Hyvä kiertää. Marja Hirvonen ”tallettaa” aikapankkiin toveja intialaisesta päähieronnasta ja jalkahieronnasta. Hierottavana on Seija Teräsvirta.
Aikapankit verolle
Tutkijan mielestä aikapankkitoiminnan verotus perustuu väärinkäsitykseen. Verottaja korostaa työsuoritusten vastikkeellisuutta.
Teksti Elina Venesmäki
Kuva Jani Laukkanen
Suomessa on parikymmentä aikapankkia. Tähän asti aikapankkitoiminta on ollut verotonta, mutta ei ole enää. Verottajan mukaan aikapankkityö on veronalaista, koska tunnin työstä saa vastikkeeksi tovin, jolla voi pyytää palveluksia muilta. Vähäisestä naapuriavusta ei tarvitse maksaa veroa, mutta omaan palkkatyöhön tai elinkeinotoimintaan liittyvästä vastikkeellisesta työstä pitää.
Jos siis sähkömies asentaa tunnin ajan naapurin sähköjä ja saa tovin, hänen pitää maksaa työstä veroa euroissa sähkötyön markkinahinnan mukaan, kun hän saa toveilleen vastineen. Jos hän käyttää tovinsa esimerkiksi kukkien kasteluun tai muuhun vähäiseen naapuriapuun, tämä on hänelle veronalainen etuus.
Ylitarkastaja Petri Manninen verohallinnosta sanoo, että ohjeistus on tehty vain siksi, että niin moni yksityinen ihminen on kysynyt, miten aikapankkeihin oikein pitäisi suhtautua. Ovatko ne veronkiertoa? Tällaisia ongelmia ei ole Mannisen mukaan havaittu.
– Näiden valvontaa emme kyllä ole vielä miettineet lainkaan.
Tarkoituksena ei ole kerätä rahaa valtiolle. Kyse on kuitenkin pienestä nappikaupasta, sillä Stadin aikapankissa siirtyy noin 250 tovia kuukaudessa.
Projektipäällikkö Iikka Lovio tutkii aikapankkeja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccassa. Hänen mielestään aikapankkivero pohjaa väärinkäsitykseen.
– Aikapankkitoiminnan verotus ei ole tuloverolain hengen mukainen. Verottaja tulkitsee toiminnan vastikkeelliseksi, mutta aikapankkivaihdot eivät perustu sopimukseen eikä aikapankkiin liittyminen velvoita osallistujia tekemään mitään.
Siis jos kampaaja leikkaa naapurin tukan ja toivoo saavansa tovillaan apua puutarhapalstalleen, ei kenelläkään ole velvollisuutta auttaa häntä. Aikapankkivaihtojen motiivit ovat erilaisia kuin työn.
– Ihmiset ovat kertoneet, että he ovat mukana aikapankissa, koska he haluavat tehdä vapaa-ajallaan hyödyllisiä asioita ja tutustua toisiin ihmisiin.
Lovion mielestä aikapankkien merkitys voisi olla suurempi kuin nyt, samaan tapaan kuin Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa, joissa on jo vuosia ollut erittäin toimivia aikapankkeja. Ne eivät voi korvata kunnan palveluita, koska ne eivät velvoita ketään. Sen sijaan ne voivat täydentää palveluverkkoa.
– Helsingissä voisi olla kymmeniä hyvin paikallisia aikapankkeja. Niitä voitaisiin koordinoida esimerkiksi kirkon kahviloissa tai niitä voisi olla terveyskeskusten yhteydessä. Lääkäri voisi neuvoa aikapankkiin sellaiset potilaat, joita selvästi vaivaa ennen muuta yksinäisyys.
Lovio kertoo, että tutkimusten mukaan aikapankit ovat maailmalla vähentäneet yksinäisyyttä ja syrjäytyneisyyttä sekä parantaneet työllistymismahdollisuuksia.
– Aikapankkitoiminta voisi vastata monien julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden haasteisiin organisoida vapaaehtoistyötä.
Aikapankin kautta jäsenet voivat osallistua juuri niin usein ja paljon kuin itselle sopii ja niillä taidoilla joilla haluaa, eikä ihmisiä leimata vain apua tarvitseviksi.
Stadin aikapankin jäsen Tuuli Hirvilammi sanoo, että heidän tarkoituksenaan ei ole kiertää veroja. Toveja ei vain voi kääntää euroiksi niin kuin ohjeistus esittää.
Verohallinnon mukaan toiminta on veronalaista vasta, jos sama ihminen tekee omaan elinkeinoonsa liittyviä vaihtoja. Hirvilammin mielestä ohjeistus on kuitenkin periaatteellisesti väärä. Aikapankki haluaa pitää vaihdot mahdollisimman helppoina ja tasa-arvoisina. Periaatteena on, että kaikkien aika on samanarvoista. Tunnin työstä saa yhden tovin, olipa työ autonkorjausta, kukkien kastelua tai juristin neuvontaa.
Jos näistä maksetaan veroa kunkin alan palkkiotason mukaan euroina, tasa-arvo on jo kaukana. Koiran ulkoiluttamisen tuntipalkka ei ole euroina sama kuin juristin, vaikka toveina kaikkien aika on samanarvoista.
Mutta olisiko oikein, jos juristi tarjoaisi palveluja toveilla ja välttäisi näin verot? Hirvilammi sanoo, että suurta veronkierron vaaraa ei ole, koska tovit eivät kokonaan turvaa toimeentuloa. Muun muassa asumisesta pitää maksaa euroilla.
Aikapankeissa ihmiset tietysti tekevät mielellään asioita, joita he osaavat hyvin ja joista he pitävät. Samalla aikapankki tuo yhteen hyvinkin erilaisia ihmisiä.
– Jos pitää alkaa laskeskella veroja, kynnys tulla mukaan aikapankkiin voi olla korkea.
Hirvilammin mukaan aikapankki tarjoaa enimmäkseen palveluita, joita ei edes ole muuten tarjolla tai joita ei tulisi ostaneeksi. Hän etsi juuri lapsen synttäreille kasvomaalausten tekijää.
Ennen kaikkea kyse on ihmisten keskinäisestä auttamisesta, jota tovit vain helpottavat. Verottajan mukaan tovi-valuutta on tässä se ongelma. Tovien kirjaaminen tekee työstä vastikkeellista.
Hirvilammi kertoo aikapankkilaisten hihkuneen ajatukselle, ettei toveja kirjattaisikaan vaan kaikki saisivat apua vain pyytämällä ja luottaisivat siihen, että hyvä kiertää. Mutta tulisiko siitä mitään?
– Tovit lisäävät luottamusta.
Samalla tovit antavat luvan pyytää apua.
Jaa tämä artikkeli: