null 15 naudan arvoinen

Nyamiti saa vanhemmiltaan luvan lähteä kouluun.

Nyamiti saa vanhemmiltaan luvan lähteä kouluun.

15 naudan arvoinen

Maasaityttöjä myydään Tansaniassa edelleen lapsivaimoiksi.

Tikakoin hinta on 15–20 nautaa. Sen verran hänen isänsä saisi noin 12-vuotiaan tytön naittamisesta.

Suomen Lähetysseuran työntekijät Anna-Riitta ja Oskari Holmström ajavat kuoppaista tietä Mabwegeren kylään neuvottelemaan Tikakoin tulevaisuudesta.

— Kahden viime viikon aikana olemme ehtineet käydä kotona vain nukkumassa. Muun ajan olemme olleet pelastamassa maasaityttöjä, joita heimon nuoret soturit eli moranit ovat olleet viemässä puolisoksi itselleen tai vanhemmille miehille toiseksi, kolmanneksi tai jopa neljänneksi vaimoksi, Anna-Riitta Holmström kertoo.

Lapsiavioliitot ovat Tansaniassa lainvastaisia, mutta lakia ei aina noudateta, eivätkä viranomaiset pysty valvomaan sen noudattamista. Lapsivaimoksi joutuminen uhkaa erityisesti 11–15-vuotiaita maasaityttöjä.

Turvapaikka sisäoppilaitoksesta

Ala-aste kestää Tansaniassa seitsemän vuotta. Sen jälkeen monia maasaityttöjä odottaa varhainen avioliitto, sillä tyttöjen jatkokoulutukseen ei paimentolaisina elävillä perheillä ole useinkaan varaa.

Niinpä isät myyvät tyttärensä karjaa vastaan vaimoksi sopivakseen katsomalleen miehelle. Tytöllä itsellään ei yleensä ole valinnan mahdollisuutta.

— Olemme yrittäneet löytää kyliltä välittömimmässä vaarassa olevia maasaityttöjä ja saada maksettua heille toisen asteen koulutuksen sisäoppilaitoksessa. Viidestä tytöstä oli jo lehmätkin maksettu, joten heidän saamisellaan turvaan sisäoppilaitokseen oli kiire.

Kylässä käydään tiiviitä neuvotteluja Tikakoin isovanhempien kanssa, jotka ovat kylän vanhimpia. Heiltä irtoaa lupa tytön kouluun viemiselle. Paikalle saapuu ennen lähtöä myös Tikakoin äiti, joka antaa tytölle huivin. Muuta matkatavaraa ei tytöllä kotoa lähtiessään olekaan.

Tikakoi hyvästelee äitinsä, sisaruksiaan, ystäviään ja kyläläisiä. Äitiä halatessa alkavat kyyneleet valua tytön silmistä. Sitten hän nousee valkoiseen farmariautoon, jolla hänet viedään sisäoppilaitoksen pääsykokeisiin.

Tavat muuttuvat hitaasti

Tansaniassa asuu noin 430 000 maasaita. Puolet heistä on kristittyjä, silti kulttuuriset tavat muuttuvat heimossa hitaasti.

Holmströmien työtoverina Paimentolaistyttö-ohjelmassa työskentelee 25-vuotias maasainainen Sepeko Motosyo.

— Omalla isälläni on kuusi vaimoa, joista nuorin on vain 15-vuotias. Minulla on lähes neljäkymmentä sisarusta, Sepeko Motosyo kertoo.

Motosyon isä on kristitty, mutta vielä kirkkoon liittymisen jälkeenkin hän otti yhden vaimon lisää.

— Jos maasaista tulee kristitty, me korostamme sitä, että olemassa olevista vaimoista lapsineen on pidettävä huolta. Mutta puhumme myös siitä, että lisää vaimoja ei kristityn pidä ottaa. Emme pyri hajottamaan jo olemassa olevia perheitä, koska olisi inhimillisesti katsoen kestämätöntä, jos naiset lapsineen joutuisivat miehensä hylkäämäksi, Oskari Holmström linjaa.

Holmströmien ja Sepeko Motosyon työtä Paimentolaistyttö-ohjelmassa rahoitetaan Suomen Lähetysseuran kummityöstä. Ohjelmaan sisältyy muun muassa lasten vanhempien ja kokonaisten kylien koulutusta sekä asennekasvatusta.

Tyttö vietiin yöllä kotoaan

Maasaiden keskuudessa alaikäisen sieppaaminen jollekulle vaimoksi ei ole välttämättä edes poliisiasia. Nyamiti-niminen tyttö oli haettu keskellä yötä väkisin kotoaan.

Tällä kertaa virkavallalla uhkaaminen tepsii, ja Nyamitin sieppaajat palauttavat hänet kotiin. Holmströmit ja Sepeko Motosyo hakevat hänet samalla sisäoppilaitoksen pääsykokeisiin. Autossa hänellä on kaverina samalla reissulla mukaan otettu Tikakoi.

Tytöt eivät kuitenkaan läpäise sisäoppilaitoksen pääsykoetta. Se ei ole mikään ihme, sillä esimerkiksi Tikakoin kotikylän Mabwegeren alakoulussa yhdellä ainoalla opettajalla on 150 oppilasta. Valtion koulujen heikkoon tasoon saattaa kuitenkin tulla pian muutos. Maasaikylät ovat innokkaasti perustamassa omakielisiä esikouluja, joihin menevät lähes kaikki lapset.

Sisäoppilaitoksessa saadaan muitakin huonoja uutisia.

— Jo sovitut seitsemän opiskelupaikkaa vähenevät viideksi. He eivät pysty ottamaan enempää maasaityttöjä, Anna-Riitta Holmström kertoo.

— Nyamitin isäkin soitteli jo ja sanoi, että jos tytössä ei ole kouluainesta, niin lähettäkää tämä takaisin. Hän kuulemma tarvitsee ne lehmät.

Tikakoi ja Nyamiti joutuvat nyt väliaikaisesti palaamaankin koteihinsa odottamaan, kun heille etsitään yksityistä koulua, jossa olisi vuoden kestävä ala-asteen kertausohjelma. Toisena vaihtoehtona on löytää tytöille jokin ammatillinen kurssi tai koulutus.

Sepeko Motosyo ilmoittaa kylien johtajille ja vanhemmille, että tytöt ovat edelleen kouluohjelmassa. Vanhempia hän muistuttaa myös 30 vuoden vankilatuomiosta, joka odottaa heitä, jos tytöille tapahtuu jotakin.

Paimentolaistyttö-ohjelman toimisto sijaitsee Morogoron kaupungissa. Ennen sisäoppilaitokseen pääsemistä maasaityttöjä on väliaikaisesti sijoitettu hostelleihin, mikä maksaa enemmän kuin yksi lukuvuosi sisäoppilaitoksessa. Nyt toimistorakennukseen on valmistumassa tila, jossa voi hätämajoittaa lyhytaikaisesti jopa neljä tyttöä.

Koulutus parantaa elämänlaatua

Sepeko Motosyo on itse elävä esimerkki koulutuksen kannattavuudesta. Motosyolla on työpaikka ja hän on itse saanut valita puolisonsa, jonka kanssa hän on avioitunut tänä vuonna. Motosyon isäkin on tyytyväinen, sillä hän sai koulutetun Sepeko-tyttärensä avioituessa tästä tavallista morsianta korkeamman, peräti 25 naudan, hinnan.

Sepeko Motosyo on ylpeä maasaiperinteistä ja haluaa työskennellä oman heimonsa hyväksi. Hän on innokas miesten ja naisten koulutuksen puolestapuhuja.

— Koulutuksen lisääntyminen ja kristinusko ovat vaikuttaneet siihen, että osa maasaista on lopettanut esimerkiksi naisten ympärileikkaukset. Perinteisen uskonnon harjoittajille ympärileikkaus on yhä tärkeää, Sepeko sanoo.

— Olen sitä mieltä, että joistakin kulttuurisista tavoista voidaan hyvin luopua, mutta kehitys ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi lakata kokonaan olemasta maasaita. Olen ylpeä siitä, että olen maasai.

Luotuja kulkemaan

  • Maasait ovat yksi Afrikan tunnetuimmista heimoista.
  • Maasaita on arvioiden mukaan 883 000. Heistä 430 000 asuu Tansanian pohjoisosassa ja noin 453 000 Keniassa. Tarkkoja lukuja on vaikea selvittää, sillä maasait liikkuvat vapaasti yli maiden rajojen.
  • Maasait ovat säilyttäneet paimentolaisen elämäntyylinsä. Heidän pääelinkeinonsa on nautojen, vuohien ja kanojen kasvatus.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.