaan.
Koronarajoitukset ovat Anna Äystön mukaan aiheuttaneet kiinteistöjen käyttöön ja liikkumiseen liittyvän muutoksen, joka jää todennäköisesti pysyväksi. Etäkokousten myötä kilometrikorvaukset ovat vähentyneet, kun työntekijät eivät enää aja autolla palavereihin.
– Tikkurilan uusi kirkko on uniikkikappale, toista samanlaista ei varmasti tule eteen. Erityisesti betonirungon rakenne on ollut haasteellinen, rakennustyömaan vastaava työnjohtaja Rainer Ahonen kertoo.
Helpot yleiskonstit on jo käytetty
Kiinteistöjen ekologiseen käyttöön pyritään sisäisten vuokrien avulla. Seurakunnat vastaavat tilojensa käyttökuluista ja arvioivat, mitkä kiinteistöt ovat tarpeellisia. Ensi vuonna alkavien kiinteistökohtaisten kartoitusten avulla pyritään tunnistamaan sähkön ja lämmön kulutuksen ongelmakohtia.
Helppoja yleiskonsteja kirkkorakennusten hiilijalanjäljen pienentämiseen ei Timo Kraufvelinin mukaan ole. Tämä näkyy Vantaan seurakuntien ympäristöraportissa: viidessä vuodessa kiinteistöjen lämmönkulutus vähentyi 36 prosenttia ja sähkönkulutus 25 prosenttia. Vähennys saatiin aikaan poistamalla toimitiloja käytöstä.
Usein lähtevän työntekijän tilalle on vaikeaa löytää uusi ympäristövastuun kantaja. – Ympäristödiplomin auditoija Irene Erkko
– Löysät on otettu pois jo aikaisemmin. Tuhlaavaa rakennusten käyttöä ei ole, ja tunnistettuja ongelmia on pyritty ratkaisemaan. Sekä työntekijät että muut rakennusten käyttäjät ovat varsin tietoisia ekologisista asioista.
Sitoutuminen ympäristötyöhön näkyy monessa
Ympäristödiplomin toisena auditoijana toiminut Espoonlahden seurakunnan diakoniapappi Irene Erkko listaa koko joukon myönteisiä esimerkkejä, jotka kertovat Vantaan seurakuntien sitoutumisesta ympäristönsuojeluun.
Seurakuntien omistamien metsien hiilitase on kartoitettu ensimmäisenä Suomessa. Yhteinen pöytä -verkoston jakama ruoka-apu vähentää merkittävästi ruokahävikkiä. Vastuullisen sijoittamisen ohjeet on kirjoitettu selkeästi ja hankintaohjeet noudattavat kirkon energia- ja ilmasto-ohjelmaa. Hautausmailla käytetään työkoneiden ympäristövaikutuksia mittaavaa sovellusta.
– Yksi haaste nousee työntekijöiden suuresta vaihtuvuudesta. Usein ympäristöasioiden hoitaminen henkilöityy ja lähtevän työntekijän tilalle on vaikeaa löytää uusi vastuunkantaja. Olisi tärkeää jalkauttaa ympäristötyö osaksi toimintakulttuuria niin, että jatkuvuus ei riipu henkilöistä.
Kirkontorniteknikko Supavit Nummelin antaa näytteen Tikkurilan uusien kirkonkellojen puhtaasta soinnista. Hollannissa valetut kirkonkellot soveltuvat myös konserttisoittimeksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tikkurilan kirkko kilpailee eurooppalaisesta arkkitehtuurin Oscar-palkinnosta
AjankohtaistaEhdokkaita on jäljellä 40, kun niitä oli alun perin 532. Suomesta on Tikkurilan kirkon lisäksi yhä mukana Olympiastadionin peruskorjaus.
