Irina Biriykova, Nedal Al-Sahman ja Memory Bandera rakentavat oikeudenmukaisempaa maailmaa.
Viime vuonna murhattiin peräti 321 ihmisoikeuspuolustajaa – Ekumeeninen vastuuviikko haastaa kirkkoja soittamaan kelloja
Kirkkojen yhteisellä vastuuviikolla muistetaan ihmisiä, jotka jopa henkensä uhalla tekevät työtä ihmisoikeuksien puolesta.
Kenialainen Phyllis Omido alkoi kamppailla saastuttavaa tehdasta vastaan, kun hänen kolmevuotias lapsensa sairastui lyijymyrkytykseen. Hänet yritettiin tappaa, hänet pidätettiin ja häntä kohdeltiin kuin rikollista. Lopulta viranomaiset sulkivat tehtaan.
Bahrainilainen Nedal Al-Salman kamppailee kotimaansa naisten ja lasten oikeuksien puolesta. Hänen mukaansa naisia syrjitään kaikkialla Bahrainissa ja yli 500 lasta istuu vankilassa. Koska hän auttaa muita, hän on joutunut jatkuviin kuulusteluihin. Hän oli kaksi vuotta matkustuskiellossa, koska osallistui EU:n järjestämään ihmisoikeustyöpajaan.
Venäläinen asianajaja Irina Biryokova auttaa mielivaltaisesti pidätettyjä ja kidutettuja. Hän sai käsiinsä videon, jossa vanginvartijat kiduttivat vankia. Tapauksesta nousi kohu, joka on pakottanut viranomaiset rankaisemaan syyllisiä ja parantamaan vankilaoloja.
Ugandalainen Memory Bandera suojelee muita ihmisoikeuspuolustajia. Vuosittain hänen järjestönsä tarjoaa hätäapua yli kahdellesadalle ihmisille. Hänen mukaansa yhdenkin ihmisoikeuspuolustajan menettäminen vaikuttaa tuhansien ihmisten elämään.
Ihmisoikeuksien puolustaminen voi olla vaarallista
Edellä mainitut neljä naista ovat esimerkkejä kirkkojen Ekumeenisen vastuuviikon tällä viikolla esille nostamasta teemasta eli ihmisoikeuspuolustajista. Vastuuviikon koordinaattorin Anna Hyvärisen mukaan teemalla halutaan muistuttaa ihmisoikeuksista ja seistä niiden ihmisten tukena, jotka ihmisoikeuksia puolustavat – niin maailmalla kuin Suomessa.
– Ihmisoikeuspuolustajat ovat usein ihmisiä, jotka ovat itse joutuneet tilanteeseen, jossa heidän tai heidän tuntemiensa ihmisten oikeuksia on loukattu. He ovat kohdanneet epäoikeudenmukaisuutta ja ryhtyneet kamppailemaan asioiden muuttamiseksi. He ovat ihmisiä, jotka ajavat ihmisoikeuksia rauhanomaisesti, Hyvärinen sanoo.
Vaikka ihmisoikeuspuolustajat toimivat rauhanomaisesti, he ovat usein uhka niille, jotka vastustavat sitä, että YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa luetellut ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Kansainvälisen Front Line Defenders -järjestön mukaan vuonna 2016 murhattiin 281, vuonna 2017 312 ja viime vuonna peräti 321 ihmisoikeuspuolustajaa. Usein tapetut ovat saaneet jo aiemmin uhkauksia, joilla on pyritty hiljentämään heidät.
Täällä onneksi harvemmin kukaan joutuu suoranaiseen vaaraan. Sen sijaan työ voi olla vaivalloista, henkisesti raskasta ja voimia vievää.
– Anna Hyvärinen
– Ihmisoikeuksien puolesta toimivia ihmisiä saattavat uhata hallitus, valtion viranomaiset, aseelliset ryhmät, suuryritykset, ääriliikkeet, sosiaaliset yhteisöt, jopa oma suku ja perhe. Mustamaalaaminen, leimaaminen, vihapuhe ja maalittaminen ovat keinoja, joilla heitä halutaan hiljentää.
– Viimeksi mainittuja keinoja käytetään Suomessakin niitä vastaan, jotka haluavat toimia esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Täällä onneksi harvemmin kukaan joutuu suoranaiseen vaaraan. Sen sijaan työ voi olla vaivalloista, henkisesti raskasta ja voimia vievää, mainitsee Hyvärinen.
Vastuuviikolla kannustetaan Hyvärisen mukaan tavallisia ihmisiä liittymään ihmisoikeuspuolustajien joukkoon ja edistämään ihmisoikeuksia rauhanomaisesti omassa elinpiirissään.
– Tätä työtä tehdään jo paljon kirkoissa ja seurakunnissa. Me kaikki voimme olla ihmisoikeuspuolustajia, Hyvärinen innostaa.
Rauhannobelisti saapuu Suomeen
Anna Hyvärisen mukaan ihmisoikeuspuolustajat ovat lähimmäisenrakkauden asialla ja ansaitsevat kirkkojen tuen. Heidän joukossaan on myös aktiivisia kristittyjä, kuten Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2018 saanut kongolainen lääkäri Denis Mukwege.
Mukwege on helluntailainen ja saapuu ensi viikonloppuna Suomeen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidan kutsumana. Hän puhuu Helsingin Saalem-seurakunnassa järjestettävässä Rakas Kongoni -lähetysjuhlassa sunnuntaina 27.10. kello 17.
– Tilaisuus on osa Ekumeenista vastuuviikkoa ja kaikille avoin. Mukwege on esimerkki siitä, ettei tarvitse olla valtionpäämies tai muu merkkihenkilö ajaakseen ihmisoikeuksia. Hän on lääkäri, joka on auttanut Kongon sisällissodassa seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneita naisia, kertoo Hyvärinen.
Mukwegen johtamassa sairaalassa on hoidettu jo lähes 50 000 seksuaalisen väkivallan uhria.
Kongossa pitkään jatkuneen konfliktin seurauksena humanitaarisen avun tarpeessa on noin 12,8 miljoonaa ihmistä, joista 7,5 miljoonaa lapsia. Joka päivä raiskataan yli tuhat naista ja tyttöä. Lisäksi Kongossa leviää verenvuotokuume Ebola. Mukwegen johtamassa sairaalassa on hoidettu jo lähes 50 000 seksuaalisen väkivallan uhria.
Ekumeenisen vastuuviikon aikana järjestetään useita tilaisuuksia, kuten messuja ja rukoushetkiä, joissa pidetään aihetta esillä. Kirkkojen yhteinen #Ihmisoikeuskellot –rukoushetki järjestetään Metodistikirkossa Fredrikintorilla 24.10. kello 17. Saman päivän aamuna on YK:n päivän jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa kello 10.
Ihmisoikeuskellot -rukoushetken aikana kirkkoja haastetaan soittamaan kelloja, tai jos niitä ei ole, niin soittimia, ihmisoikeuksien puolesta. Muun muassa luterilaisen Paavalinkirkon ja ortodoksisen Uspenskin katedraalin kellot soivat torstaina.
– Mitä useampi seurakunta on mukana, sitä vahvempana ääni kuuluu, Hyvärinen sanoo.
Juttua on muokattu 22.10. kello 10.38: Murhattujen ihmisoikeuspuolustajien määrää on tarkennettu kertomalla kolmen viime vuoden tilastot.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uusisilta: Tämän joulun ihme on al-Holin pakolaisleiriltä turvaan tuodut kuusi lasta
PuheenvuorotJouluna koko kristillinen maailma polvistuu seimessä makaavan pakolaislapsen äärelle. Silti moni kristitty äänestää poliitikkoja, jotka käännyttäisivät Pyhän perheen rajalla pois.
