Irakilainen Khaldoon Al-zuhairi osallistui turvapaikanhakijoiden mielenosoitukseen Rautatientorilla torstaina 18. toukokuuta.
Turvapaikanhakijoiden mielenilmaus on jatkunut 99 päivää – häätöuhka ja palautuslennot varjostavat mieliä
Oikeus elää -mielenosoittajat vakuuttavat, että telttaleiri mahtuu samalle torille Helsingin kaupungin sopimien kesätapahtumien kanssa.
Lauantaina 20. toukokuuta turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -mielenosoitus on jatkunut Helsingin Rautatientorilla yhtäjaksoisesti sata päivää. Merkkipaalun lähestyessä mielenilmauksen tunnelma on aikaisempaa vakavampi.
Turvapaikanhakijoiden mieltä painavat sekä kielteisen päätöksen saaneiden palautuslennot että Helsingin kaupungin taholta ilmoitettu häätöuhka.
Torstaiaamuna Helsingin kaupunginkanslia julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Oikeus elää -mielenosoituksen pitää siirtyä pois Rautatientorilta ensi viikon maanantaihin 22. toukokuuta mennessä. Kaupunki perustelee siirtymiskehotusta torilla järjestettävien kesätapahtumien alkamisella. Sama koskee myös torin toisella laidalla kokoontuvaa Suomi ensin -mielenilmausta.
Kaupungin tiedotteen mukaan mielenosoittajat voivat halutessaan jatkaa mielenosoitusta sellaisessa paikassa, joka ei ole tapahtumakäytössä. Ensimmäinen lähes koko torialueen valtaava tapahtuma on 24.–30.5. järjestettävä Maailma kylässä -festivaali.
– Torialueen vuokrasopimukset on tehty jo ennen mielenosoittajien leirien pystyttämistä. Kaupunki pitää kiinni tehdyistä sopimuksista, Helsingin rakennusviraston toimistopäällikkö Timo Korhonen perustelee.
– Meidän näkökulmastamme kaupunki toimii hätiköidysti, Oikeus elää -verkoston aktiivi Outi Popp kommentoi tuoreeltaan.
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Helsingin keskustassa. Vasemmalla punaruskeassa nahkatakissa Outi Popp, oikealla kirjailija Katri Tapola,
Toivoa, epätoivoa ja karuja tarinoita
Torilla mikään ei viittaa siihen, että Oikeus elää -mielenosoittajat olisivat antamassa periksi. Pinnan alla on sekä toivoa että epätoivoa ja pettymystä. Reilun puolen tunnin aikana toimittajan lehtiöön tallentuu karuja tarinoita, jotka englantia taitava turvapaikanhakija kääntää parhaansa mukaan.
Hieman yli nelikymppisen irakilaisen miehen kehossa on kaksi luotia. Hän ei kuitenkaan halua kertoa luodeista, vaan näyttää kuvan Irakissa olevasta pojastaan, joka kidnapattiin ja pahoinpideltiin vakavasti vain viisi päivää sitten.
Mies kertoo saaneensa uhkauksia, joissa uhataan kostaa hänen puheensa Rautatientorilla tehdyssä Facebook livessa. Tapamme sinut, kun tulet Irakin lentokentälle, uhkaajat sanovat. Mies on saanut hiljattain kolmannen kielteisen turvapaikkapäätöksen, ja häntä odottaa pikainen palautus Irakiin.
Irakilainen Luhaib Jaber kertoo toimineensa Bagdadissa amerikkalaisten sotilaiden sairaanhoitajana, kunnes bussi, jossa hänen työtovereitaan kuljetettiin, joutui aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Kaikki matkustajat saivat surmansa.
Pian tapahtuneen jälkeen Luhaib alkoi saada uhkauksia kotiinsa. Uhkausten vuoksi Luhaib vaihtoi työpaikkaa ja työskenteli toimittajana, kunnes hänet kidnapattiin ja pahoinpideltiin vakavasti. Luhaibin perhe onnistui kuitenkin vapauttamaan hänet maksamalla sieppaajille 40 000 dollaria.
"Tulkaa lauantaina paikalle"
Luhaibin kertomus jää kesken, kun Outi Popp palaa Oikeus elää -verkoston aktiivien työpalaverista. Palaverissa on syntynyt kaupungin häätöuhkaa tuoreeltaan kommentoiva tiedote.
Outi Poppin mielestä mielenosoittajien leirin häätämiselle ei ole perusteita, koska Maailma kylässä -festivaalin järjestäjät eivät vastusta Oikeus elää -mielenilmauksen jatkumista. Mielenosoittajien teltta ei haittaa myöskään torin laidalla kulkevia pyöräilijöitä tai jalankulkijoita.
– Neuvottelut rakennusviraston kanssa jatkuvat. Emme aio lähteä tästä mihinkään, Outi Popp korostaa.
Oikeus elää -mielenilmauksen keskeinen vaatimus on turvapaikanhakijoiden pakkopalautusten lopettaminen. Päätavoitteen rinnalla suomalaisten muodostama tukiverkko auttaa kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita valitusten laatimisessa.
– Vapaaehtoiset tekevät päivittäin töitä sen osoittamiseksi, että Migri ei ole tehtäviensä tasalla. Selvitämme valitusteitä ja etsimme Migrin päätöksistä virheitä, joihin voidaan vedota. Tavoitteena on se, että päätökset perustuvat kopioitujen mallilauseiden sijasta siihen, miten asiat ovat todellisuudessa, Popp sanoo.
Outi Popp pyytää helsinkiläisiä antamaan tukensa sadatta päivää jatkuvalle mielenilmaukselle.
– Tulkaa lauantaina paikalle. Älkää antako Helsingin häätää meitä sivuaukiolle. Tämä on se paikka, jossa meidän kuuluu olla.
Afganistanilainen Sadiq Bahrooz ei tarvitse tulkkausta. Nuori mies pohtii, mitä suomalaiset vastaavat lapsilleen, kun nämä kysyvät, miksi mielenosoittajat ovat torilla.
– Sadan päivän aikana olemme levittäneet viestiä ja suomalaiset ovat ymmärtäneet, keitä me olemme ja miksi olemme täällä. Nyt on aika toimia, jos pakkopalautusten halutaan loppuvan, Bahrooz sanoo.
– En voi ymmärtää suomalaisia poliitikkoja, lastenkirjailija Katri Tapola (etualalla) sanoo. Turvapaikanhakijoiden leiristä on tullut Tapolalle tärkeä paikka.
"Jos paha arkipäiväistyy, se muuttaa meidät"
Lastenkirjailija Katri Tapola on käynyt turvapaikanhakijoiden mielenosoituksessa kuluneesta talvesta lähtien. Ihmisiin tutustumisen myötä Rautatientorin "demosta" on tullut tärkeä paikka, jossa vierailu tuntuu luontevammalta kuin piipahdus ostoskeskuksessa.
– Elämäni on jollakin tavalla muuttunut. Lintukodon tilalle on tullut ymmärrys siitä, että suomalaisessa todellisuudessa on monia tasoja, Tapola pohtii.
Tapola kertoo esimerkkejä turvapaikanhakijoiden kertomuksista, joilla on nyt kasvot ja ilmeet. Lähes kaikissa tarinoissa joku läheinen ihminen on tapettu. Moni on elänyt tärkeät kasvuvuotensa sodan ja pakolaisuuden varjossa.
Joku odottaa ratkaisua kadulla, toinen vankilaoloissa Metsälän säilöönottokeskuksessa. Tapolan tietoon tulleet turvapaikkapäätökset ovat järjestään kielteisiä.
Pelkoa on paljon, mutta pohjalla on myös iloa ja mahdollisuuksia, joille Suomi haluaa kääntää selkänsä.
– Moni sanoo kuolevansa, jos heidät palautetaan. Minusta ihmiset eivät vaikuta siltä, että he valehtelisivat. Nämä kauhutarinat ovat oikeasti tapahtuneet, Tapola sanoo.
Tapolan mielestä sata vuotta täyttävä Suomi ei ole enää sama maa, jossa hän kasvoi. Hän uskoo, että nykyisellä politiikalla on väistämättä kauaskantoiset seuraukset.
– Haluan uskoa ihmisten hyvyyteen, mutta näen, että on tapahtunut jonkinlainen koveneminen. Tulevaisuuden horisontti on nyt sitä, että Suomea lakaistaan puhtaaksi. Jos tämä tapa toimia ja kohdata ihmiset arkipäiväistyy, se muuttaa meidät, Tapola sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kristityksi kääntyminen ei automaattisesti tuo turvapaikkaa
AjankohtaistaMaahanmuuttovirasto selvittää puhuttelussa turvapaikanhakijalta uskon merkitystä tämän elämässä. Virasto tutkii, aiheuttaako kääntymys henkilökohtaisen vainon vaaran tämän kotimaassa.
.png)
