Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat nousevat kesällä pintaan Palvelevassa puhelimessa
Puhuminen helpottaa pahaa oloa. Ihmiset puhuvat yksinäisyydestä, ihmissuhteista, surusta, sairauksista, elämän merkityksestä, uskosta ja arkipäivässä jaksamisesta.

Puhuminen helpottaa pahaa oloa. Ihmiset puhuvat yksinäisyydestä, ihmissuhteista, surusta, sairauksista, elämän merkityksestä, uskosta ja arkipäivässä jaksamisesta.

Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat nousevat kesällä pintaan Palvelevassa puhelimessa

Vantaan seurakuntayhtymä päätti lopettaa yhteistyön Palvelevassa puhelimessa ensi vuonna. Porvoo lopettaa tänä vuonna ja Espoo lopetti jo. Puhelimet ovat silti kuumina koko maassa.

– Palvelevan puhelimen soittomäärä ei ole laskenut, vaikka puhelinauttamista tekee moni taho. Viime vuonna Kirkon keskusteluapuun eli Palvelevaan puhelimeen, Palvelevaan chattiin ja Palvelevaan nettiin tuli 90 000 yhteydenottoa, kertoo sielunhoidon asiantuntija Kimmo Nieminen Kirkkohallituksesta.

Puheluita tuli noin 70 000 ja lisäksi ruotsinkielisiä puheluita toista tuhatta.

– Akuutissa kriisissä olevat soittavat Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen. Meillä apu on useimmiten kiireettömämpää. Ihmiset puhuvat yksinäisyydestä, ihmissuhteista, surusta, sairauksista, elämän merkityksestä, uskosta ja arkipäivässä jaksamisesta, Nieminen kuvaa.

Kirkon Palveleva puhelin toimii valtakunnallisesti itsenäisten seurakuntien ja seurakuntayhtymien yhteistyönä. Tehtävään koulutetut vapaehtoiset päivystäjät sekä kirkon työntekijät, joita on yhteensä noin 2 000, vastaavat puhelimeen joka ilta.

Yksinäinen tarttuu puhelimeen

Kesällä yksinäisyys nousee puheluissa entistä enemmän pintaan. Sen tietää Palvelevassa puhelimessa päivystävä vapaaehtoinen Maija (nimi muutettu).

– Yksinäiset ihmiset ovat kesällä vielä yksinäisempiä kaupunkilähiöissä. Seinät tuntuvat kaatuvan päälle.

– Eniten meille soittavat ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia, mieli kipeänä. Kesällä ihmiset puhuvat usein siitä, että terapeutit ovat lomalla. Terapeutti on voinut antaa Palvelevan puhelimen numeron hätäavuksi, Maija huomasi ensimmäisenä päivystyskesänään.

Meillä apu on useimmiten kiireettömämpää. - sielunhoidon asiantuntija Kimmo Nieminen

Maija tietää rajansa. Hän ei koe olevansa terapeutti vaan soittajan lähimmäinen yhden hetken ajan.

– Työnohjaajaltamme olemme saaneet ohjeen: ole kappale henkilön elämää hetken ja ole siinä täysillä mukana. Emme kuitenkaan kaivele ihmisen elämää emmekä kerro hänelle, mitä pitää tehdä.

Päivystäjä saa koulutusta ja työnohjausta

Työelämässä mukana oleva Maija päivystää kahdesti kuussa. Kolmen tunnin vuoron aikana puheluita tulee solkenaan, niin ettei tuolista ehdi nousta. Puheluissa nousevat esiin paha olo ja ahdistus. Avioerotilanne, oma tai läheisen sairastuminen voivat ahdistaa.

– Soittajat eivät odota muuta kuin inhimillisyyttä ja läsnäoloa. He haluavat puhua ahdistustaan pois. He eivät yleensä kysele neuvoja, mutta välillä pyydetään esirukousta. Lopuksi he kiittelevät, kun ovat saaneet puhua ja saaneet tukea, Maija kuvaa.

– Puhelinuudistuksen jälkeen seksisoittajat ovat jääneet linjoilta pois. Joskus tosin tulee sellainenkin puhelu, ja siitä jää ikävä olo.

Vapaaehtoisen päivystäjän tehtävässä koulutus ja työnohjaus on olennaisen tärkeää. Maijalle päivystäjien ryhmä ja heidän ohjaajansa, seurakunnan työntekijä, ovat erityisen merkityksellisiä.

– Sieluni lepää ryhmässä, joka on lämminhenkinen ja auttavainen. Se on hyvää vastapainoa työelämälle, joka on välillä aika raadollista, sanoo johtotehtävissä työskentelevä Maija.

Ryhmässä voi nostaa esiin puhelun, joka on jäänyt vaivaamaan mieltä. Maijaa puhelut eivät yleensä jää vaivaamaan. Ja jos jäisivät, hän tietää, että voi aina soittaa työnohjaajalleen.

Vapaaehtoisia tarvitaan lisää

Kirkkohallituksen Kimmo Nieminen mainitsee, että monet auttavat puhelimet ovat erikoistuneet tietynlaisiin ongelmiin. Jos soittajan asia ei kuulu heidän profiiliinsa, he voivat ohjata soittamaan Palvelevaan puhelimeen. Sinne voi soittaa pelkän paikallisverkkomaksun hinnalla.

Vaikka Palveleva chatti kasvaa, puheluiden määrä ei ole vielä vähentynyt. Sen ovat huomanneet muutkin puhelinauttajat. Niemisen mukaan voi olla raskasta kirjoittaa chatissa pitkiä asioita. Puhelimessa puhuminen on helpompaa.

Esimerkiksi Espoon seurakuntayhtymässä työntekijät ovat kokeneet päivystysvuorot raskaiksi, koska niitä tehdään muun työn ohella. Pääkaupunkiseudulla ja myös Kajaanissa on valittu malli, jossa noin kolmasosa päivystäjistä on seurakuntien työntekijöitä. Muualla maassa päivystäjät ovat koulutettuja vapaaehtoisia, ja työntekijä toimii paikallisena koordinaattorina.

Soittajat eivät odota muuta kuin inhimillisyyttä ja läsnäoloa. He haluavat puhua ahdistustaan pois. - päivystäjä Maija

Jotkut seurakunnan työntekijät taas toimivat puhelinpäivystäjinä vapaa-ajallaan tai jäätyään eläkkeelle.

Pystytäänkö Kirkon keskusteluavussa paikkaamaan Espoon, Vantaan ja Porvoon jättämä aukko?

– Onhan se haastavaa, Nieminen myöntää.

– Panostamme vapaaehtoisten rekrytointiin eri paikkakunnilla. Voi olla, että yhden illan aikana on paikalla vähemmän päivystäjiä ja soittajat joutuvat odottamaan kauemmin.

Valtakunnallisen yhteistyön ja nykytekniikan ansiosta soittajat ja chattaajat ottavat yhteyttä kaikkialta Suomesta, ja päivystäjät vastaavat ympäri maata.

– Poistuvat seurakunnat ovat tervetulleita takaisin, jos he huomaavat, että omien auttamisjärjestelmien pystyttäminen on yllättävän työlästä, Nieminen rohkaisee.

Palveleva puhelin 0400 22 11 80
Avoinna joka ilta klo 18–01, pe ja la 18–03.
Lisätietoa: https://www.kirkonkeskusteluapua.fi/

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi