Anner Mekker asuu Lehtisaaressa Tykistökapteenintiellä. Hän pitää Vantaan seurakuntien uusia maanvuokria kohtuuttomina.
Vantaan seurakunnat ja Lehtisaaren asukkaat tulkitsevat maanvuokria ja oikeudenmukaisuutta eri tavoin
Tulevien maanvuokrien korotusten porrastus lieveni hieman Vantaan yhteisessä kirkkoneuvostossa. Alueella asuvaa Anner Mekkeriä tämä ei paljon lohduta.
Kiista Lehtisaaren maanvuokrista on jatkunut yli kymmenen vuoden ajan. Nyt se on saamassa jonkinlaisen päätöksen, kun Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu 3. joulukuuta päättämään tonttien vuokraamisesta asuntoyhtiöille.
Nykyiset 1960-luvulla solmitut vuokrasopimukset päättyvät 31. joulukuuta, joten sopimusten solmimisella on kiire.
Kirkkoneuvostossa päätettiin tiistaina 12.11. lieventää alkuperäistä esitystä maanvuokrien korotusten porrastuksesta. Uutta vuokraa alettaisiin nyt periä siten, että taloyhtiöt maksaisivat ensimmäisenä vuonna 30 prosenttia vuokrahinnasta, sitten 50, 70 ja 80, kunnes viidentenä vuonna taloyhtiön maksavat täyden maavuokran.
Alun perin porrastus oli 60, 70, 80, 90 ja 100 prosenttia.
Uusi valtuusto on vanhaa tiukempi
Vuokrasopimusten taso on päätetty jo aiemmin valtuustossa. Maanvuokra on viisi prosenttia tontin käyvästä markkina-arvosta miinus kymmenen prosentin alennus. Vuokra-aika on 50 vuotta ja vuokria tarkistetaan 25 ja 40 vuoden päästä. Tontin arvo on määritelty kolmen arvioijan tekemän markkina-arvion pohjalta. Niistä valittiin keskimmäinen.
Ennen kuin tähän asti on päästy, on tapahtunut kaikenlaista.
Vuokrista väännettiin vuosikymmen, ja lopulta syksyllä 2018 Vantaa päätyi esittämään sopimusta, joka oli suunnilleen samalla tasolla kuin Helsingin seurakuntien omien vuokralaistensa kanssa tekemä. Eli noin 40 prosenttia halvempi ja samalla lyhytaikaisempi kuin mitä Vantaan seurakunnat alun perin esittivät.
Viime vuoden seurakuntavaaleissa valittu uusi kirkkovaltuusto pyörsi päätöksen ja päätti tämän vuoden kesäkuussa palata takaisin aiempaan, lehtisaarelaisten mielestä kohtuuttoman tiukkaan linjaan. Tämä tapahtui äänin 32–9. Tämän päätöksen taustalla oli kirkkovaltuutettu Paula Lehmuskallion muutama kuukausi aiemmin tekemä aloite.
Lehtisaari on rakennettu pääosin 1960-luvulla.
Koko jupakkaan liittyy myös oikeusprosessi Vantaan seurakuntien ja yhdeksän taloyhtiön kesken. Se ratkesi Helsingin käräjäoikeudessa Vantaan seurakuntien hyväksi. Seitsemän taloyhtiötä on hakenut valituslupaa hovioikeudesta, kaksi tyytyi päätökseen.
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, yksi taloyhtiö ja Vantaan seurakunnat ovat käsitelleet maavuokraa välimiesoikeudessa. Vantaa esittää tälle taloyhtiölle nyt samaa kuin muille tai vaihtoehtoa, jossa seurakunnat lunastavat talon oikeuden määrittämällä hinnalla.
Se, miksi kiista on kestänyt näin kauan ja saattaa jatkua vielä sopimusten jälkeenkin, johtuu osapuolten hyvin erilaisesta tulkinnasta siitä, mikä on oikeudenmukaista ja kenen kannalta. Kyse on myös siitä, miten maan arvo määritellään, minkälaista maavuokraa lehtisaarelaiset ovat maksaneet aiemmin ja kuinka varakkaita he ovat.
”Olemme nyt Lehtisaaren panttivankeja”
Yksi saaren asukkaista on Anner Mekkeri. Vaikka hän on yhden taloyhtiön hallituksessa, hän ei puhu taloyhtiöiden virallisena edustajana tai neuvottelijana, vaan asukkaana. Hän sattuu olemaan myös Helsingin seurakuntien kirkkovaltuuston varajäsen.
– Olen asunut täällä 22 vuotta ja viihtynyt hyvin. Nyt olen ahdistunut tilanteesta. En vain itseni takia, vaan monen muun, jotka ovat pahemmassa pulassa kuin minä. Minulla on mies, jonka kanssa voin jakaa asumiskustannukset. Täällä on monia, jotka ovat nyt hakeneet asumistukea, vaikka asuvat omistusasunnossa, hän sanoo.
Asuntojen pyyntihinnat ovat pudonneet muutamassa vuodessa noin kolmanneksen ja myyntejä ei ole.
– Anner Mekkeri
Kauppalehden mukaan Lehtisaari on Helsingin suurituloisin kaupunginosa. Alueen tulojen keskiarvoa nostavat sen mukaan erityisesti samaan kaupunginosaan kuuluvan Kaskisaaren rikkaat. Vaikka Lehtisaaressakin on suurituloisia, niin ajatus, että korotukset rokottavat vain ihmisiä, joilla on siihen varaa, on Mekkerin mukaan väärä.
Hän kaivaa esille muutaman vuoden takaisen tilaston, jonka mukaan noin puolet saaren asukkaista ansaitsi korkeintaan saman verran kuin helsinkiläiset keskimäärin. Hän näyttää myös laskelman kahden tuntemansa eläkeläisen käteen jäävistä tuloista sen jälkeen, kun maanvuokrat ja sitä kautta yhtiövastike nousevat. Toinen laskelma on miinusmerkkinen.
Tähän on vuosien varrella usein sanottu, ettei ole pakko asua omistusasunnossa yhdellä Helsingin arvostetuimmista alueista. Mekkerin mukaan käytännössä on, sillä asuntokauppa on saarella nyt jumissa eikä asunnoista pääse eroon.
– Olemme nyt Lehtisaaren panttivankeja. Asuntojen pyyntihinnat ovat pudonneet muutamassa vuodessa noin kolmanneksen ja myyntejä ei ole. Eräs asukas osti asuntonsa 600 000 eurolla, eikä nyt saanut sitä myytyä puolella tästä. Olen yli 70-vuotias, enkä usko asuvani tässä asunnossa niin kauan, että sen arvo alkaisi taas nousta, hän sanoo.
– Minua ihmetyttää, miten kirkko Vantaalla voi laittaa yhden kokonaisen Helsingin kaupunginosan sekaisin. Tarvitaanko siellä meiltä rahaa Tikkurilan kirkkoon? Seurakunnat tekivät nyt päätöksen vuokrata täältä tontteja uusille rakennuttajille. Miksei sitä ole tehty aiemmin ja otettu kaivattuja lisärahoja sieltä, Mekkeri kysyy.
Hänen mukaansa Lehtisaarelaisten maanvuokrat eivät suinkaan ole olleet samalla tasolla koko 50 vuoden vuokra-ajan. Niihin on tehty normaalit indeksikorotukset.
– Kenelläkään saarella ei ole epäselvää, että uudessa sopimuksessa vuokrat nousevat. Se, että esimerkiksi meidän vastikkeessamme maanvuokran osuus nousee noin sadasta eurosta yli 900 euroon, ei tosiaankaan ole kohtuullista. Talo on jo iäkäs ja maksamme vastikkeessa myös korjauksista.
Yksikään kiinteistösijoittaja ei vuokraisi tällaiselta alueelta tonttia noin 0,05 prosentin nettovuokratuotolla.
– Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Sari Turunen
Mekkeri ihmettelee Vantaan tapaa käyttäytyä kuin yksityinen kiinteistösijoittaja eikä kuin kirkko. Hänen mukaansa oikea vertailukohta olisi Helsingin kaupunki, jonka maavuokrataso on paljon alempi kuin Vantaan tavoittelema tuotto.
– Toivon, että tässä vielä inhimillisyys saisi sijaa, Mekkeri toteaa.
Hän lisää, että yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 12.11. esillä olleessa taloyhtiöiden kirjeessä taloyhtiöt esittivät neljää eri sovintomallia. Yhdessä niistä ehdotettiin, että maanvuokrasta vähennettäisiin 20 prosenttia nyt päätetyn kymmenen sijasta. Kirkkoneuvosto ei näihin ehdotuksiin tarttunut.
Tonttien tuottotavoite on sama Vantaalla
Vantaan seurakunnille Lehtisaaren maanvuokrat ovat seurakuntien sijoitusomaisuutta, siis tärkeä tulonhankintakeino, jolla rahoitetaan seurakuntien toimintaa. Asiaa kommentoi Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Sari Turunen.
– On totta, että kaikki lehtisaarelaiset eivät ole rikkaita ja monille normaalituloisille uuden sopimuksen vuokrat ovat iso juttu. Ymmärrän sen. Toisaalta saari on yksi Helsingin arvostetuimmista alueista. Siitä kertoo sekin, että sinne halutaan nyt rakentaa uusia asuntoja, Turunen sanoo.
Hänen mielestään Vantaan seurakunnat ei vaadi kohtuutonta vuokraa, vaan käyvän markkinatason mukaista vuokraa. Aiempien, nyt päättyvien sopimusten maanvuokrat ovat olleet matalia, vaikka indeksikorotuksia onkin tehty.
– Yksikään kiinteistösijoittaja ei vuokraisi tällaiselta alueelta tonttia noin 0,05 prosentin nettovuokratuotolla, kuten tuotto seurakuntayhtymälle nyt alhaisimmillaan on. Olemme viime vuosina maksaneet myös kiinteistöverot. Nyt ne siirretään taloyhtiöiden maksettavaksi.
Ilmakuva Lehtisaaresta.
Turusen mukaan osa taloyhtiöistä on maksanut aiemman sopimuksen alkaessa kynnysrahan ja sen jälkeen matalampaa vuokraa. Toiset ovat maksaneet korkeampaa vuokraa ilman ennakkomaksua. Toisten yhtiöiden vuokrat kohoavat siksi enemmän ja toisten vähemmän. Taso, johon uudessa sopimuksessa pyritään, on silti sama.
– Vertailukohtamme ei ole Helsingin kaupunki, vaan muut yksityiset vuokranantajat. Kuulin juuri, että esimerkiksi Espoon seurakunnilla tuottotavoite on kuusi prosenttia. Meillä se on Lehtisaaressa viisi prosenttia maan arvosta. Se on aivan sama kuin meidän vuokratonteillamme Vantaalla, Turunen sanoo.
Vantaa katsoo, ettei se voi asettaa helsinkiläisiä taloyhtiöitä edullisempaan asemaan kuin vantaalaisia. Toki rahassa viisi prosenttia Vantaan Asolassa on paljon vähemmän kuin Lehtisaaressa.
– Lehtisaari on merkittävästi arvokkaampaa maa-aluetta. Tikkurilan keskustan vuokratontilla vuokrataso on lähellä Lehtisaaren tasoa, Turunen sanoo.
– Yhteisen kirkkoneuvoston nyt esittämä vastaantulo maanvuokran porrastuksessa on käytännössä yhteensä useita satojatuhansia viiden vuoden aikana, hän lisää.
Esimerkki käräjäoikeuden päätöspöytäkirjasta konkretisoi, millainen merkitys prosenteilla ja euroilla on sekä taloyhtiöiden asukkaille että Vantaan seurakunnille. Tykistökapteenintie 2:n maanvuokra on pöytäkirjan mukaan nyt vajaa 13 000 euroa vuodessa. Taloyhtiön mielestä kohtuullista olisi maksaa 52 500 euroa vuodessa. Vantaan seurakuntayhtymä haluaa vuokraa noin 102 000 euroa vuodessa.
Seitsemän taloyhtiötä valitti hovioikeuteen
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syyskuussa yhdeksän taloyhtiön kanteet Lehtisaaren alueella sijaitsevien Vantaan seurakuntien tonttien vuokrauksesta.
Päätöstään käräjäoikeus perusteli sopimusvapauden periaatteella. Sen mukaan Vantaan seurakuntayhtymä voi maanomistajana päättää, millä ehdoilla se omistamaansa tonttia tarjoaa uudelleen vuokrattavaksi.
Todistelulla, joka koskee asunto-osakeyhtiöiden tai seurakuntayhtymän taloustilannetta, tontin arvonmääritystä tai oikeutettua tuottovaatimusta, ei käräjäoikeuden mukaan ole asian ratkaisussa merkitystä. Siksi se ei ota kantaa niihin.
Seitsemän yhdeksästä taloyhtiöstä on hakenut päätöksestä valituslupaa hovioikeudesta. Jos hovioikeus ottaa asian käsiteltäväkseen, käsittelyyn menee Vantaan seurakuntien arvion mukaan ainakin puolitoista vuotta. Jos päätös on toinen kuin käräjäoikeuden, on kiinteistöjohtaja Sari Turusen mukaan mahdollista, että seurakuntayhtymä valittaa asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vuokria muutetaan, jos oikeus tähän päätyy.
Kaksi muuta taloyhtiötä ei ole valittanut hovioikeuteen. Vaikka käräjäoikeus määräsi seurakuntien oikeuskulut taloyhtiöiden korvattaviksi, näiltä kahdelta yhtiöiltä ei niitä peritä.
Yhden taloyhtiön eli Tykistökapteenintie 5:n asiaa käsiteltiin välimiesoikeudessa. Välimiesoikeus velvoitti osapuolet käymään sovintoneuvottelut vuokrien määrittämiseksi.
– Se ei tarkoita sitä, että osapuolia velvoitettaisiin yhteiseen näkemykseen asiasta. Meidän ja taloyhtiön ehdotukset ovat olleet aika kaukana toisistaan. Siksi yhteinen kirkkoneuvosto päätti välimiesoikeuden päätöksen mukaisesti, että lunastamme rakennuksen, jos yhteistä näkemystä ei synny, Turunen kertoo.
Jaa tämä artikkeli:
