Ahneus ja kateus ovat suomalaisten synkkä puoli
Kuva: Thinkstockphoto

Kuva: Thinkstockphoto

Ahneus ja kateus ovat suomalaisten synkkä puoli

Suomalaisten yleisin kuolemansynti on ahneus, jos Valomerkin testiä on uskominen. Ovatko suomalaiset ahneita?

”Suomalaisia on perinteisesti pidetty pessimistisinä, synkkinä, juroina, hiljaisina ja niin edelleen, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan tällainen käsitys ei enää pidä paikkaansa, vaan se on myytti”, kertoo systemaattisen teologian yliopistonlehtori Virpi Mäkinen. Hän viittaa psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen tutkimuksiin.

Pikemminkin suomalaiset ovat lainkuuliaisia, rehellisiä ja ahkeria. Nämä kolme luonteenpiirrettä nousivat esille Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) suomalaisten arvoihin ja asenteisiin porautuvassa tutkimuksessa.

Kaksi vuotta sitten toteutetussa tutkimuksessa vastaajat saivat arvioida, kuinka hyvin 21 erilaista luonteenpiirrettä kuvaavat suomalaisia.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten käsitys itsestään ei ole yksinomaan auvoinen. EVAn tutkimuksessa vastaajat liittävät kansalaisiin myös perinteisiin kuolemansynteihin kuuluvia paheita.

Myös Valomerkin leikkimielisessä kuolemansyntitestissä perehdytään suomalaisten synkkään puoleen. Vastaajat päätyvät valintojensa mukaan johonkin seitsemästä synnistä.


Enemmistö pitää suomalaisia ahneina

Valomerkin testissä ensimmäiseksi kuolemansynniksi sijoittui ahneus. Luonteenpiirre löytyy EVAn listalta vasta kahdenneltatoista sijalta.

EVAn tutkimuksessa reilu puolet vastaajista kokee ahneuden hyvin tai melko tunnusomaiseksi suomalaisille. Erityisesti iäkkäät ja matalan koulutuksen saaneet yhdistävät muita useammin luonteenpiirteen suomalaisiin.

Mäkisen mukaan tuloksesta voi päätellä jotakin myös yhteiskunnastamme: kohtuuden raja on ylitetty, kun leikkaukset kohdistuvat aina samoihin ihmisryhmiin.

Myös ylisuuret optiot luetaan ahneudeksi. Yhteinen hyvä on kadoksissa, ellei omasta myös jaeta.

 

Kulttuuriimme ei ole kuulunut itsensä esille tuominen ja sitä vierastetaan yhä jossain määrin.”


EVAn raportti yrittää nähdä ahneudessa jotakin hyvää: arkinen elämä olisi melko mahdotonta, jos sivuuttaisimme jatkuvasti oman etumme. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että ahne haluaa koko ajan enemmän kuin mitä hänelle kuuluisi.

Todellinen positiivinen uutinen on kuitenkin se, että 20 vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa ahneudella oli vielä suurempi rooli. Ahneuden rooli on vähentynyt luonteenpiirteistä kaikkein eniten edelliseen tutkimukseen verrattuna.

Kuva: Thinkstockphoto


Somessa kehdataan paukutella henkseleitä

Kateus on puolestaan EVAn raportissa suomalaisten yleisin pahe. Luonteenpiirre löytyy myös Valomerkin testin kolmannelta sijalta.

”Kateus on yksi ihmiselle luontainen tunne, eikä mikään suomalaisten erityisominaisuus. Ehkä sen verran on historiallista taustaa, ettei kulttuuriimme ole kuulunut itsensä esille tuominen ja sitä vierastetaan yhä jossain määrin”, Mäkinen kuvailee.

Esimerkiksi lahjoitus hyväntekeväisyyteen tehdään täällä mielellään nimettöminä toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Toisaalta Mäkinen arvelee, että kulttuuri on muuttumassa. Nuori sukupolvi tuo mielellään sosiaalisissa medioissa itseään esille. Toisaalta toisten jakamat positiiviset julkaisut ovat myös omiaan aiheuttamaan kateutta.

Suomalaiset lähtisivät mielellään kitkemään kateutta. Liki kaksi kolmasosaa EVAn tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että luonteenpiirteellä on liian iso rooli yhteiskunnassamme.


Itsetunto ja suvaitsevaisuus heikkouksia

EVAn listalta löytyy useita sellaisia luonteenpiirteitä, jotka eivät kuulu perinteisiin kuolemansynteihin. Kymmenenneltä sijalta löytyy tyytymättömyys ja kriittisyys. Seitsemännellätoista sijalla puolestaan porskuttaa välinpitämättömyys.

Niitä suurempia ongelmia ovat kuitenkin terve itsetunto ja suvaitsevaisuus tai oikeastaan niiden puute. Vähemmistö vastaajista liittää luonteenpiirteet suomalaisiin.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaiset suhtautuvat kielteisemmin esimerkiksi maahanmuuttajiin, tuloeroihin ja sukupuolivähemmistöihin.

 

Erilaiset kuolemansynti- ja paheluettelot ovat hyvin yleisinhimillisiä ja siksi myös yleismaailmallisia.

 

Suomalaisuus ei ole kuitenkaan täysin mustavalkoinen asia. Mäkinen viittaa tutkimustuloksiin, joiden mukaan ihmiset saattavat olla yleisen puheen tasolla pessimistisempiä kuin henkilökohtaisia tunteita ja elämää kysyttäessä.

Yksi syy moniin sitkeästi eläviin negatiivisiin käsityksiin voi olla esimerkiksi luterilainen perintö: vaatimattomuus ja nöyryys kaunistavat. Ei pidä tehdä itsestään numeroa.

Kuva: Thinkstockphoto

Paheet eivät ole ainoastaan suomalaisten taakka

”Erilaiset kuolemansynti- ja paheluettelot ovat hyvin yleisinhimillisiä ja siksi myös yleismaailmallisia. Ei ihmisen perusluonto mihinkään muutu kulttuurista tai uskonnosta toiseen mentäessä”, Virpi Mäkinen toteaa.

Hän kuitenkin painottaa, että tällaiset luettelot itse asiassa pyrkivät hyvään ihmisyyteen. Kun kaikki elävät ihmisiksi, toteutuu myös yhteinen hyvä.

Esimerkiksi hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa kiinnitetään huomiota sellaisiin mielentiloihin, jotka nähdään esteinä pyrittäessä kohti henkilökohtaista pelastusta. Tällaisia mielentiloja ovat muun muassa pelko, viha ja vääränlaiset halut.

”Islamin uskossa ei ole syntikäsitettä, eikä siksi myöskään syntioppia, mutta kyllä sielläkin on henkilökohtaisen kilvoittelun ajatus”, kertoo Mäkinen. Esimerkiksi käsite jihad, pyhä sota, merkitsee ennen kaikkea uskonnollista kilvoittelua: omien ajatusten ja tunteiden pohtimista.

Mäkinen toimii parhaillaan Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikön varajohtajana. Yksikön tavoitteena on muun muassa tutkia historian kautta, miten nykypäivän monikulttuurisessa maailmassa olisi helpompi hyväksyä erilaiset uskonnot.

Kokeile leikkimielisellä testillä, mikä kuolemansynneistä on paheesi!

Jaa tämä artikkeli: