Marjaana Toiviaisen mielestä sosiaalinen media tekee maailman paremmaksi.
Vihakampanjan kohteeksi joutunut pappi Marjaana Toiviainen: ”Joskus somessa häivähtää myös äärimmäinen kunnioitus”
Toiviainen keskustelee sosiaalisesta mediasta piispa Teemu Laajasalon järjestämässä Myötätuntoillassa yhdessä työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa.
Sosiaalinen media on loppujen lopuksi hyvä asia. Tätä mieltä on pappi ja viestinnän maisteri Marjaana Toiviainen.
– Negatiivisten asioiden rinnalla saattaa jäädä hieman katveeseen se, että sosiaalisen media on luonut myös sellaista ihmisoikeusliikehdintää, jota ei koskaan olisi muuten syntynyt, Toiviainen sanoo.
– Aiemmin hiljennetyt ovat voineet saada näkyvyyttä ja äänen kuuluviin. Globaalit yhteisöt ovat tulleet tiiviiksi ja läheisiksi ja vaikkapa helsinkiläinen kaupunkikulttuuri on piristynyt vuorovaikutuksen ja villin ideoinnin kautta, hän sanoo.
Kohtasin paljon sellaista solidaarisuutta ja myötätuntoa, joka hillitsee vihaviestintää ja luo tervettä somekulttuuria.
– Marjaana Toiviainen
Toiviainen keskustelee sosiaalisesta mediasta työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa Helsingin piispan Teemu Laajasalon isännöimässä Myötätuntoillassa elokuun 19. päivänä.
– Nopeasti organisoituvat kansanliikkeet ovat ihan uusi ilmiö ja arvokkaita esimerkiksi kriisitilanteissa. Monet ovat myös voineet löytää kauan etsimänsä hengellisen kodin erilaisista someyhteisöistä ja ryhmistä tai vaikkapa tiettyjä ajattelijoita seuraamalla, Toiviainen sanoo.
– Somen avulla siis muutamme sekä virtuaalista että fyysistä maailmaa monin tavoin paremmaksi. Se voi toki olla joskus pelottavaa niille, joilla on aiemmin ollut median lankoja käsissään tai hegemonista yhteiskunnallista valtaa, hän sanoo.
”Sain aikanaan paljon myötätuntoa”
Sosiaalisessa mediassa on myös pimeä puoli. Internetissä ihmiset sanovat anonyymisti toisilleen sellaisia asioita, joita he eivät kasvotusten omalla nimellään voisi sanoa. Kesäkuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi yhteensä 28 Toiviaisen kunniaa loukannutta henkilöä. Lisäksi yksi tuomio tuli laittomasta uhkauksesta. Yhteen pappiin kohdistunut maalittaminen oli Suomen kirkon oloissa poikkeuksellisen voimakasta ja keskitettyä.
– Se, mitä kävin pari vuotta sitten läpi, oli vain yksi somevihan ilmenemismuoto. Valitettavan monet erityisesti rodullistetut tai erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset joutuvat sellaisen kohteeksi jatkuvasti, Toiviainen sanoo.
– Itse sain aikanaan paljon myötätuntoa erityisesti ihmisiltä, jotka olivat itse käyneet läpi samanlaista. Kohtasin paljon sellaista solidaarisuutta ja myötätuntoa, joka hillitsee vihaviestintää ja luo tervettä somekulttuuria. Toivon, että rakennamme sellaista viestintäkulttuuria, myös kirkossa, hän sanoo.
Osa nettikiusaajista on lähtenyt Toiviaisen kanssa sovitteluprosessiin.
– Uskon, että se oli molemmille osapuolille tärkeää.
”Kukaan ihminen ei ole ääripää”
Marjaana Toiviainen pitää luonnollisena, että sosiaalisessa mediassa muodostuu myös samanmielisten ryhmiä.
– Se on inhimillistä. Niin käy kaikessa viestinnässä, politiikassa, kirkossa, elämässä. Sosiaalinen media on ollut monille ensimmäinen foorumi, josta löytää vertaisiaan. Se on arvokasta, hän sanoo.
Toiviainen ei silti halua jakaa ihmisiä ”meihin” ja ”heihin”.
– Ihmiskuvani on sellainen, että ei ole meitä ja muita – on vain meitä. Hyvän ja pahan raja ei kulje ihmisten välillä, ei edes ihmisryhmien sisällä, vaan kunkin ihmisen sisällä, hän sanoo.
Kaikki, mikä rikkoo ihmisen pyhyyttä, välineellistää tai lietsoo syrjiviä asenteita, on negatiivisessa mielessä äärimmäistä.
– Marjaana Toiviainen
– Kukaan ihminen ei ole ääripää. Sosiaalisen median vuorovaikutusprosesseissa on kuitenkin äärimmäisiä mielipiteitä ja toimintatapoja. Kaikki, mikä rikkoo ihmisen pyhyyttä, välineellistää tai lietsoo syrjiviä asenteita, on negatiivisessa mielessä äärimmäistä. Sellaisia ilmiöitä meidän kaikkien pitäisi vastustaa yhdessä. Joskus somessa häivähtää myös äärimmäinen kunnioitus – sellainen radikalismi ja ääripää on paikallaan.
– Periksiantamaton lempeys, nöyryys ja vieraanvaraisuus ovat siunattuja ja vahvoja maailman muuttamisen työkaluja. Ihminen ei muutu vihalla, halveksunnalla tai pilkalla. Maailma muuttuu silloin, kun käsityksemme elämästä kilpailuna, ilkeänä pelinä tai voitontavoitteluna kääntyy päälaelleen. Ajattelen, ettei kaikista tarvitse pitää, mutta kaikkia voi oppia rakastamaan. Toinen valtaisa muutosvoima on anteeksianto. Sekin on usein epäinhimillisen vaikeaa, Toiviainen sanoo.
Vanhankirkon tilaisuudessa esiintyvät myös Jippu ja Henna Uoti. Viime keväänä Teemu Laajasalo järjesti kaksi myötätuntoiltaa. Ensi maanantain myötätuntoillan jälkeen vastaavia tilaisuuksia järjestetään vielä loka- ja marraskuussa. Silloin teemoina ovat köyhyys ja Jeesus. Laajasalo on nimennyt vuoden 2019 Myötätunnon vuodeksi.
Myötätuntoilta 19.8. kello 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Näin piispat somettavat: Laajasalo yrittää, Jolkkonen riitelee ja Åstrand saarnaa 305:lle – paikoin on hiljaista kuin hautausmaalla
AjankohtaistaPiispat harrastavat niin sanottua käkikellosometusta, sanoo pappi ja verkkotuottaja Jan Ahonen.
