”Kaikki tulkitsevat, sinäkin”
Kalevi Virtanen vertailee kahta merkittävää kirjajärkälettä, Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta ja Raamattua. Molempia luetaan hartaasti, mutta yksi merkittävä ero kirjoilla on.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas -kirjalla ja Raamatulla on paljonkin yhteistä. Tätä mieltä on opetusneuvos Kalevi Virtanen.
”Aloitetaan Linnan Tuntemattomasta sotilaasta ja sen tulkintahistoriasta”, hän sanoo.
Kalevi Virtanen muistuttaa, että teoksen ilmestyttyä suuri osa suomalaisista ei halunnut kuullakaan koko kirjasta.
”Sitä pidettiin liian raakana kertomuksena suomalaisesta sotilaasta. Että tämäkö muka kertoo meidän isistämme ja veljistämme?”
Alkuvaiheen jälkeen Väinö Linnan teosta ryhdyttiin lukemaan kirjallisena tuotteena ja alettiin kysyä, mikä kirjassa on totta.
”Tuntemattoman sotilaan historiallinen totuus on se, että Suomi oli sodassa. Kirjassa puretaan tätä yhteistä kokemusta. Väinö Linnalla oli malleina ihmisiä ja joukkoja, mutta kirjan teksti ja se, mitä todella tapahtui, ei ole yhden suhteessa yhteen.”
Tuntemattomassa kiehtoo ihminen
Mikä on Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan merkitys nykylukijalle? Miksi kirja on suomalaisille niin merkittävä teos?
Kalevi Virtasen mukaan tähän kysymykseen on löydettävissä monta eri vastausta. Joku ihailee kirjan juonenkuljetusta, toinen jää pohdiskelemaan henkilöitä ja heidän välisiään suhteita.
”Tai kirjan merkitys voi olla se, että lukija tulkitsee sen olevan sodanvastainen teos. Sen lukeminen herättää hänessä pyrkimyksen rauhaan.”
Onpa kirjallinen teos mikä tahansa, voidaan puhua tulkinnan kolmesta ulottuvuudesta tai tasosta, Virtanen sanoo.
”Mitä on tekstin takana, mitä itse tekstissä ja mitä sen edessä? Linnan kirjan takana on sota. Itse tekstissä ovat romaanin tapahtumat ja henkilöt. Kolmantena ulottuvuutena tulee niin kutsuttu tekstin edessä: mitä ajatuksia se herättää lukijassa? Mitä se meissä vaikuttaa ja saa aikaiseksi?”
Taivaasta tömäytetty kivikirja
Kalevi Virtanen jäi viime keväänä eläkkeelle ja voisi nyt viettää lokoisia eläkepäiviä. Mutta ei. Hän työstää kirjaa Raamatusta ja sen tulkinnasta.
Miksi?
Virtanen kuvaa lapsuudessa omaksumaansa Raamattu-näkemystä. Kirja oli kuin kivi, joka on tömäytetty taivaasta ihmisten keskuuteen.
”Jumalan sana oli selkeästi olemassa. Koin nuorena, että sitä vastaan ei voi väittää. Ainoa tapa on, että sopeutan oman olemiseni siihen. Jos itse olen jotakin mieltä ja Jumalan sana toista, on Jumalan sana oikeassa ja minä väärässä.”
Virtanen toteaa nyt jälkikäteen, että hänen ajattelunsa perustui näkemykseen sanainspiraatiosta. Siinä Raamattu on kaikilta osin luotettava. Jokainen Raamatun lause on totuusväittämä.
”Arvelen, että tämä on monen suomalaisen peruskokemus, ja tähän Raamatun arvovallan käyttämiseen liittynee myös kokemus niin kutsutusta Raamatulla päähän lyömisestä.”
Teksti, joka elää ja vaikuttaa
Kalevi Virtasen lapsuudessa omaksuma näkemys Raamatusta kesti nuoruusikään asti. Hän lähti opiskelemaan teologiaa ja erikoistui eksegetiikkaan eli raamatuntutkimukseen.
”Opiskeluaikana muotoutui toinen Raamattu-näkemykseni, luterilaisen mallin mukainen: Raamatussa on tärkeää se, mikä kirkastaa Kristusta.”
Parhaillaan Virtanen hahmottelee kolmatta näkemystään Raamatun kirjoituksista.
Palataanpa Tuntemattoman sotilaan ja Raamatun vertailuun. Tulkinnallista kolmitasoa voi Virtasen mukaan soveltaa myös Raamatun lukemiseen ja tutkimukseen.
Raamattu tulee kreikan kielen sanasta grammata eli kirjoitukset. Kirjakokoelman tekstit ovat syntyneet pitkän ajanjakson kuluessa. Historiallinen tilanne on vaikuttanut sen tekstien syntyyn aivan samoin kuin Väinö Linnan teksti syntyi tietyissä olosuhteissa.
Tuntemattomalla sotilaalla on kuitenkin yksi merkittävä ero Raamatun tekstiin verrattuna.
”Väinö Linna on kuollut ja makaa haudassa. Kristillinen kirkko uskoo, että Jumala elää, vaikuttaa ja puhuu sanassaan. Suhtaudumme Raamatun teksteihin toisella lailla kuin kirjallisuuteen yleensä. Niinpä syntyy erityinen kuuntelemisen ulottuvuus: mitä siinä halutaan sanoa minulle?”
Tätä kuuntelemisen ulottuvuutta Virtanen on tämän kevään aikana harjoittanut Auroran kappelin opintopiirissä, jonka keskusteluja hän johdattaa. Keskustelusarjan nimenä on Kuusi vuoropuhelua Raamatusta. Tämän viikon torstaina hän keskustelee piispa Tapio Luoman kanssa teemasta Miksi Raamattu on Jumalan sanaa, ja 29.3. dosentti Niko Huttusen kanssa otsikolla Kun kaikki tulkitsevat, sinäkin.
Teologinen opintopiiri. Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 (Lippajärvi).
15.3. ja 29.3. kello 19. Kahvitarjoilu kello 18.30.
Katso www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkko > Kuusi vuoropuhelua Raamatusta
http://www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkko
Kuka on Kalevi Virtanen?
- eläkkeellä oleva opetusneuvos, pappi ja kirjailija.
- Kuusi vuoropuhelua Raamatusta -keskustelusarjan vetäjä.
- työstää kirjaa Tiedän, että uskon. Johdatus avaraan, raamatulliseen, ei-kirjaimelliseen uskoon.
- toimi ennen eläkkeelle jäämistään Seurakuntien Lapsityön Keskuksen pääsihteerinä.
- asuu Latokaskessa. On isä ja isoisä.
Jaa tämä artikkeli: