Tältä näyttää kirkolliskokoussali Turun kristillisellä opistolla. Kuva on kahden vuoden takaa. Kuva: Kirkon kuvapankki

"Mitään merkittäviä päätöksiä ei saatu aikaan"

Keskustelu tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksesta kirkkoon käynnistettiin perjantaina kirkolliskokouksessa.

• 08.05.2015 14:18
• Sirpa Patronen

Mitään merkittäviä päätöksiä ei kuitenkaan saatu tällä viikolla aikaan.

– Päinvastoin. Kirkon rakenneuudistus hylättiin. Sen hyväksyminen olisi ollut välttämätöntä kokonaiskirkon kannalta, pahoittelee kirkolliskokousedustaja, hallintopäällikkö Sami Ojala.

Tällä viikolla Suomen kirkollisessa pääkaupungissa eli Turussa kokoontuneen kirkolliskokouksen kokoonpano on perinteinen. Vaikka viimeisissä seurakuntavaaleissa uudistusmielinen Tulkaa kaikki -liike on pärjännyt hyvin, se ei tuonut kirkolliskokouksen kokonaiskuvaan merkittävää muutosta. Erityisesti Helsingissä Tulkaa kaikki -liike on merkittävä toimija.

– On hyvä muistaa, että Tulkaa kaikki -liike ei kokoa kaikkia kirkolliskokouksen "uudistusmielisiä" jäseniä. Arvioisin kirkolliskokouksessa olevan noin 45–50 "uudistusmielistä" edustajaa, Sami Ojala kertoo.

Ojalan mielestä toivoa kuitenkin on, kirkolliskokous voi muuttua ja siellä voi vaikuttaa. Se on kuitenkin erittäin vaikeaa johtuen korkeasta määräenemmistövaatimuksesta. Pieni vähemmistö voi halutessaan torpata asian kuin asian.

Ojalan mielestä tästä eteenpäin Helsingin ja pääkaupunkiseudun seurakuntien tulee varjella omaa etuaan entistä tarkemmin kokonaiskirkon tasolla. Rakennemuutoksen tyssääminen oli monelle pettymys:

– En kannata pienten maaseutuseurakuntien tukemista helsinkiläisten rahoilla. Tähän on tultava loppu. On käynyt selväksi, että pienet seurakunnat haluavat säilyä itsenäisenä ja huolehtia itse omista asioistaan. Tämä sopii minulle, kunhan tekevät sen omilla rahoillaan, jyrähtää Ojala.

– Mitä ilmeisimmin kirkolliskokousedustajat ovat sitoutuneempia kirkkoomme ja haluttomampia muutoksiin, kuin kirkon jäsenten enemmistö: näin koska seurakuntavaaleissa vain pieni vähemmistö käyttää äänioikeuttaan ja kirkolliskokouksen maallikkojäsenet valitaan välillisillä vaaleilla, myöntää kirkolliskokousedustaja Marjaana Härkönenkin Savonlinnasta.

Tämän kokousviikon suurin asiakokonaisuus oli seurakuntarakenteen muutosta koskeva lakipaketti. Se kaatui, koska ei saanut vaadittavaa 3/4 määräenemmistöä taakseen.

– Vähemmistö siis vastusti koko pakettia, ja käsitykseni mukaan iso paketti kaatui yksityiskohtiin, joista muodostui joillekin edustajille kynnyskysymyksiä. Vaikka itse lakipaketti nyt kaatui ja se on iso pettymys, ajattelen, että nyt täytyy sitten miettiä, miten rakennepaketissa löydettyjä hyviä asioita parhaiten edistetään, Härkönen pohtii.
Muita isoja asioita kirkolliskokouksessa olivat esimerkiksi esitys uudeksi diakonianviraksi, josta käytiin valiokuntaa evästävä keskustelu. Asiaa tulee päätettäväksi syksyllä. Virsikirjojen (suomen- ja ruotsinkielisen) lisävihkoja käsiteltiin myös, ja niistäkin päätetään vasta syksyllä.

Tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittyvä keskustelu käynnistettiin kirkolliskokouksessa. Kirkon avioliittokäsitys perustuu tällä hetkellä miehen ja naisen väliseen liittoon. Avioliitosta on kuitenkin erilaisia käsityksiä ja keskustelu siitä jatkuu kirkon sisällä. Kirkolliskokouksen asialistalla oli viimeisenä tasa-arvoista avioliittolakia koskeva aloite.

Aloitteen on allekirjoittanut 16 kirkolliskokousedustajaa ja siinä esitettiin, että kirkolliskokous käynnistää prosessin, jossa arvioidaan uuden avioliittolainsäädännön seurauksia kirkolle. Tuetaan avointa ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa keskustelua avioliitosta ja perheestä.

Osoitetaan, että kirkko arvostaa samaa sukupuolta olevissa parisuhteissa eläviä ihmisiä ja heidän lapsiaan. Ja viimeiseksi edistää luterilaisen avioliitto- ja perhekäsityksen sekä sen historian tutkimusta.

– Ja huomattavaa on, ettemme seksuaalivähemmistöön kuuluvista puhuttaessa puhu syntisistä tai heikoista, vaan seurakuntamme täysvaltaisista jäsenistä ja heidän oikeuksistaan. Käsittelyssä oleva aloite ei ota kantaa siihen, millainen linja kirkon pitäisi avioliittokysymykseen ottaa. Se esittää, että varautuisimme pian käsillä olevaan keskusteluun ja tukisimme kaikkia kunnioittavaa keskustelua, kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen sanoi.

Muutamassa edustajapuheenvuorossa vaadittiin varautumaan jopa Suomen kirkon hajoamiseen, jos homoseksuaaleja aletaan kirkossa vihkiä. Piispa Tapio Luoman mielestä irrallisten kohtien lainaaminen Raamatusta tai tasa-arvoon vetoaminen ei riitä. Keskusteluun tarvitaan uusia näkökulmia.

Keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista alkoi Sami Ojalan mukaan muutamalla puoliasiattomalla puheenvuorolla. Tämän jälkeen kuultiin kuitenkin toistakymmentä hyvin jäsenneltyä ja kunnioittavaa puheenvuoroa.

– Yhdyn muutamassa puheenvuorossa esitettyyn toiveeseen: meidän pitäisi jatkossa keskittyä keskustelussamme laadukkaaseen argumentaatioon. Uskon, että kirkolliskokous käy jatkossa asiasta hyvää ja kunnioittavaa keskustelua. En lähde arvailemaan millaiseen lopputulokseen se johtaa.

Joka tapauksessa kirkossa käydään asiasta keskustelua, jota myös yhteiskunnassa yleisesti ollaan käyty, käydään ja tullaan käymään. Piispa Irja Askola totesi, että avioliittolaki koskee kaikenlaisia kirkon jäseniä. Jäsenistölle on annettava mahdollisuus keskusteluun.

Uuden lain voimaantuloon on aikaa vain reilu 1,5 vuotta. Kirkonkin olisi otettava asiaan jonkinlainen kanta ennen sitä. Käytännössä kirkolla on kolme vaihtoehtoa, joista kirkolliskokous tulee aikanaan päättämään. Kirkko voi jatkaa vihkimistä nykykäytäntönsä mukaisesti vain eri sukupuolta olevia ihmisiä.

Kirkko voi myös luopua vihkioikeudestaan ja ainoastaan siunata avioliittonsa solmineita. Kolmas vaihtoehto on, että kirkko vihkii avioliittoon eduskunnan päätöksen mukaisesti sekä samaa että eri sukupuolta olevia ihmisiä.

Kirkolliskokous on mielletty verrattuna perusseurakuntalaisiin kokoonpanoltaan melko konservatiiviseksi ja säilyttäväksi instituutioksi. Pitkien keskustelujen jälkeen siellä on kuitenkin päätetty vuosien mittaan monista kirkolle tärkeistä asioista kuten 1980-luvun lopulla pappisviran avaamisesta myös naisille. Hiljattain on tehty myönnytys parisuhdeasioissa, kun kirkolliskokous salli rukoushetken järjestämisen parisuhteensa rekisteröineiden kanssa.