Sali täyteen. Ministeri Jutta Urpilaisen aloitteesta järjestetty talouden etiikkaa käsittelevä keskustelutilaisuus synnytti vilkasta yleisökeskustelua.
”Ahneus ei saa olla talouden käyttövoima”
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan veronkiertäminen, eriarvoisuuden lisääntyminen ja ilmastonmuutos ovat talouden pahimpia ongelmia.
Teksti Jan Ahonen
Kuva Olli Seppälä
Helsingin yliopiston juhlasali tuli lähes täyteen kiinnostuneista, kun valtiovarainministeriö järjesti ministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla keskustelutilaisuuden Voiko taloutta ja etiikkaa yhdistää -teemalla 21.1.
Mukana keskustelemassa olivat luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen, Suomen katolisten piispa Teemu Sippo ja metropoliitta Ambrosius ortodoksikirkosta sekä professorit Ilkka Niiniluoto ja Vesa Kanniainen.
Ministeri kertoi saaneensa idean ekumeenisessa hengessä toteutettavasta tilaisuudesta taannoisella Vatikaanin matkallaan. Hän listasi avauspuheessaan kolmeksi talouden keskeiseksi nykyongelmaksi veronkiertämisen, eriarvoisuuden lisääntymisen ja ilmastonmuutoksen.
Lisäksi Urpilainen totesi, että hänestä itsekkyys on kasvanut yhteiskunnallisena ilmiönä viimeisen vuosikymmenen aikana. Samalla yhteisöllisyys on rapautunut. Talousjärjestelmä on hänestä nykyisellään rikki.
Arkkipiispa Mäkinen totesi vastauksenaan illan teemakysymykseen, että olisi outoa, jos talous olisi kaikista elämänalueista ainoana vapaa inhimillisen toiminnan eettisistä periaatteista.
– Ahneus ei saa olla talouden käyttövoima. Taloudesta tulee helposti elämän mittari, ja esimerkiksi ihmissuhteista vain hyödykkeitä. Taloutta tarvitaan, mutta elämä ei tiivisty vain sen yksipuoliseen näkökulmaan, arkkipiispa lausui.
Ministeri Urpilainen jakoi Mäkisen huolen. Hän pohti, onko kirkko nykyään ainoa yhteiskunnallinen vyöhyke, jota armoton talouden logiikka ei ole täysin läpäissyt.
– Meillä päätöksentekijöillä on yhteiskunnallinen vastuu ratkaisuista. Näen kuitenkin, että kirkoilla on tässä tilanteessa neuvova ja sanoittava rooli, Urpilainen linjasi kirkon asemaa talouskysymyksissä.
Metropoliitta Ambrosius totesi, ettei talousjärjestelmä hänen mielestään ole vioittunut. Piispojen ja kirkon tehtävä ei hänen mukaansa ole olla talouselämän etiikan asiantuntijoita, mutta silti kirkoilla on toki oma tehtävänsä.
Vatikaanin vierailulta Mäkisen kera juuri kotiutunut piispa Teemu Sippo totesi, että ”freesisti toimivan ja ajattelevan” paavin esimerkki innoittaa myös Suomen katolisia. Sippo hauskuutti yleisöä toteamalla, että Franciskus puhuu niin innokkaasti työläisten puolesta, että tätä on jo ehditty epäillä kommunistiksi.
Mäkinen kysyi ministeriltä, tunteeko tämä avuttomuutta talouden suurten kysymysten edessä.
– Tässä ajassa poliittisen päätöksen tekijät tuntevat toki joskus avuttomuutta. Talouden ongelmat ovat olleet poikkeuksellisia, eikä niihin ole ollut olemassa oppikirjavastauksia, Urpilainen myönsi.
Arkkipiispa arveli, ettei suurta murrosta nykytilanteeseen tule, ellei jotain muutu talouden kovassa ytimessä. Toiseksi ratkaisun avaimeksi hän listasi vaikeidenkin kysymysten rehellisen kohtaamisen.
Konkreettisena kehitteillä olevana työkaluna Urpilainen esitteli yritysten ”verojalanjäljen” mittaamisen eli sen, kuinka hyvin yritykset kantavat vastuutaan maksamalla kotimaahan veroja kiertämisen sijaan.
Tilaisuuden lopuksi käytiin vilkasta yleisökeskustelua.
Jaa tämä artikkeli: