Kirkkojen maailmanneuvoston kenialainen puheenjohtaja Agnes Abuom särki valinnallaan yhden lasikaton. Hän on tehtävässään ensimmäinen nainen ja afrikkalainen. Päätöikseen hän johtaa kehityskonsulttiyritystä. Kuva: Sammy Makhokha
Agnes Abuom on puolen miljardin kristityn edustaja
Orjakauppiaat, kolonialistit ja rasistit olivat kristittyjä, muistuttaa kenialainen Agnes Abuom, Kirkkojen maailmanneuvoston puheenjohtaja. Neuvosto edustaa noin puolta miljardia kristittyä.
Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN), World Council of Churches, on kirkkojen tärkein kansainvälinen yhteistyöelin. Kenialainen Agnes Abuom valittiin sen keskuskomitean ja hallituksen puheenjohtajaksi yksimielisesti vuonna 2013.
Afrikkalaisen Agnes Abuomin valinta järjestön johtoon heijastaa kristikunnan painopisteen siirtymistä pohjoisesta etelään. Eurooppa on nykyään ainoa manner, jolla kristittyjen määrä vähenee.
Rauhallisella matalalla äänellä eloisasti puhuva Abuom on nuoresta lähtien ollut radikaali. Kun hän opiskeli 1970-luvulla Nairobin yliopistossa, Keniassa kuohui. Hiljattain itsenäistyneessä maassa älymystö ja kirkot osoittivat mieltään yksipuoluejärjestelmää ja Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaa vastaan. Yhtenä opiskelijaliikkeen johtajista 22-vuotias Agnes oli järjestämässä mielenosoitusta ja kampanjoi vasemmistolaisten parlamenttiehdokkaiden puolesta.
Pelkään kristinuskon väärinkäyttöä. Orjakauppiaat, kolonialistit ja rasistit olivat kristittyjä."
Hänet, ainoana naisena, erotettiin yliopistosta. Hän pääsi maanpakoon Ruotsiin ja jatkoi siellä opintojaan – kiitos pohjoismaisten kirkkojen tuen. Abuom valmistui Uppsalan yliopistosta kehitystutkimuksen tohtoriksi.
– Kuulun anglikaaniseen kirkkoon ja olin jo nuorena aktiivinen poliittisissa ja uskonnollisissa liikkeissä. Halusin kiihkeästi yhdistää toisiinsa vasemmistolaisen oikeudenmukaisuuden ja uskonnon. Ruotsissa näin, miten pääministeri Olof Palme matkusti junassa kuin kuka tahansa. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa tasa-arvo toteutui paremmin kuin sosialismissa!
– Näin myös, että Kristuksessa uusi ihminen on vahvempi kuin Marxin opissa, Abuom kertoo.
Nykyajan anekauppaa
Kun Agnes Abuom palasi Keniaan 13 vuoden jälkeen, diktatuuri oli maassa pahentunut. Hänet vangittiin uudestaan. Abuomia pidettiin "järjestelmän vastaisena", koska hän oli tutkinut, mikä voisi olla kirkkojen rooli "toisessa vapaustaistelussa" eli taistelussa Afrikan omia yksinvaltaisia johtajia vastaan.
Hän vietti kuukauden Nairobin keskustassa sijaitsevassa pahamaineisessa Nyaho Housessa, jonka kellareista kuuluivat öisin kidutettujen huudot.
– Pelkään kristinuskon väärinkäyttöä. Orjakauppiaat, kolonialistit ja rasistit olivat kristittyjä. Myös nykyajan äärikonservatiiviset, köyhiä ihmisiä häikäilemättömästi ryöstävät lahkot kutsuvat itseään kristillisiksi, Abuom sanoo.
Keniassa on täysi uskonnonvapaus. Maassa toimii satoja ellei tuhansia amerikkalaisperäisiä kirkkokuntia, jotka lupaavat jäsenilleen ihmeparantumisia ja maallista menestystä – rahaa vastaan.
– Ihmisten epätoivoa ja uskonnollisen lukutaidon puutetta käytetään hyväksi. Kyse on nykyajan anekaupasta, Abuom sanoo suoraan. Hän tarkentaa, että nämä lahkot eivät kuulu KMN:oon.
– Pelkään myös islamin väärinkäyttöä, joka juontuu syvästä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Rauhaa ei saada eivätkä terrorismi ja pakolaisuus lopu ennen kuin Lähi-itään saadaan rauha ja kahden valtion ratkaisu Israelin ja Palestiinan konfliktiin.
– Kirkkojen tulee tarkastella Israelin teologiaansa uudestaan. Israeliin suhtaudutaan pyhänä maana, ei normaalina valtiona, KMN:n keskuskomitean ja hallituksen puheenjohtaja sanoo.
Siirtolaisuus on ihmisoikeus. Meillä on Keniassa 800 000 pakolaista, eikä siitä tehdä numeroa."
Keniassa on 800 000 pakolaista
Agnes Abuom suhtautuu ymmärtäväisesti ruotsalaisiin svenssoneihin ja suomalaisiin virtasiin, jotka ovat ihmeissään pakolaisten yhtäkkisen paljouden kanssa. Tilanteeseen sopeutuminen on haaste.
– Mutta siirtolaisuus on ihmisoikeus. Ihmiskunta on aina muuttanut; eurooppalaiset ovat menneet kaikille mantereille. Meillä on Keniassa 800 000 pakolaista, eikä siitä tehdä numeroa. Suhteessa pakolaisiin meidän roolimallimme tulee olla laupias samarialainen.
Kirkkojen on Abuomin mukaan tehtävä rauhantyötä toisten uskontojen kanssa ja valmistettava päättäjiä ja paikallisia asukkaita dialogiin muukalaisten kanssa. Ylipäätään hän haastaa uskonnolliset johtajat olemaan paremmin selvillä siitä, miten yhteiskunta, politiikka ja poliitikot toimivat.
Itse hän on intohimoisen kiinnostunut uskonnosta, politiikasta ja kasvatuksesta. Hän myös toimii konsulttina perustamassaan kehitystutkimusjärjestössä. Perhekin on.
Aktiivinen rauhanvälittäjä
Burundi, Sudan, Somalia. Agnes Abuom matkustaa koko ajan. Hän toimii myös aktiivisesti rauhanvälittäjänä Itä-Afrikassa. Matkaa tehdään usein vaarallisilla syrjäseuduilla. Kysymykselle aseistetuista saattueista hän naurahtaa. Ei niitä ole!
– Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja siksi on varmistettava, että jokainen ihminen on arvokas. Jumala loi maailman, ja se oli kaunis.
Abuom viittaa työhuoneensa ikkunaan Nairobissa.
– Kun katson ulos, onko maailmamme kaunis?
Kirjoittaja haastatteli Agnes Abuomia maaliskuussa Nairobissa.
Arvostusta Lapualta
Lapuan piispa Simo Peura on Suomen evankelisluterilaisen kirkon edustaja Kirkkojen maailmanneuvostossa. Piispa kiittää Abuomin osallistavaa johtamistapaa.
– Hän kohtelee muita kunnioittavasti ja on samalla jämäkkä. Harvoin olen kohdannut yhtä hyvää johtajaa. Monella kirkon piirissä olisi hänestä oppimista.
Jaa tämä artikkeli: