”Rotuhygienia” ei ollut natsioppi

Monipuolisessa kirjoituksessanne seksuaalisuudesta (K&k 30.9.) puhuttiin ”ajan natsihengen mukaisista rotuopillisista näkemyksistä”, joiden pohjalta suoritettiin pakkosterilisaatioita.

• 12.11.2009 10:43

Itse asiassa kysymys ei ollut ensinkään natsihengestä vaan yleisestä 1920-ja 1930-luvun hengestä, jossa ajateltiin geneettisen rappion uhkaavan niin suomalaisia kuin muitakin kansoja. Siksi hyvää perintöainesta piti suosia ja huonoa karsia, vähän samaan tapaan kuin eläimiä oli jalostettu vuosikymmenien mittaan. Tätä englantilaiset nimittivät eugeniikaksi ja saksalaiset rotuhygieniaksi; meillä omaksuttiin enimmäkseen jälkimmäinen nimitys.

Suomessa toimi sterilointikomitea jo 1920-luvulla, ja sen valmistelun perusteella säädettiin sterilointilaki 1935; muun muassa Ruotsissa ja eräissä Yhdysvaltain osavaltioissa säädettiin vastaavanlaisia lakeja. Niin ikään Hitlerin hallinto omaksui ”suvunjatkamiseen sopimattomien” yksilöiden sterilointipolitiikan.

Niin sanottujen rotuoppien kanssa tällä ei ollut mitään tekemistä. Niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin selitettiin, että tietynnäköiset ihmiset olivat muita parempia ja toisennäköiset huonompia, joten jälkimmäiset kelpasivat edellisten orjiksi tai kokonaan hävitettäviksi. Tällaisen ajattelun jälkiä elää vieläkin monissa maissa niin lännessä kuin idässäkin.

Anto Leikola
oppihistorian professori emeritus