Erkki Matikainen lukee paljon sekä tietokirjoja että kaunokirjallisuutta.
Aina vain opiskelija
Kun pää pelaa, niin miksi en opiskelisi, toteaa eläkeläinen Erkki Matikainen.
Korsossa 40 vuotta asunut ja pitkään uran valtion rakennushallinnossa tehnyt diplomi-insinööri Erkki Matikainen jäi eläkkeelle kahdeksan vuotta sitten.
— Jo viimeisinä työvuosinani, kun olin osa-aikaeläkkeellä, harrastin työn ohessa opiskelua ikäihmisten yliopistossa, hän kertoo.
Senioreille suunnattu ikäihmisten yliopisto löytyi läheltä, naapurikaupunginosasta Rekolasta. Siellä on Foiben tiloissa pidetty yleissivistäviä luentoja vuodesta 1995. Toiminnan käynnisti Vantaan kaupungin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Markkula eläkeläisharrastuksenaan.
— Alusta alkaen ikäihmisten yliopiston tavaramerkkinä on ollut korkea taso. Luennoitsijat ovat olleet huippuasiantuntijoita ja keskustelu on ollut vilkasta. Ikäihmisillä on ollut paljon kysyttävää, Erkki Matikainen hehkuttaa.
Samoilla ikäihmisten luennoilla on käynyt myös Matikaisen vaimo Hanna, entinen äidinkielen ja historian opettaja. Pariskuntaa ovat kiinnostaneet monenlaiset aiheet: maapallon menneisyys ja nykyisyys, napajäätiköiden sulaminen, eläinten kehittyminen, ihmiskunnan historia, kirjallisuus ja uskontojen historia.
Historia askarruttaa
Historia on kiinnostanut Erkki Matikaista jokseenkin koko elämän ajan.
— Jyväskylän lyseossa opettajani oli tuolloin maankuulu Salme Vehvilä, joka osasi tehdä historian eläväksi.
Lisäksi Matikaisen omat juuret kietoutuvat tiukasti Suomen historian käännekohtiin.
— Olen Sortavalan poikia. Jouduimme jättämään kotiseudun kahdesti. Emme lähteneet pois kiireellä taistelujen tieltä, vaan vähän hitaammin, rauhanteon takia. Jotain siitä kaikesta jäi myös kuusivuotiaan mieleen.
Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset sekä sotasyyllisyys ovat saaneet Matikaisen lukemaan kirjallisuutta laidasta laitaan. Hän on lukenut niin Herman Woukin Sodan tuulia kuin Hitlerin sihteerin ja J. K. Paasikiven muistelmia sekä monenlaisia tietokirjoja.
Silloinkin, kun järkälemäisten kirjojen lukeminen on jäänyt vähemmälle, Matikainen on seurannut monia lehtiä. Niiden joukosta pitkäaikaisimpia seuralaisia on National Geographic.
— Esimerkiksi vähän aikaa sitten luin, että aurinkoenergiaa riittäisi niin, että kaikki sähköenergia voitaisiin korvata sillä. Niin ei kuitenkaan toistaiseksi tehdä siksi, että se on nykytekniikalla liian kallista.
Kaksijäseninen lukupiiri tekee löytöjä
Vaikka iän myötä faktakirjallisuus on alkanut kiinnostaa kaunokirjallisuutta enemmän, Erkki Matikainen luettelee kirjailijoita, joiden kirjat kiinnostavat: Väinö Linna, Veikko Huovinen, F. E. Sillanpää, Antti Tuuri, Mika Waltari.
Puolisot lukevat kirjoja omaan tahtiinsa, mutta niistä keskustellaan yhdessä. Juuri tuli luetuksi Panu Rajalan Mika Waltari elämäkerta Unio mystica.
— Siinä on omat hyvät puolensa, että asuintoverina on ihminen, jota kiinnostavat samantapaiset asiat kuin itseä, myhäilee Matikainen.
Yhteisen taipaleen varrelta muistuu mieleen muun muassa se, kun pariskunta ryhtyi aikoinaan lukemaan Arto Paasilinnan teoksia innostaakseen perheen pojat lukemisen pariin.
Yhteisiä opiskelu ja matkakohteita ovat olleet Egyptin ja Meksikon muinaiskulttuurit sekä nousevat suurvallat Kiina ja Intia.
— Naisen asemassa on monia kummallisuuksia. Kun kiinalaiseen perheeseen syntyy tyttö, yhden lapsen politiikan takia se annetaan ottolapseksi vaikka Suomeen, ja perheeseen yritetään hankkia poika. Intiassa systeemi on toinen: tyttöjä häviää siksi, että myötäjäiset ovat kohtuuttoman kalliit. Yhteiskunta vääristyy, kun joissakin osavaltioissa on vain 700 naista tuhatta miestä kohti, pohtii Matikainen.
Matkojen aikana aviomies on kuvannut ja vaimo valmistautunut kirjoittamaan matkaraportin.
Jatkuvaan oppimiseen tottui työssä
Jatkuva uuden opiskeleminen on Erkki Matikaiselle tuttua jo työuran ajoilta.
— Aluksi käytin apuvälineenä laskutikkua. Sitten tulivat taskulaskimet, ja myöhemmin reikäkorttilaitteet. Sitten siirryttiin nykyisenkaltaisiin atk-laitteisiin.
Eläkeläisen tietokoneelle napsahtaa arkisin kaksi kertaa päivässä Tietoviikko.
— Tietoa atk-alan kehityksestä, firmoista, trendeistä, bisneksestä, onnistumista ja epäonnistumisista tulee niin paljon, ettei niille viesteille voi tehdä muuta kuin lukea ja tuhota saman tien.
Ajan tasalla pysyttelemisen ansiosta Matikaisesta löytyy kotitarpeisiin niin atk-konsulttia kuin mikrotukihenkilöä-kin. Hän on vakuuttunut siitä, että tietokone ja nettimahdollisuudet auttavat ikäihmisiä pysymään virkeinä.
Kerran insinööri on aina insinööri
Eläkkeelle jäätyäänkään Erkki Matikainen ei ole halunnut jättää omaa ammattialaansa, vaan on mukana Rakennusinsinööriliiton RIL-senioreissa.
— RIL-seniorit kokoontuvat kuukausittain Suomalaisella klubilla. Kokoontumisissa vierailee milloin isä Mitro, milloin eduskunnan ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen tai joku muu vaikuttaja pitämässä luennon.
Seniorit käyvät myös tutustumassa kiinnostaviin rakennuskohteisiin, kuten esimerkiksi Vuosaaren satamaan ja Musiikkitaloon, rakentamisen eri vaiheissa.
— Aina löytyy joku, joka tarjoaa kahvit ja kypärän päähän, Matikainen toteaa.
Lisäksi RIL-seniorit ovat käyneet muun muassa Slovakiassa ja sodan loppumisen 60-vuotisjuhlien merkeissä Karjalan kannaksella.
— Nuo matkat eivät ole osanottajille halpoja, mutta hyvin suunniteltuja ne ovat olleet.
Syksyn lukujärjestys on valmistumassa
Matikaiset ovat jo hyvissä ajoin ennen syksyn alkua tutustuneet Vantaan aikuisopiston ja Ikäihmisten yliopiston ohjelmiin. Foibe-Akatemian luentosarjan aiheista ainakin maahanmuuttajat, Koraani ja juutalaiset kiinnostavat. Aikuisopiston Afrikka-luennoilla pääsee kurkistamaan kokonaiselle mantereelle.
Kiinnostavien aiheiden lisäksi ikäihmisten yliopiston suuri anti ovat muut opiskelijat, joiden joukossa on monen ammattialan ihmisiä.
— Kun pää vielä pelaa ja jalat kulkee, niin miksipä ei mentäisi mukaan, jatkaa Erkki Matikainen, jolla on ollut sormiensa toimintakyvyn kanssa ongelmia viime keväästä.
Hän uskoo, että surut ja vaivat unohtuvat tai jäävät ainakin taka-alalle, kun saa uutta ajateltavaa ja opittavaa.
Sivistystä ikäihmisille
Foibe-Akatemian uusi luentosarja käsittelee uskoa ja epäuskoa. Luennot pidetään keskiviikkoisin klo 14–16 palvelukeskus Foibessa (Sairaalakatu 7). Luennot maksavat 5 euroa/kerta tai 30 euroa/koko luentosarja.
- 23.9. professori Risto Uro:
Miten Jeesus-liike syntyi? - 7.10. dosentti Matti Myllykoski: Saako uskoa epäillä?
- 21.10. filosofian tohtori Marko Juntunen: Maahanmuuttajien maailmankuva
- 4.11. filosofian tohtori Sylvia Akar: Mitä
Koraani opettaa naisesta? - 11.11. teologian tohtori Juha
Malmisalo: Ikoni — ikkuna ikuisuuteen ja aikaan - 25.11. toimittaja Rony Smolar: Juutalaiset
Suomessa - 9.12. teologian tohtori Heikki Leppä: "Mieheksi ja naiseksi hän loi meidät?"
Jaa tämä artikkeli: