Apokryfikirjoissa kerrotaan muun muassa, kuinka Judit leikkaa Holoferneksen pään.
Ajatonta viisautta ja viiltävää jännitystä
Raamattu sisältää vain osan varhaisesta, parin tuhannen vuoden takaisesta juutalais-kristillisestä kirjallisuudesta.
— Suomenkieliseen Raamattuun ovat Vanhan ja Uuden testamentin lisäksi kuuluneet aina myös Vanhan testamentin apokryfikirjat, kertoo pastori Jaakko Hyttinen.
Tavallisissa käyttöraamatuissa ei apokryfikirjoja ole kuitenkaan näkynyt vuosikymmeniin. Syy puutteesta lankeaa Hyttisen mukaan brittiläiselle pipliaseuralle, joka 1800-luvulla alkoi tukea Raamattujen levittämistä suurina kansanpainoksina.
— Vanhan testamentin apokryfikirjat jätettiin kustannussyistä pois halvoista raamatunpainoksista. Se sopi siksikin, että anglosaksisessa maailmassa apokryfikirjoja ei pidetty kovin merkittävinä. Sen sijaan Martti Luther piti niitä aikoinaan hyödyllisinä, joskaan ei yhtä tärkeinä kuin Raamatun kaanoniin kuuluvia kirjoja.
Läpi vuosisatojen ovat Vanhan testamentin apokryfikirjat kuitenkin löytyneet Suomessa suurista perheraamatuista. Se selittää, miksi vielä sukupolvi sitten etenkin vanhat miehet siteerasivat sujuvasti Sirakin kirjan ohjeita.
Vielä pitempään apokryfikirjojen viisaudet ovat eläneet kirjallisuudessa Aleksis Kivestä alkaen.
Viimeisimmän raamatunkäännöstyön suunnitelmaan kuului alusta pitäen kääntää myös Vanhan testamentin apokryfikirjat. Apokryfikirjojen uusi suomennos valmistui kuitenkin vasta vuonna 2007 eli 15 vuotta myöhemmin kuin nykyinen Raamattu.
Apokryfikirjat ovat ilmestyneet erillispainoksena, ja nykyään on myynnissä myös Raamattuja, joihin ne sisältyvät.
Vanhan testamentin apokryfikirjojen luterilaiseen kokoelmaan kuuluu yksitoista kirjaa. Jaakko Hyttisen suosikki on Sirakin kirja, joka on apokryfikirjoista laajin.
Sirakin kirjan alkuperäisestä hepreankielisestä tekstistä on säilynyt vain noin puolet. Sen vuoksi kirkkoraamatun käännöksen pohjaksi on otettu Jesus Sirakin pojanpojan laatima kreikankielinen käännös.
— On hauska katsoa, miten tekstit ovat muuntuneet. Heprealaisen tekstin mukaan se, joka asettuu lääkäriä vastaan, tekee syntiä Luojaansa vastaan. Pojanpoika soveltaa ajatuksen kreikkalaiseen filosofiaan ja kaupunkiympäristöön. Hänen mukaansa se, joka tekee syntiä Luojaansa vastaan, joutaakin joutua lääkärin käsiin.
Sirakin kirjassa viisaus personoidaan, viisaus ja usko Jumalaan yhdistyvät toisiinsa, ja viisaus samaistetaan Jahven lain kanssa. Samaan viisauskirjallisuuden lajiin kuuluu myös Viisauden kirja. Molemmat jatkavat Vanhan testamentin viisauskirjallisuuden, kuten Sananlaskujen kirjan ja Saarnaajan kirjan perinnettä.
Vastoin odotuksia Ensimmäinen ja Toinen makkabilaiskirja eivät muodosta jatkokertomusta. Molemmat kertovat juutalaisten kriittisistä vaiheista 100-luvulla, mutta eri yleisöille.
Apokryfikirjoihin kuuluvat myös novellit Tobitin kirja ja Juditin kirja. Hyttisen mukaan ne ovat hyvää kertomakirjallisuutta. Molemmissa on onnellinen loppu.
— Räväkkä ja vetävä tarina Juditista on kirjoitettu syyrialaisajan paineissa. Vihollisarmeija piirittää kaupunkia. Judit, kaunis ja hurskas leski laittautuu kauniiksi, menee vihollisarmeijan komentajan Holoferneksen teltalle ja esiintyy maksullisia palveluja tarjoavana naisena. Holofernes nielaisee syötin, Judit tappaa hänet ja pelastaa samalla maansa.
Jännitystä tarjoaa myös Danielin kirjan lisäykset, joista tunnetuin on kertomus Susannasta.
— Kaksi juutalaisyhteisön johtajaa ahdistelee Susannaa seksuaalisesti. Kun Susanna ei anna heille periksi, miehet alkavat syyttää häntä siveettömyydestä. Nuori Daniel paljastaa miehet huijareiksi ja pelastaa Susannan.
Raamatunlukupiiri aiheenaan apokryfikirjat ma 3.9.–15.10. ja 3.–17.12. klo 18–20 Unikkotie 5aA:n 4. kerroksen kokoushuoneessa Tikkurilassa, käynti Diacorin ulko-ovesta. Lukupiirin vetäjänä toimii pastori Jaakko Hyttinen.
Jaa tämä artikkeli: