Helsingissä puhutaan ainakin 138 kieltä. Monelle englanti on yhteinen kieli, jolla tulee ymmärretyksi. Tämä joukko tarvitsee oman papin.
Vieraskielisiä on Helsingissä jo satatuhatta ja monelle yhteinen kieli on englanti – Helsinkiin esitetään englanninkielistä pappia
Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on yksi yhteinen pappi englanninkielisessä työssä. Nyt Helsingin seurakuntiin esitetään lisäksi omaa pappia. Tarve työntekijälle on suuri.
Helsingissä asui vuoden 2018 alussa 99 908 ulkomaalaistaustaista ihmistä, joista kahdeksan kymmenestä oli syntynyt ulkomailla ja loput Suomessa. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui äidinkielenään lähes sama määrä helsinkiläisistä.
Nyt molemmat luvut lienevät jo yli sadantuhannen, sillä Helsingin kaupungin väkiluku on viime vuosina kasvanut keskimäärin 8000 asukkaalla vuodessa. Kaupungin tilastot kertovat, että jopa 85 prosenttia Helsingin ja ympäristökuntien kokonaismuuttovoitosta on tällä vuosikymmenellä ollut ulkomaalaistaustaisia.
Tämä kehitys myös jatkuu. Helsingin vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan 66 000–72 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin pääkaupungin asukkaista 23 prosenttia olisi vieraskielisiä.
Kymmenien tuhansien käyttökielenä on ”bad english”
Suurimmat vieraskieliset kieliryhmät Helsingissä ovat venäjä, viro ja somali, seuraavaksi tulevat arabiaa tai englantia äidinkielenään puhuvat. Yhteensä Helsingissä puhutaan ainakin 138 eri kieltä. Isolle osalle pienemmistä kieliryhmistä englanti on tärkeä yhteinen kieli. Se on myös kieli, jolla voi luoda kontakteja suomenkielisiin.
– Ne, jotka tulevat anglikaanisesta maailmasta ja joiden äidinkieli on englanti, voivat löytää seurakuntayhteyden täällä toimivasta anglikaanisesta seurakunnasta. Se on meidän yhteistyökumppanimme. Oman englanninkielisen työn tarve on suuri erityisesti siinä joukossa, jonka yhteinen kieli on enemmän tai vähemmän ”bad english”, eli englanti ei ole äidinkieli, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Stefan Forsèn.
Englanninkielisen papin ensisijainen tehtävä ei siitä huolimatta ole jäsenten kalastelu, vaan ihmisten palvelu.
– Stefan Forsén
Forsén iloitsee siitä, että Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää 31. tammikuuta kokoontuvalle kirkkovaltuustolle englanninkielisen papin palkkaamista. Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakunnilla on entuudestaan yhteinen englanninkielinen pappi Hans Krause. Hänen työnsä painottuu kehittämiseen ja koordinointiin, käytännön työlle ei siinä jää riittävästi aikaa.
– Meidän oma pappimme tekisi yhteistyötä Krausen kanssa. Hänen tehtäväänsä kuuluisi englanninkielisten jumalanpalvelusten pitäminen Matteuksen kirkolla ja mahdollisesti muuallakin. Esimerkiksi Temppeliaukion kirkolla on tarvetta tähän, myös siellä käyvien turistien vuoksi. Pappi pitäisi rippikouluja ja aikuisrippikouluja ja tuottaisi englanninkielistä materiaalia, jota tarvitaan kasvatuksessa ja diakoniassa, selvittää Forsén.
Ulkomaalaistaustaisten osuus seurakunnissa kasvaa
Forsénin mukaan papin olisi hyvä kyetä toimimaan projektipäällikkönä, kun englanninkielistä työtä lähdetään kehittämään Helsingissä. Seurakuntien työntekijöistä suurin osa on englanninkielentaitoisia, joten kohtaamisia tapahtuu seurakunnissa ja tähän tarvitaan tukea.
Tarvetta on myös kokonaan englanninkieliselle työlle, kuten messuille ja rippikouluille. Tämä on monen toiminnasta kiinnostuneen reitti suomen- tai ruotsinkieliseen seurakuntatoimintaan, johon kynnys voi aluksi olla liian korkea.
Kirkkoon kuuluvien prosentuaalinen osuus pääkaupunkiseudulla on laskenut paitsi kirkosta eroamisen myös maahanmuuton vuoksi.
– Uudet seurakuntalaiset ovat kovasti toivottuja. Englanninkielisen papin ensisijainen tehtävä ei siitä huolimatta ole jäsenten kalastelu, vaan ihmisten palvelu siinä, missä he pappia ja seurakunnan tukea itse toivovat, Forsén sanoo.
Ulkomaalaistaustaisten osuus seurakunnissa kasvaa. Englanninkielisen työn lisäksi pääkaupunkiseudun seurakunnilla on työntekijöitä, joiden työkieli on arabia, kiina, viro ja venäjä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Aikuisrippikoulu avasi oven kirkkoon – ”Käyn sunnuntaisin messussa, vaikka en ymmärrä suomen kieltä”
Ajankohtaista HengellisyysVinay Singapuram halusi aktiiviseksi seurakunnan jäseneksi. Ennen liittymistään hänen oli käytävä rippikoulu.
