Tässä joulukuun alussa otetussa ilmakuvassa näkyy Aleppon Pyhän Yrjön katedraali. Kapinalliset valtasivat kaupungin hyvin nopeasti, kun siitä oli aiemmin taisteltu vuosien ajan. Kuva: Aaref Watad/AFP/Lehtikuva
Yli miljoona kristittyä pakeni Syyriasta sisällissodan aikana – voittoisat kapinalliset lupaavat nyt kunnioittaa vähemmistöuskontoja
Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola näkee Syyrian tulevaisuudessa epävarmuustekijöitä. Yksi niistä on, voiko islamistien lupaukseen luottaa.
Syyrian sisällissodan ja diktatuurin kauhut kiteytyvät uutiskuviin Saidnayan vankilasta. Se oli presidentti Bašar al-Assadin hallinnon julmin kidutuskeskus, jota syyrialaiset kutsuvat teurastamoksi.
Maan yli 22 miljoonasta asukkaasta jopa 620 000 on kuollut sodassa. Yli puolet eli 13 miljoonaa syyrialaista joutui pakenemaan kodeistaan, heistä 6,7 miljoonaa ulkomaille. Unicefin arvion mukaan noin 90 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä.
Maasta paenneiden joukossa on suurin osa Syyrian kristityistä. Kristittyjä oli vuonna 2011 arviolta 1,5 miljoonaa, nyt enää noin 300 000.
– En tiedä, kuinka tarkkoja luvut ovat, mutta ennen sotaa arvioitiin, että jopa 10 prosenttia maan väestöstä oli kristittyjä. Libanonissa kristittyjen osuus on suurin, sitten Egyptissä. Syyriassa heitä oli kolmanneksi eniten Lähi-idän alueella, Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola selvittää.
Alueen sodat yleisesti ja lisäksi erityisesti kristittyihin kohdistuneet väkivaltaisuudet ovat vähentäneet kristittyjen määrää niin Syyriassa kuin Irakissa. Juusola mainitsee erityisesti terroristijärjestö Isisin toiminnan. Myös Turkin tukemat joukot ovat toimineet niin, että kristittyjä on paennut Syyrian kurdialueille, jossa heidät on otettu hyvin vastaan.
– Kristityillä on ollut entuudestaan muita väestönosia paremmat yhteydet ulkomaille, joten heidän on ollut helpompi lähteä pois maasta, Juusola sanoo.
Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusolan mukaan aika näyttää, missä määrin islamistijärjestö HTS:n lupauksiin voi luottaa. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva.
Aleppossa, jossa ennen sisällissotaa oli paljon kristittyjä, heitä on jäljellä enää 25 000.
– Se on surkeaa, kun ajatellaan, miten Aleppossa kristittyjen läsnäolo on aina ollut hyvin näkyvää. Armenialaisten ja muidenkin kristittyjen, Juusola sanoo.
Britanniassa ilmestyvän anglikaanisen viikkolehden The Church Timesin mukaan Syyrian sisällissodassa tuhottiin ainakin 120 kirkkoa ja muuta kristityille tärkeää rakennusta. Jihadistit tappoivat muun muassa katolisen fransiskaanipapin Francois Muradin vuonna 2013. Kaksi arkkipiispaa siepattiin Aleppossa samana vuonna, ja he ovat yhä kateissa.
Sisällissota jakoi myös kristittyjä
Osa kristityistä taisteli sisällissodassa Bašar al-Assadin puolella, osa häntä vastaan. Osa keskittyi puolustamaan kotejaan. Mitään yhtenäistä linjaa ei Hannu Juusolan mukaan ole.
– Varmastikin kristityissä on enemmän niitä, jotka ovat pitäneet Assadin valtaa vähemmän pahana vaihtoehtona kuin Syyrian sunnimuslimeissa, mutta eivät he missään tapauksessa ole yksiselitteisesti häntä kannattaneet. Monet kristittyjen johtajat, samoin kuin monet muslimijohtajat, ovat tukeneet Assadia käytännön pakosta. Heillä ei Assadin hallinnon alla ole ollut muita vaihtoehtoja, Juusola sanoo.
Kun vaihtoehtona ovat olleet jihadistiset liikkeet, kuten Isis, Assad on ollut monille kristityille pienempi paha. Diktaattori, joka itse tulee uskonnollisesta vähemmistöstä eli Syyrian alaviiteista, on vakuuttanut puolustavansa vähemmistöjä. Hänen tukijoissaan on ollut myös kristittyjä liikemiehiä, jotka ovat hyötyneet hänen hallinnostaan jo ennen sotaa.
– Esimerkiksi maaseudulla, missä kristityt ovat köyhiä, asenteet ovat toisenlaisia. Siellä on oltu enemmän Assadia vastaan. Syyrian oppositiossa on kristittyjä. Kurdialueilla kristittyjä on taistellut kurdien rinnalla, Juusola kertoo.
Venäjän johtaja Vladimir Putin on tukenut al-Assadin hallintoa. Taustalla ovat strategiset syyt eli Syyria on ollut Venäjän jalansija Lähi-itään, ja sillä on maassa laivasto- ja lentotukikohdat. Putin ja Venäjän ortodoksinen kirkko ovat perustelleet osallistumistaan sotaan myös alueen kristittyjen, etenkin ortodoksikristittyjen, suojelulla.
Kristittyjä rukoilemassa 4.12. vietetyssä Pyhän Barbaran päivän messussa Aleppossa. Kuva: Aaref Watad/AFP/Lehtikuva
Kapinalliset tapasivat Aleppossa heti piispat
Kun Israelin pommitukset heikensivät Hizbollahia ja Venäjän voimavarat ovat kiinni Ukrainassa, Syyrian kapinalliset tarttuivat tilaisuuteen. Yhdysvaltojen, Euroopan Unionin ja YK:n terroristijärjestöksi julistaman salafisti-islamistisen Hayat Tahrir al-Šam-järjestön eli HTS:n johtamat kapinalliset valtasivat ensin Aleppon ja etenivät sitten Damaskokseen. Heidät otettiin vastaan vapauttajina ja verisen sortovallan kukistajina.
Church Timesin mukaan kapinalliset tapasivat heti Aleppon kukistuttua eri kirkkokuntien piispat. He vakuuttivat, että aikovat kunnioittaa kirkkoja ja takaavat niiden toimintavapauden. Samaa suvaitsevaisuuden, kansakunnan yhtenäisyyden ja vähemmistöjen kunnioittamisen teemaa he ovat julistaneet muuallakin.
Kun järjestön juuret ovat terroristijärjestö Al-Qaidassa, voiko siihen luottaa?
– He ovat pyrkineet luomaan tällaista olemme muuttuneet -kuvaa Idlibin alueella, jossa he ovat hallinneet useamman vuoden ajan. He ovat pyrkineet luomaan hallintoa, jossa korostetaan, että kristityillä on virallinen asema, eikä heitä ajeta sellaiseen ahtaaseen tilanteeseen kuin Isisin hallitsemalla alueella tapahtui.
– Kuinka aitoa tämä on ja kuinka paljon taktiikkaa vallan saamiseksi, ei ole helppo kysymys vastattavaksi. Se nähdään ajan kanssa, Hannu Juusola pohtii.
Syyrian opposition taistelijat juhlivat voittoaan pääkaupunki Damaskoksessa. Kuva: Omar Sanadiki/AP/Lehtikuva
Juusolan mukaan Syyrian tilanteessa on valtavasti epävarmuutta. Tällä hetkellä maassa on kuitenkin yllättävän rauhallista, eikä erityisiä kostotoimia ole ollut edes alaviitteja kohtaan. Alaviitit ovat šiialaisuuden haara, jota monet muslimit pitävät harhaoppisina. Bašar al-Assad kuuluu tähän vähemmistöön, samoin kuin noin 12 prosenttia syyrialaisista.
– He ovat nyt se ryhmä, jolla on eniten pelättävää, Juusola arvioi.
HTS haluaa hyväksyntää maailmalta
Hannu Juusolan mukaan HTS:lla on monia syitä toimia maltillisesti. He nimittäin tarvitsevat hallinnolleen muun maailman tunnustusta ja tukea. Jos he alkavat käydä vähemmistöjen ja erityisesti kristittyjen kimppuun, se vaikeuttaa hyväksynnän saamista.
– He ovat ymmärtäneet, että Syyrian hallitseminen on vaikeampaa, jos väkivalta jatkuu ja he saavat lisää vihamiehiä. Taustalla on siis käytännön syitä. Sitä kuinka suuresta henkisestä muutoksesta järjestön ideologiassa on kyse, on vaikea sanoa. Varmaankaan kaikilla heistä ei ole kovin syvällistä ymmärrystä siitä, mitä demokratia on ja miten eri väestöryhmien tasaveroisesta asemasta huolehditaan.
HTS on kuitenkin perustaltaan islamistinen, eikä heidän hallintonsa Idlibissä suinkaan mitään demokraattista valtaa ole ollut.
Naisten osalta ainakin ensimmäisissä määräyksissä on sanottu, että naisten pukeutumiseen ei tule puuttua kielloin. Tässä näkyy Juusolan mukaan se, että HTS:n täytyy ottaa huomioon, että Syyrian muslimeista suuri osa on aika maallistuneita.
– Varsinkin sodan ensimmäisessä vaiheessa Assadia vastassa oli myös aika vahva maallistunut oppositio. Jos ja kun sinne palaa maanpaosta ihmisiä, niin ei sinne helpolla pystytä rakentamaan jyrkän islamistista valtiota. HTS on kuitenkin perustaltaan islamistinen, eikä heidän hallintonsa Idlibissä suinkaan mitään demokraattista valtaa ole ollut, Juusola sanoo.
Katolinen Pyhän Elian luostari tuhoutui terroristijärjestö Isisin hyökkäyksessä Al-Qaryatayn kaupunkiin vuonna 2015. Kuusi vuotta tapahtuneen jälkeen vain pieni osa kristityistä on palannut. Kuva: Louai Beshara/AFP/Lehtikuva
Syyrian kristityt ovat lausunnoissaan iloinneet Assadin kaatumisesta ja olleet positiivisesti yllättyneitä kapinallisten asenteesta. Nimetön aleppolainen kristitty sanoi Church Timesille, että uusien vallanpitäjien suhtautuminen on aivan erilaista kuin he odottivat. ”He haluavat vakuuttaa, että eivät halua meidän kärsivän, vaan ovat täällä auttamassa meitä.”
Vatican Newsin haastattelemat katolisen kirkon edustajat toivovat Syyrian kansan uudestisyntymistä. Fransiskaanimunkki Bajrat Karakach kertoo maan kristittyjen olleen täydellisen väsyneitä elämään Assadin hallinnon alla: ”ei kehitystä, ei talouskasvua, se ei ollut elämää, vaan selviytymistä”, hän kertoi.
Arkkipiispa Hanna Jallouf Alepposta oli tavannut HTS:n johtajan Abu Muhammad al-Jawlanin, joka oli vakuuttanut hänelle, että kristittyihin ja heidän kirkkoihinsa ja omaisuuteensa ei kosketa. Hän kehotti ihmisiä palaamaan kotiin ja tekemään työtä maan parhaaksi.
Syyria on kristinuskon vanhinta aluetta
Kristittyjä on ollut Syyriassa lähes sen alusta asti. Raamatun apostolien teoissa kerrotaan, kuinka fariseus nimeltä Saulus, joka vainosi kristittyjä Jerusalemissa, oli matkalla Damaskokseen vangitsemaan sinne asettuneita kristittyjä. Matkalla sinne hän kertoi ylösnousseen Kristuksen ilmestyneen hänelle. Hän otti nimen Paavali ja kääntyi kristityksi.
Vuoden 70 tienoilla Jerusalemista paenneet Jeesuksen seuraajat asettuivat Syyrian Antiokiaan. Antiokiassa Jeesuksen seuraajia alettiin ensimmäistä kertaa kutsua kristityiksi.
Syyriassa toimii useita ortodoksisia kirkkoja, joista Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko katsoo jatkavansa lähes kaksituhatvuotista perinnettä. Syyriassa on myös kuusi katolista riittiä: melkiitit, armenialaiset, syyrialaiset, maroniitit, latinalaiset ja kaldealaiset. Idän assyrialainen kirkko toimii myös Syyriassa. Lisäksi maassa on protestanttisia seurakuntia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Juuri näin elämäni kuuluu mennä” – Saara Pihlaja auttaa ihmisiä pahimmissa paikoissa, joista luemme uutisissa
Hyvä elämäSaara Pihlaja kohtaa päivätyössään alaikäisiin liittyvää ihmiskauppaa, pakkoavioliittoja ja kunniaväkivaltaa. Välillä hän ottaa palkatonta vapaata ja lähtee Punaisen Ristin avustustyöntekijäksi maailman vaarallisimpiin maihin.
