Kaisaniemen urheilukentällä vietettiin laulujuhlia 6.–9.6.1907. Kuva: Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo

Aikamatka Stadissa: Joutsenlampi ja vesiparantola

• 06.05.2015 13:15
• Katri Simonen

Kaisaniemen puistoon oli kesäkuussa 1907 rakennutettu paviljonki. Ruotsalaisen Kansakoulun Ystävät viettivät laulujuhlia. Lierihattuiset daamit ja knalli- ja ylioppilaslakkiset herrat nauttivat kuorolaulusta, kuvaelmista ja isänmaallisista puheista, joita pidettiin kansallismielisyyden nostattamiseksi uhmakkaasti sortokauden oloissa.

Laulujuhlaperinne oli levinnyt Suomeen 1800-luvulla Virosta ja Saksasta.

Kaisaniemi on Helsingin vanhin puisto. Puistossa oli keilarata, tennis- ja leikkikentät. Suuria puita vihreänään, ja niiden keskellä Joutsenlampi – saarineen ja joutsenineen. Kuvassa lampi jää oikealle.

Joutsenlammen äärellä sijaitsivat Willensaunan eli Wilhelmsbadin vesiparantolan ja ravintolan puurakennukset nykyisen Kansallisteatterin pienen näyttämön kohdalla.

– Lampi oli se, mitä oli jäänyt jäljelle entisestä, kuivatusta Kluuvinlahdesta. Lampi tulvi joka kevät ja syksy. Sen paikalle rakennettiin vuonna 1927 nykyinen betoniallas, Riitta Pakarinen Helsingin kaupunginmuseosta kertoo.

Puiston toinen vetonaula oli Kaisa Wahllundin perustama ravintola. Hän oli pitänyt jo Turussa ravintolaa ylioppilaille, mutta kun Turun yliopisto paloi ja muutti Helsinkiin, Kaisa seurasi mukana.

Tästä juontaa perinne, jonka mukaan ruotsinkieliset ylioppilaat viettävät vappua Kaisaniemessä – joka sai nimensä turkulaisravintoloitsijasta! – ja suomenkieliset Ullanlinnassa.