Pintaa syvemmälle. Ajatuspajan tulokset voivat päätyä nopeammin ja suoremmin erilaisille käyttäjille, ammattilaisille ja tavallisille ihmisille. Samalla ne pääsevät yhteyteen ihmisten omien kokemusten kanssa.
Ajatuksen voimalla
Ajatuspajat tuottavat monipuolisia ratkaisuja tämän päivän häijyihin ongelmiin.
Teksti Antti Möller
Kuva Hans Eiskonen
Millaisista organisaatioista on kysymys, ja millainen asema niillä oikeastaan on Suomessa?
Ajatuspajatoiminta on lähtöisin Yhdysvalloista. Englanninkielinen ja hieman harhaanjohtava termi think tank juontaa juurensa ajatuspajojen historiaan, sillä ensimmäiset tällä nimellä tituleeratut, siviili- ja sotilashallinnon asiantuntijoita yhteen koonneet organisaatiot syntyivät toisen maailmansodan loppuvaiheilla.
Tänä päivänä ajatuspajat tarjoavat monialaisia ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. Arvioiden mukaan maailmassa on yli 4 000 vastaavaa toimijaa, joista valtaosa sijoittuu anglosaksiseen maailmaan.
Poliittisten ajatuspajojen nousu Suomessa ajoittuu viime vuosikymmenen puoliväliin, jolloin Matti Vanhanen asetti työryhmän vahvistamaan demokraattista päätöksentekoa ja käynnisti poliittisen ajatuspajatoiminnan tukemisen.
Oikeusministeriön laatimassa selvityksessä vuodelta 2005 todetaan, että yhteistyön parantamiseksi ”tarvitaan laitoksia, yksiköitä, jotka toimivat päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välimaastossa”.
Poliittisten ajatuspajojen lisäksi Suomessa on yhä kasvava joukko sitoutumattomia ajatuspajoja. Innovaatiotoimintaa tutkinut tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen Tampereen yliopistosta tunnistaa useita yhteiskunnallisia tekijöitä.
– Tänä päivänä vaaditaan läpinäkyvyyden nimissä avointa yhteiskunnallista keskustelua. Toisaalta yhteiskunnalliset haasteet ovat yhä useammin niin kutsuttuja ilkeitä ongelmia, joita täytyy taklata monesta suunnasta. Tähän ajatuspajat näyttävät sopivan hyvin, selventää Kolehmainen.
Myös akateemisesti koulutettujen pätkätyöläisten yrittäjähenkisyys tuntuisi vahvistuneen, ja monia motivoi vilpitön halu vaikuttaa.
Uusi tulokas ajatuspajarintamalla on helmikuussa perustettu Laitos. Se on omien sanojensa mukaan poliittisesti sitoutumaton, muttei yhteiskunnallisesti neutraali, sillä Laitoksen väki haluaa muuttaa maailmaa.
– Meitä yhdistää kansalaisaktiivisuus, joka on meille keskeinen osa inhimillistä kokemusta ja arkielämää. Laitos julkaisee verkossa pääkirjoitusmaisia tekstejä ja järjestää tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, kuvailee verkkolehden päätoimittaja Hanna Nikkanen .
Tavoitteena on päästä valtamediasta poikkeavalla tavalla pintaa syvemmälle, ajankohtaisten ilmiöiden taakse.
– Konsensus-Suomessa esimerkiksi talouskriisikeskustelu on aivan liian sisäsiistiä. Me puhumme nyt siitä, mistä lehdistö tulee kirjoittamaan viiden vuoden päästä.
Ajatushautomo Demos Helsingillä on vahva asema kotimaisen yhteiskunnallisen keskustelun ja muutoksen vauhdittajana. Aleksi Neuvonen ja Roope Mokka perustivat ajatushautomon vuonna 2005 ”rakentamaan maailmaa, jossa rahvas muovaa yhteiskuntaa, eikä ainoastaan valitse päättäjiä”.
– Koko toimintamme läpäisevä teema on demokratia ja ihmisten osallistumismahdollisuudet. Etsimme ratkaisuja siihen, miten ihmiset voisivat olla paremmin osallisia esimerkiksi ilmasto- ja resurssihaasteiden ratkaisemisessa sekä parempien asuinympäristöjen kehittämisessä, kertoo tutkija Aleksi Neuvonen.
Ajatuspajan työssä Aleksi Neuvonen näkee useita etuja verrattuna akateemiseen maailmaan ja virallisiin tutkimuslaitoksiin.
– Viemme tutkimuksen tuloksia suoremmin sen erilaisille käyttäjille, kuten ammattilaisille ja tavallisille ihmisille. Samalla yhdistämme tutkimustuloksia ihmisten omiin kokemuksiin. Näin saamme ymmärrystä siitä, miten selvityksiä pitäisi oikeasti hyödyntää ja millaista tutkimusta tulisi jatkossa tehdä.
Jari Kolehmaisen mielestä ajatuspajat ovat tervetullut lisä suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla hän hieman kyseenalaistaa sen, kuinka moniäänisiä nämä riippumattomat ajatuspajat todella ovat.
– Monet toimijat pyrkivät olemaan ”samalla tavalla erilaisia”. Olisikin hienoa, että hyvin erilaisista lähtökohdista syntyisi sekä riippumattomia että aatteellisesti sitoutuneita ajatuspajoja, jotka voisivat löytää yhteiskunnallisiin kysymyksiin aidosti uusia näkökulmia ja ratkaisuja.
Jaa tämä artikkeli: