Älkää unohtako Haitia
Suomen kansalla on sydän paikallaan ja karttuisa käsi. Haitin tammikuisen maanjäristyksen jälkeen ovat kansalaiset lahjoittaneet pelkästään Kirkon ulkomaanavulle uhrien auttamiseen lähes kolme miljoonaa euroa.
Kun valtio vielä kanavoi hätäapuaan 800 000 euroa Kirkon ulkomaanavun kautta, on järjestö voinut lähettää apua Haitiin lähes neljän miljoonan euron arvosta.
Haitiin on voitu toimittaa muun muassa kaksi vedenpuhdistuslaitosta yhteistyössä Norjan kirkon ulkomaanavun kanssa. Laitteet puhdistavat kumpikin vettä 4000 litraa tunnissa. Lisäksi on viety 384 000 vedenpuhdistustabletteja, joilla kullakin voidaan puhdistaa kymmenen litraa vettä. Kymmenen litran vesikanistereita on viety 10 000 kappaletta, perhetelttoja 780, koulutelttoja 30 ja niin edelleen. Apu on mennyt perille.
Avun perillemeno edellyttää järjestäytynyttä toimintaa. Suomen kirkko on yhteistyössä muiden kirkkojen ja paikallisten asukkaiden kanssa luonut järjestelmiä, joiden kautta kehitysmaissa voidaan auttaa pitkäjänteisesti muulloinkin kuin katastrofitilanteissa.
Haiti on ollut maapallon läntisen puoliskon köyhin maa jo ennen maanjäristystä. Kirkon ulkomaanapu on tukenut pitkään haitilaisia Luterilaisen maailmanliiton maaohjelman kautta. Sitä on johtanut usean vuoden ajan suomalainen Sylvia Raulo, joka kertoo työstään ja kokemuksistaan tämän lehden sivulla 7. Ulkomaanavun työ jatkuu ja jokaisen kansalaisen siihen antama tuki on jatkossakin arvokasta.
Lähimmäisen auttaminen on kristityn kutsumus sekä yksityisesti että yhdessä toisten kanssa. Siksi se on myös kirkon perustehtävä. Helsingissä kirkko toteuttaa tätä muun muassa antamalla vuosittain kolme prosenttia verotuloistaan järjestöille, jotka auttavat hädänalaisia ulkomailla. Tänä vuonna summa on 2,7 miljoonaa euroa, noin kahdeksan euroa jäsentä kohden.
Tällaiset talousarviomäärärahat jäävät helposti kylmiksi ja etäisiksi numeroiksi. Ehkä ne saisivat enemmän lämpöä ja koettaisiin henkilökohtaisemmin, jos yhteisön ja yksityisen antama apu osattaisiin yhdistää tiiviimmin. Esimerkiksi Helsingin kirkon budjettivaroilla voitaisiin rakentaa Haitiin kouluja, joihin kansalaisten lahjoituksilla sitten hankittaisiin tarvikkeita.
Seppo Simola
päätoimittaja
Jaa tämä artikkeli: