Ajattele itsellesi elämä
”Sinä ajattelet aivan liikaa muusikoksi”, Lauri Järvilehdolle sanottiin.
Tuottajana, säveltäjänä ja sanoittajana jo alle kolmekymppisenä uran luonut mies alkoi olla itsekin samaa mieltä. Vauhti oli vienyt miehestä mehut ja innostuksen.
Musiikkituottajan kuoren alla eli kirjatoukka ja tutkijanörtti, joka odotti ulospääsyään.
”Kutsumuksellinen elämä ei synny siitä, että tehdään asioita hampaat irvessä tai rahan kiilto silmissä. Kannattaa hakeutua ympäristöön, jossa saa tehdä asioita, joista on aivan liekeissä.”
Rinkka selkään
ja Pariisiin
Musiikkibisneksen käytyä uuvuttavaksi Järvilehto lähti etsimään elämälleen uutta suuntaa Ranskasta. Tyttöystävän lisäksi Pariisiin lähti rinkan täysi filosofian kirjoja.
”Mukaan ottamieni Platonin, Freudin, Kantin ja muiden teosten parissa tajusin, etten halua olla mikään mainosjinglemaakari. Ajattelin, että noiden ajattelijoiden pariin minä kuulun!”
Hän pääsikin lukemaan filosofiaa Helsingin yliopistoon ja jäi sille tielleen. Viime vuonna hän väitteli filosofian tohtoriksi ja pyörittää nyt Filosofian akatemiaa, kaveriporukalla koottua yritystä, jonka puitteissa hän tutkii, kirjoittaa ja luennoi ajattelusta paremman elämän lähteenä.
Järvilehto kertoo miettivänsä toisinaan, miten paljon ihmiset joutuvat tekemään kompromisseja valitessaan, mitä haluavat elämässään tehdä.
”Hyvään elämään ei tarvitse olla huippu, paras, menestyvin. Mutta itselleen voi ajatella hyvän elämän – etsiä sen jutun, josta todella nauttii, ja tehdä sitä.”
Flow-pataan pudonnut
”Työkaveri sanoi kerran, että olen tainnut pienenä pudota johonkin tahdonvoimapataan, kun menen eteenpäin niin innostuneesti”, Järvilehto naurahtaa.
Tavanomaisen viikon vauhti kuulostaa hengästyttävältä: työpäivät ovat helposti kaksitoistatuntisia, luentotilaisuuksia on jatkuvasti eri puolilla maata, blogikirjoituksia syntyy tasaiseen tahtiin useampaankin blogiin, ja tämän vuoden alussa ilmestynyt kirja Tee itsestäsi mestariajattelija saa pian jatkoa.
”Luulen, että olen pikemminkin pudonnut flow-pataan. Menen melkein paniikkiin, jos tulee tunne, ettei ole tekemistä. Turhaudun, jos en voi tehdä sitä, mistä innostun.”
Intoa on riittänyt siitä pitäen, kun Järvilehdolle alkoi 27-vuotiaana kirkastua, mikä on Se Juttu, jota hän haluaa elämässään tehdä.
Nyt 35-vuotiaaana hän kertoo olevansa elämänsä parhaassa vaiheessa. Siihen lukeutuvat Ranskaan mukaan lähtenyt tyttöystävä Laura, josta tuli sittemmin vaimo, sekä esikouluikäinen Silja, nelivuotias Luukas ja reilun vuoden ikäinen Joonatan.
Intohimoinen paneutuminen työhön – ajattelemiseen – ei voi siis viedä kaikkea aikaa. Järvilehdon työviikko on nelipäiväinen, ja jokaiselle päivälle kalenteriin hän on merkinnyt myös tunnin levon.
”Työviikkoon täytyy mahtua aina yksi kokonainen isäpäivä, jonka olen perheen kanssa. Siitä pidän mustasukkaisesti kiinni.”
Musiikkiakaan hän ei ole unohtanut: nyt sitä syntyy inspiraation iskiessä omalla kotisohvalla Latokaskessa.
Ole oman elämäsi
Einstein
Järvilehto puhuu paljon kutsumuksesta ja intohimosta. Kutsumus on siellä, missä yksilön taidot kohtaavat maailman tarpeet.
”Parhaimmassa tapauksessa saat tehdä elääksesi jotakin, josta on tuloksena hyötyä ja iloa myös toisille. Siitä syntyy onnistumisen kokemus ja elämästä tulee mielekästä”, hän pohtii.
Hänen mielestään ihmisen taidot nousevat omasta intohimosta. Pakolla ei välttämättä pääse pitkälle.
”Joku tiikeriäiti saa ajettua lastaan huippusuorituksiin, mutta entä onnellisuus?” Järvilehto kysyy ja muistuttaa, että Albert Einsteiniakin pidettiin laiskana ja saamattomana kaverina. Kenelläkään ei alun perin ollut juurikaan odotuksia hänen suhteensa.
Einstein oli kuitenkin valtavan innostunut fysiikasta ja paneutui määrätietoisesti juuri siihen, mistä itse oli innoissaan ja sai tyydytyksen.
Mutta kaikkien ei tarvitse olla Einsteineja – tai jokainen voi olla oman elämänsä Einstein.
”Oma kutsumus ja intohimo voi löytyä hyvin maanläheisistä asioista. Kaikkien ei tarvitse elää tuhkimotarinaa ja nousta trukkikuskista suosikkilaulajaksi. Laulava trukkikuski voi niin tehdä, mutta jonkun toisen intohimo voi olla ajaa trukkia. Hyvän elämän kannalta juuri tämän oivaltamisella on merkitystä.”
Jaa tämä artikkeli: