null ”Jumalalle ei ole se ja sama, miten meille käy” – Piispa Kaisamari Hintikka rohkaisee uskoon, toivoon ja rakkauteen

Hengellisyys

”Jumalalle ei ole se ja sama, miten meille käy” – Piispa Kaisamari Hintikka rohkaisee uskoon, toivoon ja rakkauteen

Piispa Kaisamari Hintikka ymmärtää koronaepidemiaan liittyvän pelon ja ahdistuksen. Hän suosittelee tarrautumaan nyt jokaiseen toivon ja ilon muruseenkin. Niin hän tekee itsekin.

Juuri nyt Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka kantaa samaa huolta kuin lähestulkoon jokainen aikuinen ihminen. Hän tarkkailee omia flunssaoireitaan ja  läheistensä hyvinvointia. Kirkon johtajana hän yrittää myös etsiä keinoja, joilla kirkko  parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi poikkeusoloissa eläviä.

Maan hallitus on rajoittanut julkiset kokoontumiset korkeintaan kymmenen henkilön laajuisiksi. Piispat antoivat juuri seurakunnille hallituksen rajoituksiin perustuvat ohjeet. Jumalanpalvelukset toimitetaan niin, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat, ja seurakunta osallistuu palveluksiin etäyhteyksien päästä.

Myös kirkossa suositaan nyt digitaalisia palveluja. Kaikkea ei kuitenkaan voi laskea niiden varaan.

Piispat suosittelevat, että jokaisen seurakunnan pääkirkko on verkkojumalanpalveluksen jälkeen auki hiljentymistä ja rukousta varten. Paikalla on pappi tai muu kirkon työntekijä valmiina keskusteluun ja sielunhoitoon. Kyseessä ei ole yleisötilaisuus.

Piispa Kaisamari Hintikan mukaan kirkkojen auki pitäminen on suuri periaatteellinen kysymys.

– Kirkolla on erityinen tehtävä olla kriisien aikana läsnä ja tavoitettavissa, myös fyysisenä tilana. Siksi kirkkoihin pääsee myös nyt, Hintikka sanoo.

– Monelle ihmiselle rukous kirkon penkissä on intensiivisempää ja konkreettisempaa kuin rukoileminen yksin kotona. Moni kaipaa myös keskustelua ja lohtua, ja kirkon tehtävä on tarjota sitä. Se mitä kirkko voi tehdä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja heidän tukemisekseen vastoinkäymisissä, on nimenomaan läsnäolo.

Jumala on läsnä pelossa ja huolessakin.

Kaisamari Hintikka muistuttaa, että myöskään yksin kodissaan rukoileva ihminen ei ole yksin.

– Ensinnäkin hän on Jumalan kanssa. Ja toiseksi hän liittyy maailmanlaajaan rukoilijoiden joukkoon, joka juuri sillä hetkellä huutaa Jumalan puoleen.

Hintikka ymmärtää koronaan liittyvän pelon, ahdistuksen ja epävarmuuden. Silloin, kun pelottaa ja ahdistaa, Hintikka kehottaa tarrautumaan jokaiseen toivon, ilon ja luottamuksen muruseenkin ja tekemään valintoja niiden pohjalta.

– Toivossa nimittäin vaikuttaa Jumala. Toivoon tarrautuminen merkitsee Jumalaan tarrautumista. Se, joka vetää meitä toivon suuntaan, on Jumala itse. Ne ovat sitten muut voimat, jotka vetävät meitä huolipuheen ja pelon suuntaan, Hintikka sanoo.

– Mutta Jumala on läsnä pelossa ja huolessakin. Pelko ja huoli eivät vie meitä poispäin Jumalasta, mutta se suunta, johon Jumala meitä haluaa kutsua, on nimenomaan toivon ja luottamuksen suunta. 

Hintikka korostaa, että se mitä me tunnemme, ei vaikuta Jumalan läsnäoloon.

– Jumalan läsnäolo on absoluuttista. Se ei riipu siitä huomaammeko me sen vai emme tai jaksammeko me uskoa siihen vai emmekö jaksa.

Kriisitilanteen keskellä Kaisamari Hintikka suosittelee tekemään uskon, toivon ja rakkauden mukaisia tekoja.

– Ne, joilla on siihen suinkin mahdollisuus, voisivat nyt toimia niin, että mahdollisimman monella olisi mahdollisimman hyvä olla. Voi esimerkiksi soittaa jollekulle, josta tietää, että hänellä on erityinen syy olla huolissaan.

– Puhelimeen voi tarttua, vaikka olisi karanteenissa, Hintikka muistuttaa.

– Jokainen voisi miettiä omaa rooliaan sen sijaan, että vain kyselisi, mikseivät viranomaiset tee sitä tai tätä tai miksi kirkko tekee niin eikä näin.

Toinen toisistamme välittämisen taustalla on Hintikan mukaan Jumala, joka välittää meistä.

– Jumalan olemisen muoto on välittäminen. Hän ei ole välinpitämätön. Jumala on läsnä aina, kaikkialla ja kaikessa. Hän on läsnä nimenomaan välittävänä ja myötätuntoisena. Niin myös tämän kriisin keskellä. Jumala välittää meistä. Hänelle ei ole se ja sama, miten meille käy.

Pääsiäinen on tulossa. Piispa Kaisamari Hintikka lupaa, että ylösnousemusta ei peruta. Pääsiäisen viesti pysyy voimassa:

– Pääsiäisen viesti on, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa ja että elämä voittaa. Aina.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.