Unelmatyöpajassa. Hanna-kodin asukkaat Hilkka Kinnari (vas.), Saimi Aalto ja Kaija Kuutti istuivat unelmatorttukahville miettimään yhdessä, mistä vielä unelmoivat. Ajatuksia viritteli Kristiina Glad (seisomassa).
"Meilläkin on tulevaisuus edessämme" – vanhuksille tartutetaan toivoa torstaina 4.6.
Haluan päästä kielometsään. Selkäsärky pois. Tahtoisin ottaa koiran. Talo Espanjassa. Unelmani on Cadillac. Pääsisinpä kävelemään.
Tällaisia haaveita ovat vuosaarelaisen palvelutalo Hanna-kodin asukkaat kirjoittaneet ”unelmapuun” lehdille omassa unelmatyöpajassaan. He ovat kahtena iltapäivänä istahtaneet alas puhumaan unelmistaan, joita kerätään suureen Toivonpäivän tapahtumaan. Ikäihmisille suunnattua juhlaa vietetään Itäkeskuksen Matteuksenkirkolla torstaina 4.6.
Hanna-kodin valoisaan saliin kokoontuu kahvin ääreen 16 naista ja kaksi miestä. Kahdeksan rollaattoria on parkissa tuolien lähettyvillä. Keskustelua johdattelee palveluesimies Kristiina Glad.
– Monella oli toive päästä kävelemään metsään tai hiekkarannalle. Näitä unelmia me voimme yhdessä toteuttaa tulevana kesänä, lupaa Glad.
– En voi luvata, että omilla jaloilla pääsee metsään, mutta ”toisten jaloilla” jos pääsisi sinne fiilistelemään!
Muuan pirteä rouva alkaa muistella kävelyretkiään Kallahdenniemessä ja vaelluksiaan Lapissa. Toinen kertoo sieniretkestään.
Saimi Aalto unelmoi koirasta. Hänellä on terrierin kuva huoneessaan. Hän katselee usein ikkunasta, kun ihmiset vievät koiriaan ulos.
– Pieni koira mahtuisi metrossa kassiinkin, Aalto miettii.
Hanna-kodissa käy joskus erään työntekijän koira kylässä, joten sen verran koiraelämää talossa on tarjolla.
Vieruskaveri Kaija Kuutti toivoo pysyvänsä terveenä siihen asti, kun elämää riittää.
– Että jaksaisin hoitaa itseni. Kyllähän niitä pienempiäkin unelmia on. Aina ne eivät toteudu, mutta sitten pitää jatkaa toista unelmaa, sanoo Kuutti.
Lea Halinen tuumii, että hänen nuoruuden unelmansa ovat täyttyneet, kuten mieluinen ammatti, ja nyt hänellä on paljon ihania muistoja.
Kaikki, jotka jaksavat, ovat lähdössä Toivonpäivän juhlaan Matteuksenkirkolle 4.6. Osa menee julkisilla, huonommin liikkuville varataan invataksi, johon saadaan rollaattorit ja tarvittaessa pyörätuolejakin mukaan.
Toivonpäivään on valmistauduttu Itä-Helsingissä Myllypuron, Roihuvuoren ja Kontulan monipuolisissa palvelukeskuksissa, omaishoidon keskuksessa, yksityisissä palvelukodeissa kuten Hanna-kodissa sekä erilaisissa seurakunnan ryhmissä. Esimerkiksi helluntaina Vartiokylän seurakunnan isoskoulutusta käyvät nuoret tarjosivat kahvit Gaius-säätiön palvelutalossa ja keräsivät unelmia ikäihmisiltä. Myös kotihoidon kotikäynneillä on kysytty vanhusten unelmia.
Toivonpäivän juhlaan odotetaan pariasataa ihmistä musiikkiohjelman ja unelmien jakamisen merkeissä. Maksuton tapahtuma on avoin kaikille ikäihmisille.
– Juhlan idea on voimaantuminen. Vanhuksista puhutaan usein ikävästi ja ongelmakeskeisesti. Vanhuutta suorastaan mustamaalataan. Mutta ei se ole pelkkää suossa rämpimistä, vaan vanhuudessa on paljon positiivisia ja arvokkaita asioita, sanoo Kristiina Glad.
– Se näkyy siinäkin, että kukaan ei unelmoinut taakse jääneestä nuoruudestaan. Nähtiin, että nyt on erilaiset unelmat kuin nuorena oli.
Idea lähti liikkeelle idän seurakunnan diakoniatyöstä, ja nyt mukana on parikymmentä toimijaa. Sisältö on laajentunut iltapäivän mittaisesta juhlasta: monissa paikoissa järjestetään 4.6. avoimien ovien päivä ja vaikkapa päivätanssit, tuolijumppaa tai yhteislaulua. Syksyksi suunnitellaan vielä unelmien toteuttamisviikkoa.
- Palveluesimies Kristiina Glad
Vuosaaren seurakunnan vanhustyön diakoni Liisa Kiiskinen tiivistää:
– Toivonpäivä unelmineen virkistää tuoreella näkökulmalla, kun ikääntyvä voi antaa unelmilleen siivet. Se antaa jakamisen ilon ja, mikä tärkeintä, tunteen siitä, että meilläkin on tulevaisuus edessämme. Toivoa aina on!
Jaa tämä artikkeli: