8.5. 2014 Juhla keskellä arkea

• 05.05.2014 15:12

Pääkirjoitus: Keskeiset työmarkkinaosapuolet ja kirkkohallitus ovat selvitelleet loppiaisen ja helatorstain siirtämistä lauantaille. Aloite siirtoon tuli työnantajapuolelta, joka katsoi, että kansantaloutemme kärsii kilpailuhaittaa siitä, että arkiviikoilla on monia katkon aiheuttavia kirkollisia juhlapäiviä. Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan työntekijäjärjestöt ja kirkkohallitus ovat johdonmukaisesti vastustaneet siirtoa.

Siirrosta on keskusteltu ennenkin. Ankaran painostuksen alla kirkolliskokous suostui 1970-luvun alussa siirtämään loppiaisen ja helatorstain sekä lopettamaan toisen helluntaipäivän. Siirtoa kaduttiin pian ja valmistelun jälkeen vuonna 1985 kirkko päätti palauttaa loppiaisen ja helatorstain, mutta lainmuutos tuli voimaan vasta 1990-luvun alussa. Nyt ollaan uudella kierroksella.

Maamme lainsäädännössä on 13 yleistä kiinteää vapaapäivää, enimmältään kirkollisia juhlapäiviä. Eri EU-maissa arkivapaiden määrä vaihtelee, joissakin on pari päivää enemmän, toisissa saman verran tai vähemmän.
Kilpailukykymme tuskin juuri kärsii, jos suurin osa myös kilpailijamaistamme Euroopassa viettää vanhinta ja suurinta joulun pyhää, loppiaista, 6. tammikuuta ja helatorstaita 40 päivää pääsiäisestä. Vaikka nämä päivät eivät saakaan kirkkokansaa liikkeelle, muistuttavat ne olemassaolollaan meitä pelastushistorian vaiheista ja liittävät meidät kristikunnan enemmistöön.
Suomalainen elämänmuoto, juhla- ja tapakulttuuri on kasvanut vuosisatojen aikana kristinuskon perustalle. Useampi kuin kolme neljästä suomalaisesta tunnustautuu osaksi kristillistä kirkkoa ja noteeraa juhlat niin kuin hyväksi näkee.

Arkkipiispa Kari Mäkisen arkipyhien siirtoa koskeva viesti kannattaa ottaa vakavasti: Kulttuurimme kristilliset juuret ovat syvällä ja ne ilmenevät erityisellä tavalla vuodenkierrossa. Aika on enemmän kuin hyödyke, jota voidaan ostaa ja myydä. Tärkeimpiä asioita ei voida mitata talouden arvoilla.
Työelämä on enimmältään kiireistä ja ajankäytöllisesti koukuttavaa. Kaikkein tärkeimmät elämänasiat eivät lopulta ehkä ole työasioita. Yhteinen aika – arki ja juhla läheisten ihmisten kanssa – antaa elämään mielekkyyttä. Läheisyyden, kohtaamisen ja välittämisen arvoa ei voi rahassa mitata. Siksi yhteisten juhlien edellytyksiä ei pidä heikentää.

PS.

Tuoreen Länsiväylän mukaan neljä viidestä espoolaisesta ei koe vappua kovin merkittäväksi päiväksi. Kukaan tuskin kuitenkaan vakavissaan ehdottaa sen siirtämistä lauan­taihin.

Antti Kujanpää
Kirjoittaja on Tuomiokirkkoseura­kunnan kirkkoherra.
antti.kujanpaa@evl.fi