Jätkäsaaren Hyvän toivon kappeli sijaitsee Helsingin seurakuntayhtymän rakennettuman talon alakerrassa.
Jätkäsaaren kappeli toimii yhteisöllisesti korona-ajasta huolimatta
Kappeli toimii yhteistyössä sijaintitalonsa asukkaiden kanssa. Keskiviikkona juhlittiin talon sisäpihalle valmistunutta taideteosta.
Jätkäsaaren nopeasti kasvavassa kaupunginosassa sijaitsevan Hyvän toivon kappelin idea on alusta asti ollut yhteisöllisyys. Kappeli sijaitsee Helsingin seurakuntayhtymän rakennuttaman kerrostalon, Jätkäsaaren Atriumin katutasossa.
Atriumissa on kaikkiaan 83 vuokra-asuntoa. Koko rakennuksen suunnittelussa on pyritty yhteisöllisyyteen, jota tukemaan sinne valmistui kappelin lisäksi sisäaula eli atrium. Aula toimii asuntoihin vievänä porrashuoneena ja asukkaiden yhteispihana.
Talon asukkaat pitivät isännöitsijä Tuomo Huuskon mukaan kivistä atriumia tyhjän näköisenä. Taloyhtiön hallitus päätti sen vuoksi järjestää taidekilpailun Aalto-ylipiston taideopiskelijoille. Vajaan kymmenen työn joukosta voittajaksi valittiin Anastasia Paretskoin teos Lähde. Asukkaat saivat nimetä teoksen, joka julkistettiin keskiviikkona.
Talon asukkaat antoivat atriumiin rakennetun taideteoksen nimeksi Lähde.
Alueesta vastaavan Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan papin Hannu Varkin mukaan monet talon asukkaat ovat löytäneet tiensä kappeliin, eli yhteisöllisyyden idea toimii.
– Asukkaita on ollut mukana esimerkiksi perhekerhoissa, yhteisöruokailussa ja messussa. Heitä on ollut myös vapaaehtoisina, Varkki kertoo.
Seurakuntayhtymän omistamalla rakennuksella ja kahdella muulla kerrostalolla on yhteinen sisäpiha ulkona. Siellä on Varkin mukaan vietetty asukkaiden kanssa yhteistä joulupuurotilaisuutta ja osallistuttu kevättalkoisiin. Piha on ollut hyvä ja rauhallinen leikkipaikka kouluikäisille suunnattujen kesäleirien osallistujille.
– Kappelin omat tilat ovat suhteellisen pieniä, minkä vuoksi koronan aiheuttamat kokoontumisrajoitukset tuntuvat. Täällä on kuitenkin syntynyt myös uudenlaista yhteisöllisyyttä. Aloitimme keväällä 2020 soittoringin, jossa olemme soittaneet tukea tarvitseville. Iso korva -keskusteluryhmän iäkkäätkin osallistujat ovat opetelleet kokoontumaan verkossa. Olemme saaneet seurakuntalaisten ääniä ja kasvoja näkyviin sosiaalisessa mediassamme. He ovat tehneet kuvamietelmiä, videoita ja podcasteja.
Virtuaalisuus ei syrjäytä fyysistä yhteen tulemista vaan täydentää sitä.
Varkin mukaan tiukimman koronasulun jälkeen seurakuntalaiset ovat jatkaneet kokoontumista tutuissa ryhmissä ja aloittaneet uusia, kuten tuolijumpan ja raamattupiirin.
– Messua vietetään joka sunnuntai, ja yhteisöruokailu alkaa jälleen. Perhekerhot kokoontuvat ja kuorot harjoittelevat. Jatkamme videoiden ja podcastien tekemistä. Virtuaalisuus ei syrjäytä fyysistä yhteen tulemista vaan täydentää sitä. Kokoontuvalle yhteisöllisyydelle on varmasti iso tilaus, kunhan tilanne tästä helpottaa, Varkki sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jätkäsaareen syntyi messuyhteisö, joka digitalisoitumisen vastapainoksi korostaa meditaatiota ja kehollisuutta
HengellisyysHyvän toivon kappelissa varotaan liian treenattuja messuja. Siksi joitain asioita ei harjoitella juuri ollenkaan.
