DigiMarkus -raamatunkäännös julkistetaan 5.4. Leijona on evankelista Markuksen symboli.
Mikä ihmeen ”vakka”? DigiMarkus kääntää Jeesuksen sanat nykynuorten kielelle
Markuksen evankeliumin uuden käännöksen ymmärtäminen ei vaadi esimerkiksi maatalouteen liittyvien sanojen tuntemista.
Huhtikuun alussa julkaistaan ensimmäinen Raamatun suomennos, joka on laadittu vain digitaalisia päätelaitteita käyttävää lukijaa varten. Alkukielestä suoraan digimuotoon käännetty DigiMarkus on tarkoitettu erityisesti nuorelle lukijalle, joka kokee olemassa olevat Raamatun suomennokset itselleen kielellisesti haastaviksi. Tekstiin linkittyy runsaasti taustamateriaalia.
Kyseessä ei ole maahanmuuttajia ja erityisryhmiä palveleva selkokielinen käännös. DigiMarkuksen käännöstyötä ohjannut mallilukija on 23-vuotias Elisa-niminen sairaanhoitaja, jolla on hyvät kielelliset valmiudet.
Kuitenkin tekstin korkea käsitteellisyys, monimutkaisuus ja uskonnollinen erityiskieli tuottavat "Elisalle" hankaluuksia. Hänellä on aukkoja myös maatalouteen ja luontoon liittyvän sanaston tuntemisessa.
Mallilukija ei ole olemassa oleva henkilö, vaan mielikuvatyökalu, joka on luotu käännöstyötä varten tehdyn taustatutkimuksen perusteella.
"Vakka" on nuorelle tuntematon sana
Taustatutkimuksessa kävi ilmi, että tämän päivän nuoret elävät irrallaan perinteisestä maatalouskulttuurista ja sen sanastosta. Esimerkiksi "vakka" on monelle tuntematon sana.
Vuoden 1992 raamatunkäännöksessä Jeesus sanoo: "Ei kai lamppua sitä varten sytytetä, että se pantaisiin vakan alle tai vuoteen alle. Lampunjalkaanhan se pannaan!" (Mark. 4:21)
– Testiryhmään kuuluvat nuoret jäivät arvailemaan vakka-sanan merkitystä ja pohtivat, olisiko kyseessä jonkinlainen huonekalu. Tämä tuli meille yllätyksenä, Suomen Pipliaseuran käännöstyön asiantuntija, teologian tohtori Seppo Sipilä kertoo.
Markuksen evankeliumissa ei esiinny pitkiä sanahirviöitä kuten "tuplajuustohampurilainen".
Seppo Sipilä
DigiMarkuksessa Jeesus ilmaisee saman asian ilman maatalouskieltä: "Ei kai lamppua tuoda huoneeseen siksi, että se pantaisiin ruukun tai sängyn alle piiloon?"
Maatalouskulttuuri tulee vastaan myös Jeesuksen opetuksessa uudesta viinistä, jota ei voi laskea vanhoihin leileihin (Mark. 2:22). DigiMarkuksessa käännös selittää, mitä tilanteessa tapahtuu:
"Ja eihän nuorta viiniäkään lasketa vanhaan leiliin, sillä vanha leili ei kestäisi sen käymistä. Silloin sekä viini että leili menisivät hukkaan."
"Kääntyminen" ei tarkoita uskonnon vaihtamista
Lukijan näkökulmaa mietittiin myös uskonnollisen sanaston kääntämisessä. Taustatutkimuksessa kävi ilmi, että nykynuoret ymmärtävät uskonnollista kieltä kohtalaisen hyvin.
– Nykyään uskonnollista kieltä käytetään kuitenkin eri tavalla kuin Uuden testamentin ajan kreikan kielessä. Siksi tekstistä voi syntyä väärä mielikuva, Seppo Sipilä sanoo.
Vuoden 1992 Raamatussa Jeesus julistaa: "Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!" (Mark. 1.15)
Nykylukijalle uskonnollinen kääntyminen merkitsee helposti uskonnon vaihtamista. Sipilän mukaan tämä ei kuitenkaan ollut Markuksen viesti, vaan teksti haastaa lukijan harjoittamaan uskontoaan entistä paremmin. DigiMarkuksessa sama kohta onkin käännetty näin:
"Hetki on tullut, ja Jumalan valtakunta on pian täällä. Ryhtykää ajattelemaan uudella tavalla ja luottakaa hyvään sanomaan!"
Agricola sai nykyaikaisen kirjoitusasun
DigiMarkuksen lukijakunta sisältää kaikki suomen kieltä osaavat, jotka haluavat lukea Raamattua digitaalisella päätelaitteella. Käännöksessä ei ole pyritty käyttämään leimallisesti nuorisolle ominaista kieltä, vaan hyvää, selkeää ja vivahteikasta yleiskieltä. Digitaalinen käyttöympäristö tuo kuitenkin kieleen erityispiirteitä.
– Sanaston puolesta DigiMarkus ei eroa mitenkään sanomalehtikielestä. Eroa on siinä, että käännöksessä on pyritty lyhyisiin lauseisiin ja monimutkaisten virkkeiden ja lauserakenteiden välttämiseen. Myös pitkiä sanoja on vältetty. Markuksen evankeliumissa ei tosin esiinny nykyisen arkikielen pitkiä sanahirviöitä kuten "tuplajuustohampurilainen", Sipilä sanoo.
DigiMarkuksen julkaisee projektia koordinoinut Pipliaseura. Käännöstyön tekivät Sipilän ohjauksessa eksegeetti, teologian tohtori Susanna Asikainen ja suomen kielen asiantuntija, filosofian tohtori Mikko Virtanen.
DigiMarkuksen yhteydessä julkaistaan myös Mikael Agricolan Uusi testamentti vuodelta 1548. Agricolan käännös on editoitu ensimmäisen kerran helposti luettavaan muotoon ja nykyistä kirjoitusjärjestelmää noudattaen. Muokkaustyön on tehnyt professori emerita Kaisa Häkkinen.
Agricolan lukija huomaa, että DigiMarkuksen testiryhmää askarruttanut vakka-sana on vanhaa perua:
"Ja sanoi hän heille: Sytytetäänkö kynttelä sitävarten, että se vakan ala pannaan eli vuoteen ala? Eikö että se pannaan kynttelijalgan päälle?"
DigiMarkus on ilmainen palvelu
DigiMarkus julkaistaan 5. huhtikuuta osoitteessa digimarkus.fi. Käyttäjille palvelu on ilmainen.
DigiMarkuksen yhteydessä julkaistaan nykyaikaista kirjoitusjärjestelmää noudattava Mikael Agricolan Uusi testamentti vuodelta 1548.
Palvelussa on saatavilla myös vuosien 1992 ja 1933/38 Raamatut. Eri käännöstekstejä voi tarkastella rinnakkain.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sata miljoonaa ihmistä sai viime vuonna Raamatun ensi kertaa luettavakseen äidinkielellään
AjankohtaistaKäännöstyö etenee ennätysvauhtia, vaikka samalla luodaan monelle kansalle kirjakieltä. Yksi näistä on njaneka, jota puhutaan Angolassa.
