null Piispainkokous ehdottaa kirkolle kahden avioliittokäsityksen mallia – ”Toivon, että tämä olisi myös kirkolliskokouksen päätös”, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma

Ajankohtaista

Piispainkokous ehdottaa kirkolle kahden avioliittokäsityksen mallia – ”Toivon, että tämä olisi myös kirkolliskokouksen päätös”, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma

Jos piispojen esitys menee läpi kirkolliskokouksessa, samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen saa kirkossa virallisen hyväksynnän. Papeille jäisi oikeus valita kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen välillä.

Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous esittää kirkolliskokoukselle, että kirkkojärjestykseen lisätään säännös kahdesta rinnakkaisesta ja yhtäläisesti hyväksytystä avioliittokäsityksestä. Näistä ensimmäisessä avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä.

Piispat hyväksyivät esityksen kirkkojärjestyksen muuttamisesta ylimääräisessä kokouksessaan 12. maaliskuuta. Yksi piispoista jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, ja lisäksi yksi piispa liitti pöytäkirjaan lausuman päätöksen perusteista.

Arkkipiispa Tapio Luoma pitää piispainkokouksen eilen hyväksymää esitysluonnosta merkittävänä askeleena kirkon pitkään jatkuneessa avioliittokeskustelussa.

– Esityksen mukaan kaikki parit voisivat jatkossa saada kirkollisen vihkimisen. Tämä olisi myös ensimmäinen kerta, kun kirkolliskokous kuvaa selvästi molemmat avioliittokannat. Myös nykyinen avioliittokäsitys tulisi sanoitettua kirkkojärjestyksessä, Luoma sanoo.

Kirkkoherran vastuulle jäisi etsiä vihkimisen toimittava pappi lähialueelta yhdessä lääninrovastin kanssa, jos seurakunnassa ei ole pappia, joka voi toimittaa vihkimisen.

Jos piispainkokouksen esitys menee läpi kirkolliskokouksessa, evankelis-luterilaisen kirkon papit saavat oikeuden valita, kumman avioliittokäsityksen mukaisesti toimivat. Papilla olisi mahdollisuus toimittaa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkiminen tai avioliiton siunaaminen, mutta hän voisi myös pidättäytyä siitä.

Samaa sukupuolta olevien parien oikeus saada kirkollinen vihkiminen säädettäisiin seurakunnan velvollisuudeksi, ja kirkkoherran tehtäväksi tulisi varmistaa, että oikeus toteutuu.

– Käytännössä kirkkoherran vastuulle jäisi etsiä vihkimisen toimittava pappi lähialueelta yhdessä lääninrovastin kanssa, jos seurakunnassa ei ole pappia, joka voi toimittaa vihkimisen, Luoma sanoo.

Kirkolliskokouksen kantaa on vaikea ennakoida

Piispainkokouksen esitys menee ensin laintarkastustoimikunnan tarkastettavaksi. Sen jälkeen huhtikuussa kokoontuva piispainkokous tekee esityksen kirkolliskokoukselle, joka kokoontuu seuraavan kerran toukokuussa. Kirkolliskokouksessa esityksen hyväksyminen vaatii taakseen kolme neljäsosaa edustajista.

Arkkipiispa Tapio Luoma arvioi, että piispainkokouksen esitystä koskeva päätös tulee valmiiksi aikaisintaan tämän vuoden marraskuussa kokoontuvassa kirkolliskokouksessa, mutta asian herkkyyden vuoksi käsittely voi jatkua toukokuulle 2025. Kirkolliskokouksen lopullista kantaa Luoma ei halua ennakoida.

”Tarkoitus on päästä sellaiseen tilanteeseen, jossa kaikille kirkon työtä tekeville on mahdollista taata työrauha”, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.

”Tarkoitus on päästä sellaiseen tilanteeseen, jossa kaikille kirkon työtä tekeville on mahdollista taata työrauha”, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.

– Se on kiinnostavaa nähdä. Suuri osa toukokuussa kokoontuvan kirkolliskokouksen edustajista on uusia, ja esityksestä käydään varmasti vilkas keskustelu. Henkilökohtaisesti toivon, että tämä olisi myös kirkolliskokouksen päätös.

Tällä hetkellä kirkon virallinen käsitys on se, että Jumalan asettama avioliitto on naisen ja miehen välinen. Uuden avioliittolain tultua voimaan maaliskuussa 2017 osa papeista on vihkinyt myös samaa sukupuolta olevia pareja. Tuomiokapituleilla on mahdollisuus rankaista samaa sukupuolta olevia pareja vihkivää pappia, mutta käytännössä näin ei toimita.

Suurimmassa osassa pääkaupunkiseudun seurakuntia sateenkaarivihkimiset tai avioliiton siunaamiset voidaan nykyisin toimittaa seurakunnan tiloissa.

Esityksen tavoitteina ykseys, työrauha ja omantunnon suoja

Rinnakkaisten avioliittokäsitysten olemassaolo merkitsee piispainkokouksen mukaan kirkossa tosiasiallisesti vallitsevan erimielisyyden tunnustamista. Muutosesityksen tavoitteena on se, että erimielisyys ei hajota kirkon ykseyttä eikä johda kenenkään oikeuksien loukkaamiseen.

– Nyt tehdyn esityksen tarkoitus on päästä sellaiseen tilanteeseen, jossa kaikille kirkon työtä tekeville on mahdollista taata työrauha. Kirkon sisällä on varmasti myös jatkossa erilaisia avioliittokäsityksiä, ja meidän on oltava valmiita keskustelemaan niistä, arkkipiispa Tapio Luoma sanoo.

Piispojen mukaan avioliittoa koskeva erimielisyys ei saa johtaa tilanteisiin, joissa toisen näkemyksen edustajia painostetaan, ymmärretään tarkoituksellisesti väärin, mustamaalataan tai loukataan tietoisesti. Myös työjärjestelyt tulee hoitaa niin, että kunnioitetaan eri näkemyksiä edustavia työntekijöitä, eikä kukaan joudu toimimaan avioliittoon vihkimisessä tai siunaamisessa vastoin omaatuntoaan.

Tapio Luoma tähdentää, että kahden rinnakkaisen näkemyksen tunnustaminen ei edellytä keneltäkään molempien näkemysten hyväksymistä vaan sitä, että hyväksytään kahden kirkon sisällä vaikuttavan avioliittokäsityksen olemassaolo.

– Vaikka ei hyväksyisi toista avioliittonäkemystä, on mahdollista hyväksyä se, että kirkossa on tosiasiallisesti kaksi erilaista avioliittonäkemystä, joille on esitetty teologiset perustelut.

Tausta: Yksi eriävä mielipide ja yksi lausuma perusteista

Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki jätti eriävän mielipiteen piispainkokouksen tekemään esitykseen kahdesta avioliittokäsityksestä. Salomäki katsoo, että esityksessä on sisäisiä jännitteitä ja kysymyksiä, joita olisi syytä selvittää lisää ennen asian viemistä eteenpäin. Muutosesityksen vieminen jatkokäsittelyyn sai kuitenkin taakseen muut yhdeksän piispaa.

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen liitti pöytäkirjaan lausuman päätöksen perusteista. Jolkkonen kiinnittää huomiota avioliittonäkemyksen jännitteisyyteen, mutta asettuu kuitenkin esityksen kannalle. Jolkkonen perustelee tukeaan muutosesityksen hyvillä tavoitteilla: sillä pyritään vahvistamaan kirkon ykseyttä, tukemaan seksuaalivähemmistöihin kuuluvia kirkon jäseniä sekä samalla turvaamaan kirkon perinteinen avioliittokäsitys ja sen kannalla olevien toimintavapaus.

Aikajana näyttää, kuinka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanta sukupuolineutraaliin avioliittoon on muuttunut:

Toista video


Artikkelia päivitetty aikajanalla 15.3.24.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.