Liito-orava on kotiutunut Stadin vanhoihin puihin. Se ei pärjää maaseudun nuorilla puupelloilla.
Villi city: Stadista on tulossa liito-oravien reservaatti
Suurisilmäiset pikkuoravat majailevat jopa kerrostalojen pihapöntöissä ja liitävät autoteiden yli. Ne pakenevat maalta kaupungin vanhoihin metsiköihin.
Tuosta se liiti! Munkkiniemeläinen Petra Theman oli koiransa kanssa iltakävelyllä puoli kahdeksalta, kuten nytkin, kun jokin viuhahti aivan läheltä Laajalahdentien yli.
– Liito oli upea. Varmistuin siitä, että kyseessä on liito-orava, kun se pysähtyi puuhun ja alkoi kavuta ylös normaalin oravan lailla.
Themanilla kävi pari vuotta sitten tuuri. Harva helsinkiläinen on nähnyt tavallisen oravan pienempää ja harvinaisempaa sukulaista, vaikka se asuisi kotikerrostalon takametsässä.
Ulkoasiainministeriön virkamies Petra Theman oli iltalenkillä Munkkiniemessä bostoninterrierinsä kanssa, kun liito-orava liiti tien yli oikealla olevaan koivuun.
Biologit Pekka Routasuo ja Esa Lammi kartoittivat Helsingin liito-oravia vuosina 2016 ja 2014, mutta näkivät vain niistä kieliviä papanoita.
Routasuon mukaan liito-orava ei juuri arastele ihmistä. Paras mahdollisuus suurisilmäisen otuksen bongaamiseen on juuri nyt.
Liito-oravat ovat maaliskuun lopulla kiimassa yhden päivän, jonka aikana yöeläimillä on parempaakin tekemistä kuin päiväunien nukkuminen.
– Joku oli nähnyt viime huhtikuussa Pirkkolan suunnalla useita liito-oravia jahtaamassa toisiaan keskellä päivää, kertoo Routasuo.
Jos samaa naarasta tavoittelee useampi koiras, ne liitelevät toistensa perässä kymmeniä, jopa satoja kertoja parissa tunnissa. Liito-orava liitää keveästi 50 metriä ja ylittää vaikka moottoritien. Se pystyy myös kääntymään liidon aikana lähes 90 astetta.
Munkkivuori ja Tali olivat liito-oravien suosiossa, kun Routasuo ja Lammi Enviro Oy:stä tutkivat viime vuonna Helsingin metsiä Jakomäen ja Herttoniemen länsipuolelta. Useita harmaita pörröturkkeja elää myös Meilahdessa ja Keskuspuistossa.
– Pesinnät ovat onnistuneet Helsingissä hyvin, joten nuoret ovat vallanneet uusia metsäalueita. Papanoita on löytynyt jopa kerrostalojen pihapuiden alta. Liito-oravan pesä voi olla pihapöntössä, Lammi kertoo.
Liito-oravat levittäytyvät vähitellen kohti itää Espoosta, jossa niitä on asunut jo pitkään. Cityeläimet ovat edenneet Helsingissä ainakin Kumpulaan, Veräjämäkeen, Pihlajamäkeen ja Malmille asti.
– Liito-oravia asuu Malmin lentokentän ympäristössä. Meteli ei niitä häiritse, Routasuo sanoo.
Helsingin liito-oravia kartoittanut Esa Lammi ilahtui huomatessaan, ettei Talin metsään rakennettu seikkailupuisto Zippy ole karkottanut alueelta liito-oravia.
Kiipeilyrata kulkee puusta toiseen seikkailupuisto Zippyssä Talin ulkoilualueella. Kanahaukkapari kiljahtelee latvustossa, mutta Esa Lammi tuijottaa kuusten tyviä, kunnes nostaa voitonriemuisena kämmenelleen pari kellanruskeaa vajaan sentin mittaista papanaa.
– Hauska huomata, etteivät kiipeilyhärvelit ole ajaneet liito-oravia pois.
Talin järeä kuusimetsä, jonka lähistöllä kasvaa lehtipuita, on erinomaista liito-oravamaastoa. Eläimet viihtyvät kuusien suojissa, mutta syövät enimmäkseen haavan ja lepän lehtiä, silmuja ja norkkoja.
Liito-oravan pesä voi olla pihapöntössä.
– Jos haluaa nähdä isoja puita, pitää tulla kaupunkiin. Suurin osa maaseudun metsistä on liito-oravalle turhan nuoria ja puulajistoltaan yksipuolisia. Kaupunkimetsät vain paranevat jatkuvasti.
Itä-Helsingin mahdollista liito-orava-asutusta ei ole kartoitettu.
– Esimerkiksi Vartiosaari voisi sopia liito-oravalle, koska siellä on lehtipuustoa ja vanhaa huvila-asutusta. Liidettävää matkaa on pienimmillään noin 50 metriä, joten meren ylitys on mahdollista, toteaa Routasuo.
Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen kertoo, että seuraavan kerran liito-oravien asuinalueita on tarkoitus kartoittaa ensi vuonna.
– Ellei liito-orava sitten yllätä maastossa jotakin hanketta.
Jos haluaa nähdä isoja puita, pitää tulla kaupunkiin.
Runsas kymmenen vuotta sitten arvioitiin, että Suomessa olisi yli 100 000 lisääntyvää naarasta. Euroopan unionin luontodirektiivin mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää.
Lajia tutkineen Ilpo K. Hanskin mukaan liitäjien määrä on silti vähentynyt Suomessa jo lähes 70 vuoden ajan – viimeisten kymmenen vuoden aikana noin kolmanneksella. Liito-oravia on EU:n alueella vain Suomessa ja hiukan Virossa.
Vajaan sentin mittaiset papanat vaikuttavat kaavoittajien suunnitelmiin.
Helsingissä elää Esa Lammin arvion mukaan viitisenkymmentä liito-oravaa. Kanta kasvaa koko ajan.
– Liito-orava menestyy hyvin kaupungissa, jossa ei juuri ole niiden pesäkoloja koluavia näätiä. Tosin kissat onnistuvat pyydystämään jonkin verran liito-oravia.
Jos kesällä huomaa maassa liito-oravanpoikasen, Lammi neuvoo nostamaan sen lähimpään tukevaan kuuseen. Näin seuraava kissa tai koira ei nappaa sitä.
– Hyvää tarkoittavat ihmiset ovat vieneet liito-oravanpoikasia Korkeasaaren eläinhoitolaan, mutta parempi niiden on olla luonnossa.
Lähteenä on käytetty myös Ilpo K. Hanskin kirjaa Liito-orava – Biologia ja käyttäytyminen. Metsäkustannus 2016.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Oravasta on tullut kaupunkien villieläin – Tikkurilan nimi on muisto ajasta, jolloin sen nahka oli käypää valuuttaa
Hyvä elämäOrava on kotiutunut pääkaupunkiseudulle vanhojen havumetsien vähentyessä.
