Agricola lopettaa sisällissodan
Kerettiläinen kirjoitti yhdestä Agricolan kirkon messusta, joka toteutetaan sunnuntaisin klo 12 herätysliikkeiden kanssa ns. piispojen tahdonilmauksen mukaisesti. Idea on minun ja vastaan siitä yksin – teologisesti, moraalisesti ja juridisesti.
Messun toimittavia pappeja ei ole määritelty eikä määritellä sukupuolen mukaan, vaan järjestön mukaan.
Agricolassa on tilaa liberaaleille ja konservatiiveille. Vapise ateisti, sisällissota on ohi. Mikään ei tee kirkkoamme vahvemmaksi kuin sisäinen sietokyky.
Naispappeuden vastustajat ovat kirkon sorretuin marginaali. Montaa marginaalia puolustaneena en olisi koskaan voinut kuvitella, millaisena ongelmajätteenä nämä kirkosta huolissaan olevat ja sitä sydämessään rakastavat nähdään.
Historia toistaa itseään. Ensin kirkosta ajettiin ulos naispappeuden puolustajat, sitten homoliittojen puolustajat, nyt naispappeuden vastustajat ja kohta homoliittojen vastustajat. Kapeaksi käy.
Naispappeuden vastustajat ovat mielestäni väärässä. Teen kuitenkin kaikkeni, että he voivat olla väärässä kirkon sisällä. Erilaisuus on helppo sietää erillään. Toleranssi mitataan lähietäisyydeltä. Suvaitsevaisuus edellyttää myös suvaitsemattomuuden suvaitsemista.
Minä yhdistän, en erota. Minä kutsun, en estä. Minä rakennan, en hajota. Rauta hioo rautaa, ihminen hioo ihmistä. Kirkkohistoriaa syntyy nyt. Tämän historian kävelen ja tähän tarvittaessa kompastun. Kristuksen vaatimus yhteydestä ylittäköön ihmisen riidan.
Teemu Laajasalo
KT, TM, toiminnanjohtaja
Agricola-projekti
Jaa tämä artikkeli: