Pääkaupunkiseudun seurakunnat yllättyivät koronavuoden hyvästä taloudellisesta tuloksesta. Helsingin seurakuntayhtymän lopullinen tulos oli 5,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, koska rahoitustuotot toteutuivat budjetoitua pienempinä sijoitusten arvonalennusten vuoksi. Ilman tätä Helsingin tulos olisi ollut 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Verotulot kasvoivat ja säästöjä syntyi – koronavuoden talousluvut yllättivät pääkaupunkiseudun seurakunnat
Helsingissä jäsenmäärän pieneneminen ja raskas kiinteistömassa ovat yhtälö, jonka ratkaiseminen vaatii rakenteellisia muutoksia. Muuten 180 miljoonan euron kassa tyhjenee nopeasti.
Pääkaupunkiseudun seurakunnat, kuten koko luterilainen kirkko, varautuivat viime vuonna siihen, että koronapandemia laskisi niiden verotuloja merkittävästi. Vaikka taloustilanne näytti keväällä 2020 synkältä, henkilökuntaa ei pääkaupunkiseudulla lomautettu. Sen sijaan keskityttiin auttamaan ihmisiä ja siirrettiin toimintoja suljetuista kirkoista verkkoon.
Niinpä seurakunnille oli yllätys, että pahimmat pelot eivät toteutuneet. Kaikkien pääkaupunkiseudun suurten seurakuntayhtymien vuoden 2020 tilinpäätös oli positiivinen.
Espoon seurakuntien ylijäämä oli 2,8 miljoonaa euroa ja vuosikate 9,9 miljoonaa euroa. Talousarvioon verrattuna kirkollisveroa saatiin Espoossa 1,8 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Kirkollisverotuloja Espoossa kertyi 43,3 miljoonaa.
Vantaalla ylijäämää syntyi niin ikään 2,8 miljoonaa euroa ja seurakuntatalouden tärkein mittari eli vuosikate oli 7,9 miljoonaa euroa. Kirkollisverotulot kasvoivat yli 1,5 miljoonalla eurolla. Niitä kerättiin Vantaalla yli 26,3 miljoonaa euroa.
Helsingissä kirkollisverotulot kasvoivat 1,4 miljoonaa euroa, mikä on 4,9 miljoonaa euroa yli alkuperäisen talousarvion. Kirkollisveroja saatiin Helsingistä 81,4 miljoonaa.
Helsingin seurakuntayhtymän lopullinen tulos oli 5,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, koska rahoitustuotot toteutuivat budjetoitua pienempinä sijoitusten arvonalennusten vuoksi. Ilman tätä Helsingin tulos olisi ollut 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös Helsingissä vuosikate oli selvästi positiivinen, 9,3 miljoonaa euroa parempi kuin ennakoitiin.
Hyvään tulokseen vaikuttivat kasvaneita verotuloja enemmän säästyneet menot, ja osin myös siirtyneet investoinnit. Hyvä tulos ei tarkoita sitä, että seurakuntien säästölinja olisi ohi, ainakaan pysyvästi. Uhkana on edelleen jäsenmäärän lasku ja pysyvä ongelmana raskas kiinteistömassa. Siksi pidemmällä ajalla tarvitaan isoja muutoksia.
Miltä tilanne näyttää nyt ja jatkossa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla? Siitä kertovat Espoon seurakuntien hallintojohtaja Risto Hämäläinen, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen.
Espoo vastaa ensi vuonna patoutuneeseen toimintavajeeseen
Risto Hämäläisen mukaan verotulojen kasvu tuntuu epäloogiselta, kun ajattelee esimerkiksi Espoon kasvaneita työttömyyslukuja ja sitä, että seurakuntien jäsenmäärä laski edellisvuotta enemmän. Hän arvioi, että valtiovallan tukitoimet ovat helpottaneet tilannetta eikä esimerkiksi yritysten konkursseja ole tullut niin paljon kuin olisi tullut ilman hallituksen velkaelvytystä. Vasta aika näyttää, miten siinä lopullisesti onnistuttiin.
Merkittävä seurakuntien taloustilannetta selittävä tekijä on se, että kulut laskivat. Käyttötalouden eli toiminnan kuluista säästettiin peräti 3,1 miljoonaa euroa.
– Säästöjä syntyi monesta pienestä purosta. Normaalisti meillä on seurakunnissa paljon toimintaa, joka kokoaa ihmisiä seurakuntien tiloihin. Nyt, kun pandemia sulki tilat suureksi osaksi vuotta, säästettiin muun muassa siivouksesta, ruokakustannuksista ja erilaisista palveluista, Hämäläinen kertoo.
Espoon seurakuntayhtymän hallintojohtaja Risto Hämäläisen mukaan on vaikea nähdä, että isot megatrendit, kuten kirkon jäsenmäärän lasku, äkkiä muuttuisivat.
Viime vuoden tulosta paransivat myös satunnaiset myyntitulot. Espoon seurakuntayhtymä laittoi myyntiin lähes 50 asuntoa, jotka on alun perin hankittu henkilökuntaa varten. Ne olivat tulleet ikään, jossa edessä olisi ollut mittavia korjauksia. Kun asunnot on myyty, niistä ei enää jatkossa saada tuloja, joten pysyvästi sillä ei taloutta paikata.
– Sillä ei tekohengitetä toimintaa. Menot täytyy pitkällä tähtäimellä mitoittaa kuluihin eli säästöjä varmasti tulevina vuosina jatketaan. On vaikea nähdä, että isot megatrendit, kuten kirkon jäsenmäärän lasku, äkkiä muuttuisivat.
Espoon seurakunnissa ei viime vuonna lomautettu henkilöstöä, vaan lähdettiin siitä, että ihmisiä autetaan kriiseissä ja hengellistä työtä jatketaan verkossa. Syntyi digiloikka.
– Tiedostamme kuitenkin sen, että ihmiset kaipaavat taas normaalisti mukaan seurakunnan toimintaan. Voisi sanoa, että meille on syntynyt toimintavelkaa. Tähän vastataan niin, että ensi vuoden budjetista ei tehdä miinusmerkkistä, Hämäläinen sanoo.
Näin seurakuntatalouden näkökulmasta toivoisin, että joka seurakunnalla olisi keskiaikainen kivikirkko.
– Risto Hämäläinen
Vaikka nyt ei siis vyönkiristystä suunnitella, niin tulevina vuosina tilanne lienee toinen. Ensimmäisenä aloitetaan kiinteistöistä: tavoitteena on vähentää 7 000 neliötä vuoden 2025 loppuun mennessä. Senkin jälkeen seurakunnille jää rakennuksia, joiden ylläpito on kallista ja joiden peruskorjauksiin pitää varautua. Kiinteistöjä on nyt yli 50.
Parhaillaan korjataan Tapiolan kirkkoa, minkä kustannukset ovat 17,2 miljoonaa euroa. Vaikka muita vastaavan kokoluokan hankkeita ei nyt ole tiedossa, Espoossa varaudutaan siihen, että korjausinvestointeihin kohdennetaan jatkossa 3,5 miljoonaa euroa vuodessa.
– Näin seurakuntatalouden näkökulmasta toivoisin, että joka seurakunnalla olisi keskiaikainen kivikirkko. Tuomiokirkon kunnossapitoon kuluu paljon vähemmän rahaa kuin näihin uusiin rakennuksiin. Jotain se kertoo tämän päivän rakennustekniikasta ja arkkitehtuurista, Hämäläinen sanoo.
Hämäläisen mukaan Espoossa ollaan tulevaisuuden suhteen toiveikkaita. Ongelmiin ja haasteisiin etsitään ratkaisua uudella suunnitteilla olevalla strategialla. Siinä etsitään asioita, joista voidaan luopua, jotta voidaan tehdä myös uusia avauksia. Pelkkä säästölinja ei ratkaise mitään, olennaista on, että seurakunta on espoolaisille merkityksellinen.
Helsinki selättää uhkaavaa kassavajetta uudella toimintamallilla
Juha Rintamäki arvioi verotuloyllätyksen johtuvat pitkälti siitä, että työpaikoiltaan lomautetuista kirkon jäsenistä suuri osa sai viime vuonna ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Lisäksi palkankorotuksia tehtiin koronasta huolimatta.
Helsingin seurakunnat päätyivät siihen, ettei väkeä irtisanota eikä lomauteta.
– Olemme työssä helsinkiläisiä varten. Pidämme siis tärkeänä, että kirkko pystyy kohtaamaan ja auttamaan ihmisiä sekä arjessa että kriisien keskellä. Koronapandemian vuoksi tarve kasvoi entisestään, Rintamäki sanoo.
Hänen mukaansa työntekijöitä tarvittiin niin seurakuntien normaalissa auttamistyössä kuin esimerkiksi mittavassa Helsinki-avussa, jonka seurakunnat käynnistivät kaupungin ja järjestöjen kanssa. Monet toiminnot siirrettiin nettiin, ja ihmiset myös löysivät tiensä sinne. Uudenlainen toiminta vaati myös panostusta esimerkiksi tekniikkaan. Siitä huolimatta toiminnasta syntyi suuria säästöjä, koska messuihin ei päässyt, aikuisten ryhmätoimintaa ei voitu järjestää ja lapsi- ja nuorisotyötäkin tehtiin osin etänä.
– Henkilöstökulut laskivat edellisvuoteen verrattuna 1,3 miljoonalla eurolla, erilaisten palveluiden ostot 2,8 miljoonalla ja tarvikeostot 1,5 miljoonalla. Työterveyskulujakin tuli normaalia vähemmän, Rintamäki mainitsee.
Vaikka viime vuodesta selvittiin näin hyvin ja takana on muitakin taloudellisesti hyviä vuosia, tulevaisuus ei näytä aurinkoiselta ilman kurssin muutosta. Kirkkoon kuuluvien osuus kaupunkilaisista on laskenut puoleen ja verotulojen ennakoidaan kääntyvän ensi vuonna laskuun. Vuonna 2030 niitä tulee 15 miljoonaa nykyistä vähemmän. Nykyistä työntekijämäärää ja 230 kiinteistöä ei tuolla yhtälöllä pystytä rahoittamaan.
Ikävä kyllä löysäämiseen ei tässä tilanteessa ole varaa.
– Juha Rintamäki
Rintamäen mukaan seurakuntien kassavarat eli vuosien ja vuosikymmenten aikana kertyneet rahavarat ovat nyt 182,5 miljoonaa euroa. Vaikka summa on suuri, se ei riitä kattamaan korjausvelkaa, joka kiinteistöillä on. Kirkkojen korjaus, kuten parhaillaan käynnissä oleva Lauttasaaren kirkon remontti, ei ole halpaa lystiä.
– Jos kaikki kiinteistöjen vaatimat investoinnit toteutetaan täysimääräisesti tulevien vuosien aikana, vuoden 2030 lopussa rahavaroja olisi enää 3,7 miljoonaa euroa. Laskelmassa on huomioitu toimintakulujen leikkausta 1,5 prosentilla vuosittain. On selvää, että suuresta osasta kiinteistöjä pitää luopua ja myös työntekijämäärä vähenee. Ikävä kyllä löysäämiseen ei tässä tilanteessa ole varaa.
Edessä voi olla myös seurakuntarakenteeseen liittyviä muutoksia. Helsingin piispa Teemu Laajasalo on käynnistänyt selvitystyön, jossa pohditaan myös seurakuntien mahdollisia yhdistämisiä. Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnat tutkivat parhaillaan yhdistämisen edellytyksiä. Yhdistämiset eivät Rintamäen mukaan muuta tilannetta, jos niistä ei seuraa muutoksia kiinteistöissä, työvoimakuluissa ja toiminnassa.
Juha Rintamäki, Lauttasaaren kirkkoherra ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja, istuu Lauttasaaren seurakunnan väistötiloissa Heikkiläntiellä. Lauttasaaren kirkkoa peruskorjataan parhaillaan.
Helsingin seurakunnat ovat aloittaneet Rohkeasti yhdessä -prosessin, jonka tavoitetila taloudessa on, että rahavarat eivät laske alle 100 miljoonan euron. Tämä vaatii kiinteistöistä luopumisia ja isoja muutoksia toimintaan. Juustohöylä ei jatkossa ole ratkaisu, vaan lähtökohta on miettiä, mitä varten seurakunnat ovat olemassa.
– Meidän pitää turvata toimintaedellytyksemme niin, että olemme läsnä helsinkiläisten elämässä myös tulevaisuudessa. Haluamme auttaa ihmisiä niin täällä kuin yhteistyöjärjestöjemme kautta hauraissa maissa. Etsimme kasvun paikkoja ja uudenlaisia avauksia, jotta maailman parhaimman sanoman läsnäolo ihmisten elämässä vahvistuisi. Siihen tarvitaan myös vaikeita päätöksiä, Rintamäki sanoo.
Vantaan takavuosien säästöt ovat auttaneet
Myös Vantaalla, jossa työttömyysaste on pääkaupunkiseudun korkein, kirkollisverotulot kasvoivat. Yhtymänjohtaja Jukka Parvinen arvelee syiksi samat asiat kuin kollegansa: ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja mittavan elvytyksen.
Seurakuntien hyvä tilinpäätös selittyy myös toimintamenojen säästöillä, esimerkiksi henkilöstömenoista niitä kertyi noin 400 000 euroa ja palvelujen ostoista 850 000 euroa. Sen lisäksi Vantaan seurakuntayhtymän varainhoito onnistui. Kirkon eettisiä periaatteita noudattaen sijoitetut varat kasvattivat seurakuntien tuloja 1,6 miljoonalla eurolla.
Vantaan seurakuntayhtymän johtajan Jukka Parvisen mukaan ensi vuoden talousarviota valmistellaan nyt nollakehyksellä eli leikkauksilta on tarkoitus välttyä.
Vantaa siirsi myös investointejaan ajallisesti eteenpäin. Tikkurilan uuden kirkon ja sen viereen nousseen asuintalon rakentamista varten otettiin lainaa 15,5 miljoonaa euroa, mikä on Vantaalla poikkeuksellista. Nyt se kannatti tehdä, sillä korot ovat alhaalla.
Tilinpäätöksen mukaan Vantaan seurakunnat eivät tinkineet toiminnastaan, vaan ihmisiä tavoitettiin ja autettiin vielä enemmän kuin aiemmin. Miten?
– Päätimme, että henkilöstöä ei lomauteta. Kirkko on ihmisten rinnalla, kun apua tarvitaan. Olemme suunnanneet resursseja ruoka-apuun ja diakoniaan, järjestäneet asiointiapua sitä tarvitseville ikäihmisille, auttaneet kaupunkia koronajäljityksessä ja vieneet toimintaamme verkkoon, Parvinen kertoo.
Meillä on valmistelussa budjettikehys, jonka mukaan ensi vuonna ei leikattaisi.
– Jukka Parvinen
Vantaan seurakunnat on jo vuosien ajan vähentänyt henkilökuntaansa luonnollisen poistuman kautta. Kiinteistöjen korjauksia on pyritty aikatauluttamaan niin, että rahat siihen kerättäisiin vuosikatteista. Seurakuntien budjetit ovat olleet miinusmerkkisiä. Tällä on luotu toiminnalle entistä kestävämpää pohjaa.
– Nyt meillä on valmistelussa budjettikehys, jonka mukaan ensi vuonna ei leikattaisi, vaan taso olisi plusmiinus nolla prosenttia. Meillä on valmisteilla myös kiinteistökehitysohjelma. Päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta aiomme luopua kolmesta huonokuntoisesta leirikeskuksestamme ja kiinteistökehittää niiden alueita.
Investoinneista seuraava on Myyrmäen kirkon peruskorjaus. Kirkko on seisonut jo pitkään tyhjillään. Seurakuntien rakenteisiin ei aiota kajota, sillä seurakuntien yhdistämiseen ei nyt ole tarvetta. Sen sijaan Vantaan seurakunnat on laatinut rohkean strategian, jonka avulla kehityksen suuntaa aiotaan kääntää ja tehdä seurakunnista vantaalaisille entistä merkityksellisempi.
– Tilanne on hyvin hallussa. Uskon tulevaisuuteen, Parvinen sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakunnat pääsivät plussalle tilinpäätöksissään – kirkollisverotuloja kertyi arvioitua enemmän, mutta energiakustannusten nousu kutisti tulosta
AjankohtaistaTarkalla talouden hoitamisella pääkaupunkiseudun seurakuntien tulevaisuus näyttää kohtuulliselta.
