VALOA PIMEÄÄN. Asunnottomien yön merkiksi sytytetyt lyhdyt tuovat valon pimeään iltaan Sellon Ratsutorilla.
”On se kivaa, kun on koti”
Asunnottomien yö muistutti jälleen vakavasta ongelmasta positiivisessa hengessä.
Asunnottomien yö muistutti jälleen vakavasta ongelmasta positiivisessa hengessä.
Perinteinen Asunnottomien yön tuli tuo valon kauppakeskus Sellon Ratsutorin pimeään iltaan. Sytyttämisessä Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Saloa avustavat Espoon Diakoniasäätiön toimitusjohtaja Heikki Vaisto ja kansanedustaja Arja Juvonen (ps).
Kyseessä on Leppävaaran seurakunnan ja Diakoniasäätiön yhdessä järjestämä rinnakkaistapahtuma Espoontorin päätapahtumalle. Tämä on ensimmäinen kerta, kun valtakunnallinen, YK:n syrjäytymisen ja köyhyyden vastaiselle päivälle 17.10 ajoitettu Asunnottomien yö laajenee myös Leppävaaraan.
Leppävaaran seurakunnan johtavan diakoniatyöntekijän Petri Lehtisalon mielestä Asunnottomien yö oli syytä tuoda myös paikallistasolle.
”Leppävaara on kuitenkin kasvukeskus, josta löytyy paljon vuokra-asuntoja. Silti meillä löytyy samaan aikaan paljon kodittomia, joten tällainen paikallinen tapahtuma on aiheellinen”, Lehtisalo toteaa.
Paikalla on myös Diakoniasäätiön työntekijöitä. He jakavat ihmisille tietoa seurakunnan asumispalveluista, joista säätiö vastaa koko Espoon seurakuntayhtymän alueella.
Tapahtumasta tekee ajankohtaisen myös se, että Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston asunto-ohjelma on valtuuston käsiteltävänä vielä tämän kuun aikana.
Ohjelman alustaviin tavoitteisiin kuuluu 500 tuetun vuokra-asunnon rakentaminen sekä 225 asunnon osoittaminen pitkäaikaisasunnottomille vuosittain ja kolmen tontin luovuttaminen erityisesti nuorisoasuntojen rakentamista varten.
Diakoniasäätiön tukiasuntotyöntekijä Katriina Koski-Sklar pitää tavoitteita lupaavina, mutta on huolissaan niiden riittävyydestä.
”Kriisiasuttamisen tarve on kasvanut, joten tilapäisasumisessa tarvitaan lisää vaihtoehtoja yksityisten palveluntarjoajien rinnalle. Lisäksi on tärkeää pitää kaupungin yksiöiden vuokrataso riittävän alhaisena. Asunnottomuus lisääntyy kuitenkin koko ajan, mikä koskee niin perheitä kuin myös yksinasujia”, Koski-Sklar summaa.
Asunnottomuuden kasvu näkyy Diakoniasäätiön kasvaneissa asiakasmäärissä. Tilanteen purkamista vaikeuttaa osaltaan se, että asukkaiden vaihtuvuus säätiön tukiasunnoissa on hidasta.
Karujen lukujen ja resurssikysymysten keskellä kirkkoherra Salo muistuttaa torille kokoontunutta väkeä siitä, että ihminen ei tarvitse vain asuntoa, vaan myös kodin.
”Koti ei ole vain seinät, katto ja keittiö, vaan jotain enemmän, paikka jossa levätä.”
Samaa mieltä on myös alun perin Kemistä Espooseen muuttanut Hannu, joka on viettänyt yli 10 vuotta pitkäaikaisasunnottomana. Vuodesta 2001 yhtäjaksoisesti kaupungin kaksiossa asunut mies toteaa tuntevansa edelleen kiitollisuutta nykyisistä olosuhteista.
”On se kivaa, kun on koti.”
Espoon Tila- ja asuntojaoston asunto-ohjelman käsittely valtuustoseminaarissa oli tätä kirjoitettaessa merkitty maanantaille 21.10. Mahdollisista päätöksistä ei ollut saatavilla tietoa lehden mennessä painoon.
Jaa tämä artikkeli: