Ääriryhmät hallitsevat julkista tilaa
Uskontodialogilla on paljon annettavaa länsimaiden ja muslimimaailman suhteiden parantamisessa.
– Mietimme esimerkiksi, kuinka edistää uskontojenvälistä johtajuutta liike-elämässä, kertoo YK:n alaisen Sivilisaatioiden allianssin toimiston johtaja Matthew Hodes .
Hän vieraili hiljattain Helsingissä Suomen ulkoministeriön kutsusta yhdessä YK:n Sivilisaatioiden Allianssin korkea edustajan Nassir Abdulaziz Al-Nasserin ja hänen erityisavustajansa, professori Mustapha Tlilin kanssa.
Espanjan ja Turkin hallitustasolta lähtenyt yhteisaloite on perustettu vuonna 2006 kulttuuri-ja uskontodialogin edistämiseksi. Vuoropuhelua halutaan parantaa erityisesti mediaan, nuorisoon ja siirtolaisuuteen sekä näitä koskevaan koulutukseen liittyvissä hankkeissa. Allianssiin kuuluu tällä hetkellä yli 120 valtiota tai kansainvälistä järjestöä. Suomi on osallistunut allianssin foorumeihin presidentti Tarja Halosen johtamana.
Al-Nasser on qatarilainen diplomaatti, joka on tehnyt pitkän YK-uran, ja on muun muassa toiminut YK:n 66. yleiskokouksen puhemiehenä. Hän totesi Helsingin yliopistossa pitämällään luennolla, että lännen ja islamin suhteet eivät ole koskaan ollet helppoja, mutta historiassa on ajanjaksoja, jolloin välit ovat olleet paikoin rauhallisia.
– On helppo syyttää molempien ääriryhmiä, radikaali-islamisteja sekä uuskonservatiiveja ja evankelista äärioikeistoa Yhdysvalloissa ja äärioikeistoa Euroopassa. Valitettavasti nämä vähemmistössä olevat ryhmät ovat dominoineet yleistä keskustelua vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen. Ryhmät tarjoavat polarisoitua kuvaa historiasta, joka johtaa ainoastaan katastrofiin, Al-Nasser harmittelee.
Kasvatuksella on Al-Nasserin mukaan tärkeä tehtävä rauhanomaisten polkujen luomisessa. Tämä päivä tarvitsee oppikirjoja, jotka huomioivat myös islamilaisen sivilisaation annin lännelle. Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet harjoittaa neutraalia tieteellistä tutkimusta, koska pohjoismaat eivät ole osa kolonisaation historiaa.
UNESCO-professori Tapio Varis kiitteli korkean edustajan antamaa tunnustusta UNESCO:n keskeiselle roolille juuri kasvatuksessa. Suomi on tuonut esille muun muassa media-lukutaidon tärkeyttä.
– Medialukutaito nostaa ihmisen mediayhteiskunnan tietoiseksi ja autonomiseksi kriittiseksi tulkitsijaksi. Se on eurooppalaisen määrittelyn mukaisesti kriittistä, luovaa ja kulttuurista, joka pyrkii myös edistämään aktiivista kansalaisuutta.
– Kuten perinteinen lukutaito on ollut avain kansalaisuuteen, medialukutaito avaa tietä globaaliin kansalaisuuteen, kulttuurien vuoropuheluun ja maailmanrauhaan, Tapio Varis sanoo.
Varis on ollut kehittämässä niin sanottua uutta humanismia, joka korostaa paitsi kansalaisten oikeuksia myös velvollisuuksia.
– On löydettävä tasapaino yksilöllisyyden ja vastuuarvojen sekä yhdenmukaisuuden ja moninaisuuden väliltä, hän toteaa.
Heidi Rautionmaa
Jaa tämä artikkeli: