”Me emme tarvitse seksiä. Myanmarin fasistinen armeija nussii meitä joka päivä”, lukee mielenosoittajan kyltissä. Kolmen sormen näyttäminen on protestiliikkeen symboli, joka on omaksuttu Nälkäpeli-kirjoista ja -elokuvista. Samaa käsimerkkiä näytettiin esimerkiksi Thaimaan mielenosoituksissa viime vuonna. Kuva on otettu Yangonissa tiistaina 10. helmikuuta.
”En ole koskaan nähnyt protestiliikettä, joka olisi levinnyt yhtä laajasti” – myös Myanmarin kirkkojen johtajat ovat barrikadeilla, kun sadattuhannet osoittavat mieltään sotilasvallankaappausta vastaan
Yangonin katolinen arkkipiispa Charles Bo kritisoi sotilasvallankaappausta sosiaalisessa mediassa. Luterilaisten kirkkojen johtajat osallistuvat mielenosoituksiin.
Myanmarin armeija kaappasi maassa vallan maanantaina 1. helmikuuta. Armeijan mukaan marraskuussa järjestetyt parlamenttivaalit olivat vilpilliset, mutta todisteita laajasta vaalivilpistä ei ole esitetty.
Myanmarissa oli 1990-luvulta lähtien vallassa sotilasdiktatuuri. Vuonna 2015 maassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit pitkään aikaan. Nyt armeija näyttää taas ottaneen maan haltuunsa.
Armeija vangitsi vaalit voittaneen Kansallinen demokratia -puolueen (NLD) johtajan Aung San Suu Kyin ja presidentti Min Aung Hlaingin. Voit lukea lisää Myanmarin sotilasvallankaappauksen syistä ja seurauksista esimerkiksi tästä Ylen jutusta.
Vielä viime perjantaina en olisi puhunut tästä, koska ajattelin, että julkisuus tuo riskejä kumppanikirkoillemme.
– Olli Pitkänen
Vallankaappauksen jälkeen Myanmarissa on järjestetty odottamattoman laajoja mielenosoituksia. Kaduilla on eri arvioiden mukaan satojatuhansia, jopa miljoonia ihmisiä. Myanmarissa on 57 miljoonaa asukasta.
Kristillisten kirkkojen edustajat ovat osallistuneet näkyvästi mielenosoituksiin. Yangonin katolinen arkkipiispa, kardinaali Charles Bo on jakanut Twitterissä lukuisia vallankaappausta vastustavia viestejä. Bon jakamissa kuvissa näkyy esimerkiksi katolisia nunnia, joiden kantamissa kylteissä lukee ”me haluamme demokratiaa”, ”vapauttakaa johtajamme” ja ”torju diktatuuri ja vastusta sotilasvallankaappausta”.
Sisters and staff members of "Catholic Home for the Aged" show their support for Civil Disobedience Movement. pic.twitter.com/hRTJTQKvIj
— Cardinal Charles Bo (@CardinalMaungBo) February 10, 2021
”Jeesus vastustaa suurvaltaa. Jeesus tuomitsee epäoikeudenmukaisuuden. Jeesus todistaa totuuden puolesta. Jeesus kutsuu kuningasta ketuksi”, Bo kirjoittaa eräässä twiitissään.
Kaksi päivää vallankaappauksen jälkeen kardinaali Bo julkaisi kannanoton, jossa hän vaati armeijaa vapauttamaan vangitut poliitikot. ”He eivät ole sotavankeja, he ovat demokraattisen prosessin vankeja. Te lupaatte meille demokratiaa; aloittakaa vapauttamalla heidät”, Bo kirjoittaa. ”Rauha on mahdollista. Rauha on ainoa tie. Demokratia on ainoa valo sille tielle.”
Peace is possible. Peace is the only way. Democracy is the only light to that path. pic.twitter.com/kh1UYp24rq
— Cardinal Charles Bo (@CardinalMaungBo) February 3, 2021
Luterilaiset kirkot nousivat barrikadeille
Suomen Lähetysseura tekee Myanmarissa yhteistyötä neljän luterilaisen kirkon kanssa. Lähetysseuran Etelä- ja Kaakkois-Aasian aluejohtaja Olli Pitkänen kertoo, että ainakin kolmen kirkon johtajat ovat osallistuneet mielenosoituksiin tai kannattaneet niitä sosiaalisessa mediassa.
– Minut yllätti täysin, millä innolla kirkot lähtivät mukaan sotilasjuntan vastaiseen toimintaan. Vielä viime perjantaina en olisi puhunut tästä, koska ajattelin, että julkisuus tuo riskejä kumppanikirkoillemme, Pitkänen kertoo.
Koska kirkkojen johtajat jakavat sosiaalisessa mediassa vallankaappausta vastustavia kannanottoja ja kuvia itsestään mielenosoituksissa, Pitkänen katsoo voivansa puhua julkisesti.
– Sotilasjuntan edustajat kyllä näkevät heidät somesta.
Lähetysseuran myanmarilaiset yhteistyökirkot ovat kaikki eri etnisten ryhmien kirkkoja. Myanmarissa on yli 130 etnistä ryhmää, joista suurin ovat burmalaiset eli bamarit.
Bamareita on maan asukkaista 68 prosenttia. Buddhalais-nationalistiset bamarit ovat pitkään sortaneet etnisiä vähemmistöjä, joista näkyvimmän vainon kohteeksi ovat joutuneet pääasiassa islamilaiset rohingyat.
Voit lukea lisää rohingyojen vainoista tästä jutusta: Onko Myanmarissa käynnissä rohingya-muslimien etninen puhdistus? Hallitus torjuu ulkopuoliset tarkkailijat
– Kristittyjä on myös vainottu, mutta vaino on ensisijaisesti etnistä. Se on kohdistunut tasapuolisesti etnisiin vähemmistöihin, myös buddhalaisiin, Olli Pitkänen kertoo.
– Meidän kumppanikirkkomme ovat juuri näiden etnisten vähemmistöjen kirkkoja.
Mielenosoituksiin osallistuu ihmisiä monista etnisistä ja uskonnollisista taustoista. Myanmarilaisista noin 88 prosenttia on buddhalaisia. Kristittyjä on kuutisen prosenttia.
Vaikka poliittinen tilanne on vakava, osa Myanmarin mielenosoittajista pukeutuu karnevalistisesti. Kuva: AP / Lehtikuva
Pitkäsen mukaan mielenosoittajia yhdistää halu vastustaa armeijaa ja tavoitella demokratiaa ja rauhaa. Hän kävi maassa ensimmäistä kertaa vuonna 2002, tuolloin helluntailaisen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidan työntekijänä.
– Maassa oli jo silloin voimakas kansalaisyhteiskunta, mutta se oli pinnan alla, koska armeija oli vallassa ja maa oli epädemokraattinen. Kirkotkin hissuttelivat selvitäkseen, mutta nyt siellä on todella suuren kansannousun makua.
Pitkänen näyttää ruutukaappauksia Myanmarin luterilaisten johtajien Facebook-postauksista. On videoita mielenosoituksista, demokraattisia julistuksia ja rukouspyyntöjä maan puolesta.
Myanmar oli kerran Aasian rikkain valtio, mutta sotilasjuntat ovat tehneet siitä yhden maailman köyhimmistä. Olemme käyneet monien julmien kokemusten läpi sitten vuoden 1964.
– Pa Hmo
Yksi Lähetysseuran kumppanikirkoista, Myanmar Lutheran Church, julkaisi 6. helmikuuta kannanoton, jossa se ”tuomitsi vahvasti epäoikeudenmukaisen sotilasvallankaappauksen ja sen häikäilemättömän vallankäytön ja alistamisen” ja vaati armeijaa vapauttamaan vangitut poliitikot. ”Me kannatamme aina ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta, rauhaa, vapautta ja kansallista rauhanrakennusta, kunnes saavutamme [demokratian] kansallisen tottelemattomuuden liikkeen kautta.”
Vielä viime viikolla armeijan edustajat kiersivät kirkkojen johtajien luona jakamassa tarvikkeita koronapandemian vastaisiin toimiin.
– Sotilasjuntta toivoi selvästi, että kirkkojen johtajat toimisivat jännityksen lievittäjinä ja vastustaisivat mielenosoituksia. Mutta ainakin meidän kumppanimme ovat barrikadeilla, Pitkänen kertoo.
Olli Pitkäsen mukaan Myanmarissa oli jo vuosituhannen vaihteessa vahva kansalaisyhteiskunta, mutta se toimi pinnan alla. Kuva: Esko Jämsä
”Vaikka me emme edusta samaa uskontoa, meillä on yhteinen päämäärä”, sanoo luterilainen pappi Pa Hmo
Armeija on kaapannut vallan Myanmarissa myös vuosina 1964 ja 1988. Kun luterilainen pappi Pa Hmo kuuli uusimmasta sotilasvallankaappauksesta, hän pettyi ja ahdistui. Hmo työskentelee Mara Evangelical Churchissa, joka on yksi Lähetysseuran neljästä kumppanikirkosta Myanmarissa. Hän vastaa Kirkko ja kaupungin kysymyksiin sähköpostitse.
– Myanmar oli kerran Aasian rikkain valtio, mutta sotilasjuntat ovat tehneet siitä yhden maailman köyhimmistä. Olemme käyneet monien julmien kokemusten läpi sitten vuoden 1964. Emme enää halua, että tämä pieni joukko [armeija] hallitsee meitä.
Hmo kertoo, että mielenosoituksiin osallistuu kaikkien uskontojen edustajia.
Kardinaalilla on dilemma. Hänellä on hyvät suhteet maan sotilasjohtoon, mutta toisaalta hän ilmeisesti haluaisi tukea sotilasvaltaa vastustavia.
– Maung John
– Iskulauseemme on, että vaikka me emme edusta samaa uskontoa, meillä on yhteinen päämäärä vallankaappauksen vastaisessa taistelussa, Hmo kertoo.
Hmon mukaan sotilasvallankaappauksen kritisoiminen voi olla vaarallista, mutta ”kukaan ei välitä vaarasta”. Hän kertoo olevansa kiitollinen katolisen kardinaali Charles Bon ”rohkeasta avoimesta kirjeesta”.
– En ole toistaiseksi kuullut, että sotilasjuntta uhkailisi häntä. Ennemminkin hän tuntuu yrittävän toimia välittäjänä juntan ja kansan välillä, Hmo sanoo.
Yangonin katolinen arkkipiispa Charles Bo (oikealla) vastustaa näkyvästi sotilasvallankaappausta. Paavi Franciscus (vasemmalla) nimitti Bon kardinaaliksi vuonna 2015. Kuva on vuodelta 2017. Kuva: Osservatore Romano / AFP / Lehtikuva
Katolilainen maallikkoteologi ja järjestöaktivisti Maung John suhtautuu Charles Bon toimiin varautuneemmin.
– Kardinaalilla on dilemma. Hänellä on hyvät suhteet maan sotilasjohtoon, mutta toisaalta hän ilmeisesti haluaisi tukea sotilasvaltaa vastustavia. Hän yrittää tasapainoilla ja olla diplomaattinen. Haluaisin, että hän olisi rohkeampi ja ottaisi selvemmin kantaa, John kertoo Kirkko ja kaupungille.
Hänen mukaansa muut katoliset piispat ovat kehottaneet kristittyjä pysymään rauhallisina ja rukoilemaan rauhan puolesta, mutta ei osallistumaan aktiivisesti mielenosoituksiin. Myös Myanmarin kirkollisen kattojärjestön, Myanmar Council of Churchesin, kannanotot ovat Johin mukaan olleet ”kesyjä”.
– Lausunnoissa on kehotettu kristittyjä rukoilemaan ja paastoamaan. Eri kirkkojen tavalliset jäsenet ovat kuitenkin lähteneet rohkeasti vastustamaan sotilasvaltaa, hän sanoo.
Johnin mukaan Myanmarin buddhalaiset ovat jakautuneet kahtia suhteessaan sotilasvallankaappaukseen.
– Mandalayn hiippakunnan katolinen piispa, katolisia pappeja ja luostarisisaria on nähty kaduilla osoittamassa mieltään sotilasvaltaa vastaan.
Johnin mukaan Myanmarin buddhalaiset ovat jakautuneet kahtia suhteessaan sotilasvallankaappaukseen. Yksi joukko tukee vaalit voittanutta Aung San Suu Kyin NLD-puoluetta. Toiset taas ovat armeijan takana.
– Tämä jälkimmäinen on enemmän nationalistinen, ja ainakin tällä hetkellä vahvempi.
John uskoo, että armeija tulee käyttämään mielenosoittajia vastaan väkivaltaa.
– Näyttää kuitenkin siltä, että tällä kertaa kansalaiset ovat pelottomampia kuin esimerkiksi vuoden 1988 kansannousun tukahduttamisen aikaan. Osaltaan tähän varmaan vaikuttaa se, että tiedot tapahtumista leviävät maan ulkopuolelle paljon helpommin.
Mielenosoituksissa on mukana myös buddhalaisia munkkeja, ”mutta heitä ei näe usein”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun työntekijä
Myös Kirkon Ulkomaanapu (KUA) toimii Myanmarissa, etenkin etnisten vähemmistöjen kansalaisjärjestöjen parissa. Työ keskittyy naisten ja nuorten kouluttamiseen ja työllistämiseen.
– Suurin osa järjestöistä on keskeyttänyt toimintansa joko viranomaisten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, kertoo KUA:n Myanmarin maajohtaja Henry Braun.
Braun vastaa Kirkko ja kaupungin kysymyksiin sähköpostitse Myanmarin suurimmasta kaupungista Yangonista. Mielenosoitusten laajuus tuli hänelle yllätyksenä.
– Olen työskennellyt 20 vuotta kehittyvissä maissa, enkä ole koskaan nähnyt protestiliikettä, joka olisi levinnyt kansan keskuuteen yhtä laajasti, hän sanoo.
– Käytännössä jokainen kulkuneuvo kaduilla toitottaa torvea jatkuvasti. Kirkot pyytävät rukouksia. Leipomot tarjoavat vain punaisia kakkuja. Kauppojen omistajat tarjoavat ilmaista vettä mielenosoittajille.
Paikallisten lähteiden mukaan armeija toi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä sotilasajoneuvoja Yangoniin.
Braunin mukaan vähemmistö myanmarilaisista kannattaa sotilasvallankaappausta. Myanmarissa buddhalaisuus ja burmalainen nationalismi ovat kulkeneet usein käsi kädessä, mutta mielenosoituksiin osallistuu myös jonkin verran buddhalaisia munkkeja.
– Mutta heitä ei näe usein. Sitagu International Buddhist Missionary Association, joka on yksi Myanmarin vaikutusvaltaisimmista buddhalaisten munkkien yhdistyksistä, antoi tiistaina julkilausuman, jossa ilmaistiin surua poliittisesta tilanteesta. Lausunnon mukaan munkit eivät hyväksy mitään toimia, jotka ovat kansan tahdon vastaisia, Braun kertoo.
Keskiviikkona demokratiaa puolustavat mielenosoitukset ja laajat lakot jatkuvat ympäri Myanmaria. Paikallisten lähteiden mukaan armeija toi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä sotilasajoneuvoja Yangoniin. Armeija ei kuitenkaan vielä ole vastannut mielenosoituksiin laajamittaisella väkivallalla.
Suomen Lähetysseuran aluejohtaja Olli Pitkänen pelkää, että armeija tukahduttaa mielenosoituksen väkivalloin.
– Varmasti mielenosoittajia pelottaa. Mutta minun käsittääkseni heidän logiikkansa on, että nyt pitää painaa päälle, jotta sotilasjuntta muuttaa mielensä. Tähän mennessä joitain ihmisiä on haavoittunut ja viety sairaalaan, mutta se ei ole äitynyt vielä tappamiseksi.
Kuopion hiippakunnan kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Jukka Helle välitti Kirkko ja kaupungin kysymykset Pa Hmolle ja Maung Johnille. John vastasi Helteelle puhelimitse. Helle kirjoitti Johnin vastaukset ylös ja välitti ne Kirkko ja kaupungille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hirmumyrsky iski Myanmariin alueelle, jolla vallitsi jo entuudestaan hätätila – Kirkon Ulkomaanavulta 100 000 euroa hätäaputyöhön
AjankohtaistaJättiläissykloni Mocha aiheutti eniten tuhoja Rakhinen osavaltiossa, jossa poliittinen tilanne vaikeuttaa avustustöitä.
