Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan uskonnoissa on kyse paitsi ihmisen suhteesta Jumalaan tai jumaliin myös hänen suhteestaan toisiin ihmisiin.
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kirkko on väistämättä myös poliittinen toimija
Puhuessaan ja toimiessaan heikkojen, köyhien ja sorrettujen puolesta kirkko muistuttaa, että syrjään joutuneet ovat osa yhteiskuntaamme, sanoi arkkipiispa Tapio Luoma.
Arkkipiispa Tapio Luoma käsitteli kirkolliskokouksen avauspuheessaan Turussa uskonnon ja politiikan suhdetta sekä kirkon poliittista roolia. Politiikka on hänen mukaansa ennen muuta vastuuta yhteisistä asioista. Hän muistutti, että monet kirkolliskokouksen päätökset vaikuttavat myös kirkon ulkopuolella.
– Lähes neljän miljoonan jäsenen yhteisöllämme on väistämättä yhteiskunnallista ja sen myötä myös poliittista merkitystä, hän sanoi.
Luoman mukaan uskonto ja politiikka sekä niiden välinen suhde herättävät tunteita.
– Vaaditaan, että uskontoa ja politiikkaa ei sovi sekoittaa keskenään vaan kummankin tulee pysyä visusti omalla alueellaan. Näitä äänenpainoja kuulee paitsi uskonnollisten yhteisöjen omasta piiristä, kun halutaan suojautua vahingollisiksi koetuilta vaikutteilta, myös niiden ulkopuolelta, kun uskonto halutaan rajata pois julkisesta tilasta, Luoma totesi.
Valtaan pyrkivät ovat tämän tästä pyrkineet käyttämään hyväkseen ihmisten uskonnollisia tunteita.
Toisaalta uskonto ja politiikka saatetaan sumeilematta yhdistää toisiinsa, jopa niin, että eroa niiden välillä on vaikea hahmottaa.
– Valtaan pyrkivät ovat tämän tästä pyrkineet käyttämään hyväkseen ihmisten uskonnollisia tunteita ja etsineet näkemystensä tueksi jumalisilta kuulostavia äänenpainoja. Maailmalta saapuneissa uutiskuvissa olemme nähneet, miten Yhdysvaltain presidentti seisoo Washingtonissa kirkon edessä Raamattu kädessään ja kuinka Turkin presidentti polvistuu perjantairukoukseen museosta moskeijaksi muutetussa Hagia Sofiassa Istanbulissa, Luoma mainitsi.
Kirkon jäseniä löytyy kaikista puolueista
Tapio Luoman mielestä lienee väistämätöntä, että uskonto ja politiikka kulkevat rinnakkain, ”mieluiten erillisinä mutta yhdessä”. Uskonnoissa kun on kyse paitsi ihmisen suhteesta Jumalaan tai jumaliin myös hänen suhteestaan toisiin ihmisiin.
– Erityisesti tästä jälkimmäisestä johtuu, että uskonnoilla on sanottavaa siitä, miten ihmisiä koskevia asioita ja yhteiskuntaa hoidetaan, Luoma muistutti.
Arkkipiispan mukaan on erikoista vaatia, että poliittisten päättäjien maailmankatsomus ei voisi rakentua uskonnon varaan tai että uskonnosta kumpuavat arvot eivät voisi olla politiikan perustana siinä missä muistakin maailmankatsomuksista nousevat arvot.
– Kyse ei ole pelkästään uskonnon näkymisestä julkisessa tilassa vaan myös siitä, millaisen maailmankuvan ja arvojen varaan politiikka rakentuu.
On siksi suuri rikkaus, että kirkon jäseniä löytyy kaikkien puolueiden kannattajista.
Puolueet tukeutuvat Luoman mukaan kukin aatteeseensa, jonka ne uskovat olevan paras vaihtoehto yhteisen elämän ja hallinnon rakentamiseksi. Niiden arvolinjaukset kertovat, millaisia asioita kukin puolue pitää tärkeinä ja toteuttamisen arvoisina.
– Näissä puolueohjelmissa ja arvoissa on paljon sellaista, joka on sopusoinnussa kristillisen uskon kanssa, kenties jopa sen piiristä lähtöisin. On siksi luonnollista ja suuri rikkaus, että kirkon jäseniä löytyy kaikkien puolueiden kannattajista. Kristillisen uskon vaikutus yhteiskuntaan kanavoituu merkittävältä osin heidän kauttaan.
Koska kirkko ei ole puolue, sen poliittinen merkitys on toisenlaista kuin puolueiden.
– Yksi kirkon tärkeistä tehtävistä on toimia sen hyväksi, että ihmisten luottamus toisiinsa ja yhteiskuntaa palveleviin instituutioihin säilyisi ja vahvistuisi. Näihin instituutioihin kuuluu myös demokraattinen järjestelmä monine puolueineen.
Lähimmäisen rakastamisen käsky on poliittista
Luottamuksen varjeleminen ja ihmisarvon puolustaminen eivät pohjaudu ainoastaan puolueohjelmiin tai yhteiskunnallisiin teorioihin. Ne nousevat Tapio Luoman mukaan Jumalan sanasta. Siksi kirkon yhteiskunnallinenkin tehtävä perustuu kirkon omaan itseymmärrykseen yhteisönä, joka on kutsuttu seuraamaan Kristusta tässä maailmassa.
– Kristityn kiinnostus politiikkaa kohtaan on kiinnostusta sitä kohtaan, miten me hoidamme Jumalan luomaa maailmaa ja millaisten rakenteiden varassa otamme toisemme huomioon. Jeesuksen julistama rakkauden kaksoiskäsky Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi sisältää hyvin poliittisen määräyksen: tunnista se, mikä on tärkeintä itsellesi ja lähimmäisellesi, ja toimi sen mukaan, arkkipiispa totesi.
Kirkon toinen tärkeä poliittinen tehtävä on pitää esillä tajua sekä ihmisen rajallisuudesta ja että hänen vastuustaan.
– Ylimielisyys ja liiallinen itseluottamus johtavat ikäviin seurauksiin ja saavat aikaan kärsimystä. Puhuessaan ja toimiessaan heikkojen, köyhien ja sorrettujen puolesta kirkko muistuttaa, että syrjään joutuneet ovat osa yhteiskuntaamme ja että heillä on sama jakamaton ihmisarvo kuin muillakin ihmisillä. Vastuu lähimmäisestä on vastuuta koko yhteiskunnasta, arkkipiispa sanoi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Tapio Luoma: Ihmisarvoa ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa
AjankohtaistaTapio Luoman mukaan kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiseen keskusteluun omia, myös kriittisiä näkökantojaan.
