Näköala Jerusalemin vanhaankaupunkiin: vasemmalla Pyhän haudan kirkon kupolit, keskellä luterilainen kirkko ja oikealla kultakupolinen Kalliomoskeija.
Abrahamin perilliset maailman keskipisteessä
Juutalainen, kristitty ja muslimi kohtaavat toisensa joka päivä Jerusalemissa.
Kävely Jerusalemin vanhassakaupungissa lienee ateistille painajainen. Kirkonkellot ja minareettien rukouskutsut kaikuvat. Ahtailla kujilla vaeltaa mustahattuisia juutalaismiehiä, hunnutettuja musliminaisia ja hymnejään laulavia kristittyjä pyhiinvaeltajia. Arabien putiikit ovat täynnä uskonnollisia kuvia ja lähes joka kulman takana vastaan tulee kirkko tai moskeija.
Jerusalem on kolmelle uskonnolle maailman keskipiste. Israelissa on uskonnonvapaus ja arkinen elämä kaduilla vaikuttaa sopuisalta, vaikka armeijan aseistetut sotilaat valvovatkin kaupunkia yötä päivää.
Juutalainen, kristitty ja muslimi uskovat samaan Jumalaan. Kaikki kolme pitävät itseään Abrahamin perillisinä. Täällä heitä yhdistää myös itämainen ruoka: pita-leivät, kasvikset, shawarma-liha (jota meillä kutsutaan kebabiksi) ja falafel-pullat.
Silti Israel tunnetaan maailman sitkeimmän konfliktin keskipisteenä. Konfliktin osapuolien rajalinjat kulkevat löyhästi uskonnon mukaan: juutalaiset israelilaiset, palestiinalaiset muslimit ja kristityt jossakin siinä välissä.
Itkumuurin juutalaiset
Juutalaisten pyhimmän paikan, Länsimuurin eli Itkumuurin, kolot ovat täynnä paperinpaloja, joihin kävijät ovat kirjoittaneet rukouksensa. Lierihattuihin ja mustiin pukuihin pukeutuneet miehet lukevat pyhiä kirjoituksia ja nytkyttävät ylävartaloaan eteen ja taakse.
Miksi moinen koreografia? Sille on monia selityksiä, joista yhden mukaan koko vartalo rukoilee, koska Daavid sanoo psalmissa: "Kaikki minun luuni sanokoot: ’Herra, kuka on sinun vertaisesi.’"
Juutalaisten pyhin paikka on aika vaatimaton: 57-metrinen pätkä kivimuuria Jerusalemin vanhassakaupungissa — ei upeaa temppeliä, ei kultaa eikä mirhamia.
Muurin alimpien kivien uskotaan olevan alkuperäisiä, 500-luvulla eKr. rakennetun niin sanotun Toisen temppelin muurin osia. Temppelissä oli juutalaisten kaikkein pyhin, jossa säilytettiin Liiton arkkua. Kyse on samasta temppelistä, jossa Jeesus kaatoi rahanvaihtajien pöydät.
Pahin mahdollinen juutalaisen uskon kannalta tapahtui vuonna 70 jKr. Roomalaiset valloittajat tuhosivat temppelin täydellisesti. Kun juutalaiset hävisivät roomalaisille sodan vuonna 135, juutalaiset hajaantuivat maailmalle.
Hajaannus oli jo toinen. Vuosisatoja aiemmin babylonialaiset olivat hajottaneet samalta paikalta kuningas Salomonin rakennuttaman Ensimmäisen temppelin ja pakkosiirtäneet juutalaiset Babyloniaan. Tuolta ajalta ovat säästyneet monet Vanhan testamentin tekstit, kuten psalmit, joissa israelilaiset Babylonian jokien varsilla haaveilevat paluusta Siioniin eli Jerusalemiin.
1800-luvun lopulla juutalaisten haave päästä takaisin Jerusalemiin alkoi pikkuhiljaa toteutua ja vuonna 1948 Israelin valtio julisti itsenäisyytensä. Itä-Jerusalem jäi kuitenkin alueelle, jonka Yhdistyneet kansakunnat oli kaavaillut itsenäiselle palestiinalaisvaltiolle.
Vuonna 1967 Israel valloitti Kuuden päivän sodassa Itä-Jerusalemin ja sen osana vanhankaupungin. Arabiasutus, niin sanottu Marokkolainen kortteli, raivattiin Länsimuurilta pois ja muurin eteen muodostui aukio ja Jerusalemin vanhankaupungin juutalainen osa.
Synagogia vanhassakaupungissa on vähänlaisesti. Ne ovat muurien ulkopuolella Länsi-Jerusalemissa.
Miksi Salomonin temppeliä muistelevat juutalaiset tyytyvät muurinpätkään, eivätkä rakenna uutta temppeliä pyhälle vuorelle? Koska temppelivuori on jo uudelleenrakennettu. Siellä ovat nyt Jerusalemin tunnusmerkki, islamilainen kultakattoinen Kalliomoskeija, ja Al Aqsan moskeija.
Juutalaisten holokaustin kiihdyttämä paluu Palestiinaan on synnyttänyt maailman sitkeimmän poliittisen kriisin. Kun juutalaiset lähes kaksituhatta vuotta sitten karkotettiin, ei maa jäänyt tyhjäksi, vaan Palestiinaa asuttivat arabit, joiden nykyjälkeläisiä kutsutaan palestiinalaisiksi.
Juutalaisten paluu pyhään maahan ja sodat ovat tuottaneet 4,7 miljoonaa palestiinalaispakolaista.
75 prosenttia Israelin väestöstä on juutalaisia. Jos palestiinalaisalueiden väestö lasketaan mukaan, juutalaisten osuus laskee 50 prosenttiin.
Israelin juutalaisuudella on sama ongelma kuin kristinuskolla länsimaissa: tutkimusten mukaan jopa puolet juutalaisista pitää itseään täysin maallistuneina.
Kristityt Jeesuksen haudalla
Palestiinalaisnaisesta kadulla näkee heti, onko hän kristitty vai muslimi. Muslimi on pukeutunut huntuun ja pitkään kaapuun, kristitty eurooppalaisittain vähempiin vaatteisiin.
Nyky-Jerusalemin asukkaista vain pieni osa on kristittyjä. Vanhankaupungin kristillisissä ja islamilaisissa kortteleissa kristinusko on silti näkyvää ja kuuluvaa. Lukemattomien kirkkokuntien papit ja länsimaiset pyhiinvaeltajat kansoittavat kapeilla kauppakujilla kulkevaa 14-osaista pyhiinvaellusreittiä, Via Dolorosaa. Se on Jeesuksen pitkänperjantain reitti tuomiosta ristin kautta hautaan. Reitillä ei tosin ole historiallista perustaa, sillä Jeesuksen ajan Jerusalem on hautautunut metrejä nykykaupungin alapuolelle.
Jeesus oli juutalainen ja Jerusalem oli alkuseurakunnan kotikaupunki. Jeesuksen hautapaikalle on Jerusalemissa ainakin kaksi kilpailevaa vaihtoehtoa: puutarhahauta vanhankaupungin ulkopuolella ja Pyhän haudan kirkko. Perinteisempi näistä vaihtoehdoista on kristillisen korttelin ytimessä sijaitseva Pyhän haudan kirkko. Ensimmäisen kerran sen rakennutti 300-luvulla keisari Konstantinus, joka teki kristinuskosta Rooman virallisen uskonnon.
Kristittyjen vaikutus Jerusalemissa oheni muslimien vaikutuksen kasvaessa 600-luvulta eteenpäin. Keskiajalla tilanne muuttui. Eurooppalaiset aloittivat ristiretket, joiden tavoitteena oli vallata Pyhä maa ja Jerusalem.
Pyhän haudan kirkko rakennettiin uudestaan ristiretkeläisten hallitessa Jerusalemia 1100-luvulla. Pari sataa vuotta kestäneiden sotaisten ristiretkien jälkeen Jerusalem palasi muslimihallintoon, mutta kristityt pyhiinvaeltajat jäivät kaupunkiin.
Useat kristilliset kirkkokunnat ovat rakentaneet oman temppelinsä Jerusalemiin. Saksalaisten 1800-luvun lopulla rakentaman luterilaisen kirkon tornista avautuvat hienot näkymät koko vanhaankaupunkiin.
Kristityn väestön osuus Israelissa ja palestiinalaisalueilla pienenee. Israelissa kristittyjä on noin 2 prosenttia, palestiinalaisalueilla noin 4. Ylivoimainen enemmistö kristityistä on arabeja, loput ovat lähinnä kirkkojen työntekijöitä ja juutalaisten maahanmuuttajien puolisoita.
Lähi-idän kriisissä maailman kristityt ovat mukana sen mukaan, miten he suhtautuvat juutalaisuuteen ja islamiin. Osa länsimaiden kristityistä tukee Israelia kaikessa sen politiikassa, koska he pitävät juutalaisia Jumalan valittuna kansana. Osa tukee palestiinalaisia, koska he katsovat oikeaksi olla sorrettujen puolella ja tukea kristittyjä palestiinalaisia.
Jerusalemin maltilliset palestiinalaiset väittävät, ettei muslimien ja kristittyjen välillä ole ongelmia. Hurskaat juutalaiset sen sijaan suhtautuvat käännytystyötä tekeviin kristittyihin karsaasti. Ankea käytännön ongelma ovat ortodoksijuutalaiset, jotka osoittavat halveksuntaansa sylkemällä kristittyjen päälle.
Moskeija pyhällä kalliolla
Temppelivuori on muslimien kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen. Turistit pääsevät alueelle Länsimuurin vierestä vain tiettyinä aikoina. Vartijat eivät kuitenkaan päästä sisään kumpaankaan moskeijaan.
— Vain muslimeille, he sanovat.
Miksi? Mies kertoo ystävällisesti, että sen jälkeen, kun juutalainen pääministeri Ariel Sharon provokatiivisesti vieraili yli tuhannen poliisin turvaamana Temppelivuorella vuonna 2000, on sisään päästetty vain muslimeja. Sisään ei päästetä kristittyjäkään.
— Ole muslimi, niin pääset sisään, mies sanoo.
Ehdottaako hän kääntymistä vai vihjaako, että valkoisella valheella sisään kyllä pääsee?
Temppelivuoren aluetta kiertää rivakasti kävellen kipa päässään myös juutalainen mies. Hän kulkee sukkasillaan ja kahden aseistetun vartijan seuraamana. Sukkasillaan, jottei loukkaa pyhää maaperää; vartioituna, ettei syntyisi yllättävää konfliktia.
Kun Muhammad profetoi ainoasta Jumalasta, Allahista, hän perusti uskontonsa juutalaisuuden ja kristinuskon perinteen pohjalle. Mutta toisin kuin monet matkaoppaat virheellisesti kertovat, Muhammad ei koskaan käynyt Jerusalemissa.
Koraani liittää Muhammadin Jerusalemiin, maailman keskipisteeseen, tarinalla öisestä retkestä. Sen mukaan Muhammad nukkuessaan Mekassa lensi siivekkäällä hevosella Jerusalemiin, astui Temppelivuoren kalliolta taivaisiin puhumaan Jumalan ja entisten profeettojen kanssa, tuli alas ja lensi vielä samana yönä takaisin Mekkaan.
600-luvulla rakennetun Kalliomoskeijan nimi perustuu tähän pyhään kallioon. Samalla kalliolla uskon alkuisä Abraham oli uhrata poikansa Iisakin — niin uskovat sekä juutalaiset että muslimit.
Osa juutalaisista haaveilee edelleen, että jonain päivänä Temppelivuorelle rakennettaisiin vielä heidän kolmas temppelinsä. Se edellyttäisi Kalliomoskeijan purkamista ja siksi haave elää vain juutalaisissa ääriryhmissä.
Israelilaisista muslimeja on 17 prosenttia, mutta palestiinalaisalueilla heidän osuutensa on 95 prosenttia. Israelin kovakouraisen vallan alla ääri-islam vahvistuu. Sen seurauksena Gazan palestiinalaisaluetta hallitsee terroristijärjestönä pidetty islamistinen Hamas ja Israel on eristänyt alueen.
Elintason noustessa myös Jerusalemin muslimeista osa on maallistunut. Nuorten muslimien putiikit myyvät viiniäkin tiskin alta, kun yleinen käytäntö on ollut, että kristityt hoitavat alkoholikaupan.
Israelin ja Palestiinan tulevaisuuden kannalta merkittävä asia on väestönkasvu. Muslimit ja äärijuutalaiset lisääntyvät eniten, kristityt ja maltilliset juutalaiset vähiten. Juutalaiset saattavatkin jäädä vähemmistöksi luvatussa maassaan, jos palestiinalaisten itsenäinen valtio ei toteudu.
Jaa tämä artikkeli: