”Kaiken takana on Jumala”
Evoluutioteoria ei ole ristiriidassa luomisuskon kanssa, arvioivat vantaalaispapit.
”Uskon, että Jumala on luonut maailman. En tiedä miten. Uskon, että tiede auttaa näkemään miten maailma on kehittynyt.”
”Luonnontieteen teoriat ja tutkimustulokset eivät ole uhka sille, että ihan aikuisten oikeasti uskoo Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.”
Tällaisia vastauksia tuli Vantaan Laurin verkkokyselyyn, jossa selvitettiin, kuinka Vantaan seurakuntien papit näkevät uskon ja luonnontieteen suhteen.
Papit ovat eri mieltä kuin ne 43 prosenttia suomalaisista, jotka vuoden 2010 Tiedebarometrin mukaan ajattelevat, että tieteeseen perustuva maailmankuva ja uskonto ovat ristiriidassa keskenään.
– Vallalla olevan konfliktimallin mukaan uskonto ja luonnontiede puhuvat samoista asioista, mutta ristiin toistensa kanssa. Silloin jommallakummalla on ylivalta: joko uskonto joutuu mukautumaan tieteeseen tai tieteen tulokset alistetaan raamatuntulkinnalle, sanoo tutkija Rope Kojonen Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitokselta.
Kukaan verkkokyselyyn vastanneista papeista ei ollut konfliktimallin kannalla. Sen sijaan yli puolet papeista katsoo, että teologia ja luonnontieteet ovat erilaisia, mutta niillä on myös yhteistä aluetta ja annettavaa toisilleen. Kojonen kutsuu näkemystä dialogimalliksi.
– Tieteen ja kristinuskon historiasta löytyy paljon myönteistä vuorovaikutusta. Luonnontieteessä maailmankaikkeus nähdään jollakin lailla järkevänä. Sen taustalla on kristillinen luomisnäkemys, jonka mukaan Jumala on luonut maailmaan jonkin järjestyksen, jota voidaan tutkia. Näin ajattelivat monet varhaiset luonnontieteilijät, Kojonen sanoo.
– Toisaalta luonnontiede on vaikuttanut esimerkiksi raamatuntulkintaan. Kuten Galileo Galilei totesi: Raamattu ei kerro meille, miten taivaat kulkevat, vaan miten päästään taivaaseen. Muun muassa Galilein ansiosta tajuttiin, että ei tarvitse ajatella, että Raamattu opettaa auringon kiertävän maata. Raamatun kuvaukset on kirjoitettu ihmisen näkökulmasta.
Luonnontieteen löydöt voivat Kojosen mukaan myös vahvistaa uskoa. Luonnon ihmeiden tunteminen saattaa auttaa näkemään Jumalan viisauden maailmassa. Esimerkiksi tähtitiede voi korostaa Luojan suuruutta osoittaessaan, kuinka valtava maailmankaikkeus on.
Järki ja tunteet
Noin kolmannes papeista ajattelee, että luonnontiede puhuu eri asioista kuin Raamattu tai uskonnollisella kielellä on eri tehtävä kuin tieteen kielellä.
– Tällaisen erillisyysmallin kannattajien mielestä uskonto ja tiede ovat niin erilaisia, ettei niillä ole juuri mitään tekemistä toistensa kanssa. Toisaalla kuvataan uskonnollisia kokemuksia ja tunteita, toisaalla taas tehdään kovaa tieteellistä tutkimusta, Kojonen sanoo.
Hän olisi odottanut erillisyysmallin saavan enemmän kannatusta.
– Suomessa on ollut tavallista erottaa usko ja järki tai usko ja tiede kauas toisistaan ja näin pyrkiä välttämään turhia riitoja. Sitä käytetään myös eräänlaisena puolustusstrategiana, kun pyritään tekemään oikeutta uskonnon omalle luonteelle.
Osa papeista vastasi kysymykseen myös omin sanoin. Eräs vastaaja arvioi, että tiede pyrkii vastaamaan kysymykseen miten ja Raamattu pyrkii vastaamaan kysymykseen miksi. Toinen muistutti, että Raamatun syntyaikoina ihmisillä ei ollut käytössään samoja luonnontieteen tutkimustuloksia kuin nykyään. Siksi ristiriitoja ei voi välttää. Kolmas vastaaja puolestaan oli vaikuttunut siitä, että Raamatun luomiskertomuksen luomisjärjestys on sama kuin luonnontieteiden löytämä elämän kehitysjärjestys.
Kuinka sudesta tuli koira?
Luonnontieteen ja uskon oletetun ristiriidan taustalla vaikuttaa yleensä käsitys siitä, että tieteellinen evoluutioteoria ja kristillinen luomisusko eivät ole yhteen sovitettavissa. Silloin luomisusko samastetaan virheellisesti kreationismiin ja luomisen ajatellaan olevan kilpaileva selitys sille, miten elämä maapallolla on kehittynyt.
Rope Kojonen huomauttaa, että kreationismiakin on monenasteista. Se, mistä yleensä puhutaan kreationismina, on tarkalleen ottaen nuoren maan kreationismia. Siinä uskotaan, että Jumala on luonut maapallon noin 6000–10 000 vuotta sitten ja kaikki eliölajit nykyisissä muodoissaan. Kyselyn perusteella yksikään Vantaan papeista ei edusta tällaista näkemystä.
– Sen sijaan vastauksissa näkyy sellaista kreationismia, jossa hyväksytään jonkinasteinen evoluutio, mutta ajatellaan, ettei se selitä koko prosessia. Evoluutio selittää siis esimerkiksi sen, että koirat ovat kehittyneet susista, mutta ei sitä, mistä koiraeläimet alun perin ovat tulleet. Jossakin kohtaa eliöiden perusmuotojen synnyssä tarvitaan Luojan ihme.
Rippikoululainenkin sen tietää
Enemmistö vantaalaispapeista on kuitenkin evoluutioteorian kannalla.
– He hyväksyvät evoluutioteorian, mutta ajattelevat, ettei se kumoa Jumalan toimintaa eikä ole ristiriidassa luomisuskon kanssa. He siis torjuvat ateistisen evolutionismin, jossa tieteellisestä teoriasta tehdään maailmanselitys, johon Jumala ei mahdu tai joka todistaa, että Jumalaa ei ole. He eivät kuitenkaan kelpuuta Jumalan toimintaa tieteelliseksi selitykseksi, Kojonen arvioi.
Hän huomauttaa, että luominen ja evoluutio voidaan nähdä eri tason selityksinä: toinen käsittelee koko todellisuuden perustaa, toinen sitä, miten eliöt tarkkaan ottaen ovat kehittyneet.
– Pappien enemmistö näyttää ajattelevan, että elämän synty ja kehitys edellyttää jonkinlaista Jumalan toimintaa. Maailmankatsomuksella pitää heidän mielestään olla jokin laajempi perusta kuin pelkkä evoluutioteoria.
Kojosen mukaan tämäntapainen näkemys on luterilaisessa kirkossa valtavirtaa. Se löytyy myös monista rippikoulun oppikirjoista.
– Siihen nähden on aika outoa, että Tiedebarometrin mukaan lähes puolet suomalaisista ajattelee toisin. Ehkä rippikouluopetus on unohtunut ja kirkon olisi hyvä tuoda näitä kysymyksiä enemmän esiin.
Totuutta tavoittelemassa
Vantaan seurakuntien oppilaitospapin Jukka-Mikko Karjalaisen kiinnostus luontoon alkoi pikkupoikana linnunpönttöjen rakentelusta. 12-vuotiaana hän innostui tähtitieteestä, ja luki aiheesta kaiken, mitä käsiinsä sai.
– Tähtitiede loi minulle maailmankuvan – vaikka maailmankuvan käsite tuli eteeni vasta teologian opinnoissa, Karjalainen sanoo.
Silloin oppimaansa erottelua maailmankuvan ja maailmankatsomuksen välillä hän pitää edelleen hyödyllisenä.
– Maailmankatsomukseen sisältyvät maailmankuvan lisäksi esimerkiksi arvot, normit, elämän mieli ja tarkoitus, rakkaus ja totuus.
Omaa maailmankuvaansa Karjalainen luonnehtii tieteelliseksi.
– Kyse on asenteesta. Jos haluaa saada selvää maailmasta, on syytä käyttää sellaisia menetelmiä, joita voi verrata tieteellisten kysymysten, hypoteesien, kokeiden ja johtopäätösten tekemiseen. Lapsi toimii vaistonvaraisesti niin.
Maailmankatsomustaan Karjalaisen on vaikeampi yksiselitteisesti määritellä.
– Siihen kuuluu monenlaisia aineksia. Ehkä voisi sanoa, että se on kristillis-humanistinen. Elämäni käyttövoima hengellisellä ja uskonnollisella tasolla on kristillinen toivo.
Tiede ja usko eivät Karjalaisen mukaan kilpaile keskenään. Hän huomauttaa, että Raamattu ei esitä luonnontieteellisiä tutkimustuloksia. Sen sijaan se voi kyllä olla tutkimuksen kohde.
Yhteistä tieteelle ja kristinuskolle on Karjalaisen mielestä totuuden tavoittelu.
– Minulle kristinusko on totuuteen pyrkivä ja totuutta tavoitteleva uskomusjärjestelmä. Jumala loi ihmisen ajattelevaksi olennoksi. Koska ihmiselle on annettu järki ja vapaa tahto, hän voi pyrkiä totuuteen. Asioiden tutkiminen kuuluu myös kristitylle.
Silti Karjalainen ymmärtää hyvin niitäkin kristittyjä, joiden mielessä usko ja tiede tuntuvat olevan ristiriidassa ja jotka kamppailevat sen kanssa, kumman mukaan pitäisi elää.
– Silloin tieteestä on tullut uskon kohde, joka kilpailee uskonnon kanssa. Tai päinvastoin.
Luotu vai suunniteltu?
Näin kysely tehtiin:
Linkki verkkokyselyyn lähetettiin 61:lle Vantaan seurakunnissa työskentelevälle papille. Heistä 34 (56 prosenttia) vastasi. Miehiä vastanneista oli 18, naisia 16. Suurin vastaajien ryhmä oli 51–60-vuotiaat (10 vastaajaa), seuraavaksi suurin 30–40-vuotiaat (9 vastaajaa).
Kyselyn laadinnassa asiantuntija-apuna oli tutkija Rope Kojonen Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitokselta. Hän on myös aihepiiriin erikoistuneen Areiopagi-verkkolehden toinen päätoimittaja.
Näitä kysyttiin:
Mikä on näkemyksesi luonnontieteiden suhteesta Raamattuun ja kristilliseen teologiaan?
19 vastaajaa (56 %): ”Ne ovat erilaisia, mutta niillä on myös yhteistä aluetta ja annettavaa toisilleen.”
11 vastaajaa (32 %):”Ne puhuvat eri asioista ja/tai uskonnollisella kielellä on eri tehtävä kuin tieteen kielellä.”
0 vastaajaa: ”Ne puhuvat samoista asioista ja ovat keskenään ristiriidassa.”
4 vastaajaa (12 %) vastasi kysymykseen omin sanoin.
Mikä seuraavista vastaa käsitystäsi eliöiden kehityksestä?
21 vastaajaa (62 %): ”Eliöillä on yhteinen polveutumishistoria.”
9 vastaajaa (26 %): ”Eliöiden perusmuodot on luotu. Nykyiset lajit ovat kehittyneet niistä.”
0 vastaajaa: ”Nykyiset lajit on luotu sellaisinaan.”
4 vastaajaa (12 %)vastasi kysymykseen omin sanoin.
Kuinka vanhana pidät maapalloa?
24 vastaajaa (71 %): ”Noin 4,5 miljardia vuotta.”
0 vastaajaa: ”6000–10 000 vuotta.”
9 vastaajaa (26 %) vastasi omin sanoin, esimerkiksi ”en osaa sanoa” ja ”en ole koskaan ajatellut asiaa”.
1 jätti vastaamatta.
Oletko seuraavien väitteiden kanssa samaa vai eri mieltä?
”Elämän synty ja kehitys edellyttävät luonnonlait ylittävää Jumalan toimintaa historiassa”: 20 vastaajaa oli täysin samaa mieltä, 6 vastaajaa jokseenkin samaa mieltä, 6 vastaajaa jokseenkin eri mieltä ja 2 vastaajaa täysin eri mieltä.
”Tieteellinen evoluutioteoria ja kristillinen luomisusko ovat ristiriidassa keskenään”: 1 vastaaja oli täysin samaa mieltä, 3 vastaajaa jokseenkin samaa mieltä, 7 vastaajaa jokseenkin eri mieltä ja 23 vastaajaa täysin eri mieltä.
”Biologisten eliöiden ominaisuudet todistavat suunnittelusta”: 15 vastaajaa oli täysin samaa mieltä, 12 vastaajaa jokseenkin samaa mieltä, 4 vastaajaa jokseenkin eri mieltä ja 3 vastaajaa täysin eri mieltä.
Lisäksi papeilta kysyttiin, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet heidän näkemyksiinsä. Tärkeimmiksi vaikuttajiksi he nimesivät luonnontieteellisen tutkimuksen, Raamatun ja hengellisen kirjallisuuden, kouluopetuksen sekä teologian opinnot.
Jaa tämä artikkeli: