null Jätkäsaaren kappeli avataan Suomen nopeimmin kasvavalle alueelle

Hyvän toivon kappeli sai nimensä läheisen Hyvän toivon puiston mukaan. Hannu Varkki (vas.), Hannu Hietala, Lari Ahokas ja Anu Ratia tutustuvat monitoimitilaan.

Hyvän toivon kappeli sai nimensä läheisen Hyvän toivon puiston mukaan. Hannu Varkki (vas.), Hannu Hietala, Lari Ahokas ja Anu Ratia tutustuvat monitoimitilaan.

Ajankohtaista

Jätkäsaaren kappeli avataan Suomen nopeimmin kasvavalle alueelle

Yhteisöllinen vire näkyy Hyvän toivon kappelissa heti avajaisviikolla 5.–8.2. Esimerkiksi naapurissa sijaitsevan muusikkotalo Jallukan muusikot ovat mukana avajaisissa.

Neljä innostunutta ihmistä seisoo uutuuttaan hohtavassa monikäyttötilassa. Remonttimiehet viimeistelevät vielä seurakuntatiloja, joissa ei ole huonekaluja. Lasiseinän takana aukeaa Jätkäsaaren paljolti rakentamaton lounaispää. Sinne on tulossa vielä tuhansia asukkaita seuraavien kahdeksan vuoden kuluessa.

– Ensi viikolla meillä on avoimet ovet maanantaista torstaihin. Kerhot, kuorot ja ryhmät aloittavat toimintansa, ja avajaistapahtumiin kuuluu esimerkiksi ukulelepaja, kertoo aluekappalainen Hannu Varkki.

Tuomiokirkkoseurakunta sulki alle kilometrin päässä sijaitsevan Ruoholahden kappelin jouluna. Työ jatkuu nyt Hyvän toivon kappelissa, johon kuuluu kappelisalin lisäksi erikokoisia monitoimitiloja ja keittiö. Kappeli toimii kahden kerrostalon alakerrassa. Toinen niistä on seurakuntayhtymän rakennuttama Jätkäsaaren Atrium, jossa on 83 pientä vuokra-asuntoa.

Heti avajaisviikolla näkyy pyrkimys yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa sekä seurakuntalaisten suunnittelupanos. Hyvän toivon kappelissa muun muassa musisoidaan kello 18 läheisen muusikkotalo Jallukan muusikkojen, paikallisten kuorojen, kanttori Risto Pulkamon ja muiden musikanttien kanssa.

Kappelisalia viimeistellään. Outi Martikainen on suunnitellut kirkkotekstiilit, joiden kuvioinnissa on mukana seurakuntalaisten sormenjälkiä - konkreettisesti.

Kappelisalia viimeistellään. Outi Martikainen on suunnitellut kirkkotekstiilit, joiden kuvioinnissa on mukana seurakuntalaisten sormenjälkiä - konkreettisesti.

Yhteisöllisessä Jätkäsaaressa ei ole asukastaloa

Lari Ahokas, Hannu Hietala ja Anu Ratia ovat seurakuntalaisina olleet mukana suunnittelemassa kappelin toimintaa jo vuoden verran. Viime keväänä kappelin toimintaa hahmoteltiin ideapajoissa, ja syksyllä joukko innostuneita osallistui CABLE-yhteisövalmennukseen.

– Kaikki me olemme muuttaneet tänne vain muutama vuosi sitten. Uudella alueella paljasjalkaisia jätkäsaarelaisia ovat vain lapset, sanoo seurakuntaneuvoston jäsen ja Jätkäsaari-seuran varapuheenjohtaja Lari Ahokas.

– Jätkäsaarella on yhteisöllinen maine, koska täällä on useampia yhteisöllisiä taloja, kuten Malta-talo, Jallukka ja Sukupolvien kortteli. Asukastaloa täällä ei kuitenkaan ole, ja taloyhtiöiden tiloja on ollut vaikea saada yhteiskäyttöön.

Mitä sirpaleisempaa arkeni ja elämäni on, sitä enemmän tarvitsen hiljentymistä. - Anu Ratia

Porukan haaveena onkin, että kappeli voisi olla avoin tila monenlaisille toimijoille. Se on ilmaistu yhdessä perusteellisesti mietityissä arvoissa: syvä ja avara hengellisyys, lämmin yhteisöllisyys ja liike ulospäin.

– Toivomme, että täällä voi olla yhtaikaa vahvaa hengellisyyttä ja kristillistä sanomaa sekä tilaa toiminnalle. Kaiken ei tarvitse olla hengellistä, Hannu Varkki sanoo.

Lari Ahokkaan mukaan hengellinen ja yhteisöllinen toiminta tukevat toisiaan. Ainakin Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaiden kuoro Kanavan Kaiku alkaa harjoitella kappelin tiloissa. Yksi huone voi muuttua partiokoloksi kaksi kertaa viikossa.

Hyvän toivon kappeli sijaitsee osoitteessa Länsisatamankatu 26-28. Etualalla Jätkäsaaren Atrium -talo.

Hyvän toivon kappeli sijaitsee osoitteessa Länsisatamankatu 26-28. Etualalla Jätkäsaaren Atrium -talo.

Lähikappeli on vastalääkettä juurettomuudelle

Kotkasta Helsinkiin muuttaneen Anu Ratian mielestä parasta on se, että kappeli on lähellä, kotikulmilla.

– Kun tuntee juurettomuutta uudella alueella, täältä löytää yhteisöllisyyttä, jopa turvallisuutta. Asun tässä lähellä 8- ja 10-vuotiaiden lasteni kanssa. He eivät kuulu kirkkoon. Voin kuitenkin itse käydä täällä messussa ja olen samalla lapsille saatavilla.

Lari Ahokkaalla on positiiviset muistot Taivallahden seurakunnan lasten ja nuorten toiminnasta. Hän toivoo omistakin lapsistaan tulevia kappelin käyttäjiä.

Vapaaehtoisten panos tulee olemaan iso kappelin arjessa. Hannu Hietalalla on mahdollisuus olla melko useinkin apuna.

– Olen täällä paikalla viidessä minuutissa, jos minua tarvitaan johonkin, vaikka pitämään ovia auki ja juttelemaan ihmisten kanssa.

Jätkäsaarella on yhteisöllinen maine, koska täällä on useampia yhteisöllisiä taloja. - Lari Ahokas

Hietala koki CABLE-kurssin innostavana vapaaehtoistyöntekijän kannalta. Hän on toiminut satunnaisesti päivystäjänä ja kolehdinkerääjänä Tuomiokirkossa.

Anu Ratia tiivistää:

– Mitä sirpaleisempaa arkeni ja elämäni on, sitä enemmän tarvitsen hiljentymistä. Seurakunta tarjoaa tähän hyviä vaihtoehtoja.

Kappelin vihkimismessua vietetään 11.3. Sen jälkeen alkavat viikoittaiset jumalanpalvelukset.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.