Lapsi osallistui turvapaikanhakijoita puolustavaan mielenosoitukseen Tampereella 14. joulukuuta 2016.
Asiantuntijat: Lasten edun huolellinen arviointi ei toteudu turvapaikkaprosessissa
– Lapsen edulle pitäisi antaa turvapaikkapäätöksissä nykyistä huomattavasti enemmän painoarvoa, vaatii Pakolaisneuvonnan lakimies Hanna Laari.
Hallinto-oikeudet ja Korkein hallinto-oikeus käsittelevät parhaillaan useita valituksia, joiden mukaan lasten etua ei ole arvioitu lain vaatimalla tavalla joko yksin tulleen lapsen tai lapsiperheen turvapaikkapäätöksessä. Pakolaisneuvonta ry:n lakimies Hanna Laari arvioi, että lapsen edun arvioiminen turvapaikkapäätöksissä on yhä varsin puutteellista.
– Lapsen etua ei arvioida riittävän yksilöllisesti. Esimerkiksi jos lapsi on tullut huoltajan mukana, turvapaikkapäätöksessä yleensä todetaan vain, että lapsen edun mukaista on olla huoltajan kanssa. Koko perhettä koskevan päätöksen vaikutusta kyseiseen lapseen ei arvioida tarkemmin, Laari sanoo.
Lapsen etu kärkeen epävarmassa tilanteessa
Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta, jonka mukaan afganistanilaisen lapsiperheen palauttaminen Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin on kohtuutonta, kun perhe on asunut miehen lapsuutta lukuun ottamatta koko elämänsä Iranissa. Tuomioistuin linjasi, että Suomen on myönnettävä perheelle kansainvälistä suojelua.
Kaikkia alle 18-vuotiaita turvapaikanhakijoita pitäisi kohdella ensisijaisesti lapsina. Tämä ei tunnu olevan selvää kaikille toimijoille.
– Eveliina Viitanen
Laari pitää päätöksessä mainitun perheen tilannetta varsin tavallisena. Moni afgaaniperhe on ollut ennen Suomeen tuloaan vuosien ajan pakolaisena Iranissa tai Turkissa. Puolestatoista kahteen vuoteen kestävän turvapaikkaprosessin aikana lapset ehtivät usein kotoutua ja löytää paikkansa suomalaisesta koulusta.
– Sellaisessa tilanteessa on väärin palauttaa esimerkiksi jo vainoa kokenut perhe kotimaahansa sillä perusteella, että siellä ei olisi enää vainon vaaraa. Kun vainon uhkaa arvioidaan, varmuutta ei yleensä ole, vaan päätöksissä nojataan todennäköisyyksiin. Erityisesti epävarmoissa tilanteissa lapsen edulle pitäisi antaa nykyistä enemmän painoarvoa lainsäädännön edellyttämällä tavalla, Laari sanoo.
Lain minimivaatimus ei täyty
Lapsen edun arvioimisen puutteet käyvät ilmi Pakolaisneuvonta ry:n teettämästä selvityksestä, joka kartoitti vuonna 2014 yksin Suomeen tulleiden lasten ja lapsiperheiden turvapaikkaprosesseja. Puutteet havaittiin jo ennen loppukesää ja syksyä 2015, jolloin Suomeen tuli aikaisempaa enemmän turvapaikanhakijoita.
Selvityksen mukaan lapsen etuun viittaavaa lainkohtaa ei edes mainittu 63 prosentissa heitä koskeneista Migrin ja hallinto-oikeuksien turvapaikka- ja perheenyhdistämispäätöksistä. Toisin sanoen edes lapsen edun arviointiin liittyvä minimivaatimus ei täyttynyt 33 päätöksessä 52:sta.
Laarin mukaan lapsen edun pitäisi olla päätöksissä ensisijainen kriteeri.
– Lapsivaikutusten arvioinnin pitäisi olla yksilöllistä: mikä olisi juuri tämän lapsen tapauksessa paras ratkaisu, joka turvaisi hänelle turvallisen ja vakaan kasvuympäristön, Laari sanoo.
Virheiden määrä on lisääntynyt
Laarin mukaan lapsen edun arviointi turvapaikkapäätöksissä ei ole parantunut selvitysten tekemisen jälkeen. Päinvastoin Migrin päätösten laatu on yleisesti ottaen huonontunut ja virheiden määrä on kasvanut, kun virastoon palkattiin syksyn 2015 jälkeen nopeassa tahdissa paljon uusia työntekijöitä ja päätöksentekoon on haettu tehokkuutta.
Lapsivaikutusten arvioinnin pitäisi olla yksilöllistä: mikä olisi juuri tämän lapsen tapauksessa paras ratkaisu, joka turvaisi hänelle turvallisen ja vakaan kasvuympäristön.
– Hanna Laari
Toisessa hiljattaisessa päätöksessään Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Maahanmuuttovirasto menetteli virheellisesti, kun 13-vuotiaalle turvapaikanhakijan lapselle ei varattu tilaisuutta tulla kuulluksi turvapaikkahakemusta ja kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta koskevista näkemyksistään. Asia palautettiin Migrille uudelleen käsiteltäväksi.
Laari arvioi tapauksen melko harvinaiseksi.
– Yleensä 12 vuotta täyttäneitä turvapaikanhakijoita kuullaan Migrissä, kuten laki edellyttää, Laari sanoo.
Lasten terveydenhuollossa aukkoja
Pelastakaa Lapset ry:n suunnittelija Eveliina Viitasen mukaan lapsen edun selvittämisen puutteet turvapaikkapäätöksissä kävivät ilmi jo vähemmistövaltuuston vuonna 2010 tekemästä selvityksestä. Viitanen peräänkuuluttaa viranomaisten toimintaan lisää läpinäkyvyyttä kaikissa turvapaikkaprosessin vaiheissa rajavalvonnasta säilöönottoon ja palautuksiin.
– Kaikkia alle 18-vuotiaita turvapaikanhakijoita pitäisi kohdella ensisijaisesti lapsina. Tämä ei tunnu olevan selvää kaikkien toimijoiden kohdalla. Olemme huomanneet turvapaikkaprosessin eri vaiheissa paljon tilanteita, joissa on parantamisen varaa, Viitanen sanoo.
Se, että käännytyspäätös pannaan täytäntöön kiireellä, on lapsiperheiden kohdalla todella huono vaihtoehto. Näitä tilanteita pitäisi kaikin keinoin välttää.
– Hanna Laari
Esimerkiksi joissain turvapaikkapuhutteluissa alaikäiset nuoret ovat Viitasen mukaan kertoneet kokeneensa ikävää kohtelua ja joutuneensa puolustautumaan. Kaikissa kunnissa ei ymmärretä, että alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on oikeus samoihin terveyspalveluihin kuin suomalaisilla lapsilla.
Alle kouluikäisten lasten kohdalla pitäisi nähdä, että yli vuoden kestävä odotus vastaanottokeskuksessa on pienelle lapselle pitkä aika. Viitasen mielestä lapsille tulisi tarjota mahdollisuus päivähoitoon – tai ainakin mielekästä tekemistä.
– Turvapaikkaa hakeva lapsi on haavoittuvassa asemassa, ja pitkä jakso vastaanottokeskuksessa ilman kasvun ja kehityksen edellytyksiä voi olla haitallinen. Yksin maahan tulleiden lasten haasteet tiedostetaan hyvin, mutta perheen kanssa tulleiden lasten haavoittuva tilanne jää helposti huomaamatta, Viitanen arvioi.
Pikakäännytys on aina huono vaihtoehto
Hanna Laari huomauttaa, että myös käännytystilanteet pitäisi lain mukaan hoitaa lapsen etua silmällä pitäen. Laarin mukaan tämä tarkoittaisi esimerkiksi lapsiperheiden säilöönoton ja yllättävän noutamisen välttämistä, koska toimenpiteisiin liittyvät tilanteet ovat lapsille traumaattisia.
Käännytettäville lapsiperheille pitäisi myös antaa mahdollisuus tehdä rauhassa lähtöä, pakata, hyvästellä läheisiä ja konsultoida avustavaa lakimiestä.
– Se, että käännytyspäätös pannaan täytäntöön kiireellä, on lähtökohtaisesti aina ja etenkin lapsiperheiden kohdalla todella huono vaihtoehto, ja näitä tilanteita pitäisi viranomaisten kaikin puolin välttää, Laari korostaa.
Eveliina Viitanen toteaa, että esimerkiksi Afganistanista ilman huoltajaa Suomeen tulleille alaikäisille on annettu kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Pelastakaa lapset julkaisi huhtikuussa kannanoton, jonka mukaan kaikkien alaikäisten pakkopalautukset turvattomiin maihin kuten Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan pitää lopettaa viipymättä.
Järjestön mukaan ulkomaalaislain kiristysten ja Migrin maalinjausten vaikutukset pitää arvioida uudelleen lasten oikeuksien ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Kannanoton mukaan yhtäkään lasta tai tämän perhettä ei saisi ottaa säilöön osana palautusprosessia. Lapsen painostamisen paluuseen esimerkiksi perheen erottamisen uhalla ei ole lapsen edun mukaista.
– Minimivaatimuksena olisi sen varmistaminen, että yksin tulleella alaikäisellä on vastaanottajamaassa perhe, johon palata, Viitanen sanoo.
Fakta: Lapsen etu on ensisijainen
Tärkeimmät lait ja sopimukset, jossa lapsen edun ensisijaisuudesta häntä koskevan asian käsittelyssä ja päätöksissä on säädetty, ovat:
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artikla
1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
2. Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Tähän pyrkiessään sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin.
3. Sopimusvaltiot takaavat, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa.
Ulkomaalaislain 6 §
”[…] päätöksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin. Ennen kaksitoista vuotta täyttänyttä lasta koskevan päätöksen tekemistä on lasta kuultava, jollei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta. Lapsen mielipiteet tulee ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Myös nuorempaa lasta voidaan kuulla, jos hän on niin kehittynyt, että hänen näkemyksiinsä voidaan kiinnittää huomiota. Alaikäistä lasta koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisesti.”
Ulkomaalaislain pykälä 146§
”[…] Pääsyn epäämistä, käännyttämistä ja maasta karkottamista sekä maahantulokiellon määräämistä ja pituutta harkittaessa on otettava huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan. Harkinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota lapsen etuun ja perhe-elämän suojaan. […]"
Suomen perustuslaki 6.3 §
”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.”
(Asiantuntija: Lakimies Hanna Laari)
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Kun minulta loppuvat sanat, laulut alkavat” – Viitasen Piia antaa lauluissaan äänen niille, joilta se puuttuu, eli syrjäytetyille ja luonnolle
Hyvä elämäViitasen Piian tuore albumi Ihmisen aika kertoo kyydistä pudonneista ihmisistä, ihmiskuntaa uhkaavasta ilmastonmuutoksesta ja elämän hauraudesta.
