Kuva: Sirpa Päivinen
Anne Kostiainen harppasi diakonian johtotehtävistä putiikinpitäjäksi
Putiikin ostaminen osui huonoimpaan mahdolliseen taloustilanteeseen.
Kalliolaisessa kivijalkaliikkeessä tulee vastaan kevät. Rekeissä riippuu iloisia värejä, kuin toukokuun kukkasia. Heti ovella tervehtii putiikin omistajan Anne Kostiaisen lämmin hymy.
Toisella linjalla sijaitseva naistenvaateliike Di Donna on Kostiaisen toteutunut unelma. Kolme vuotta sitten hänellä oli selittelemistä, kun 27 vuoden ura kirkon diakoniatyössä vaihtui yrittäjän hommiin.
– Tämä on ensimmäinen seikkailu elämässäni. Ennen olen aina kulkenut turvallisia latuja, hän kertoo.
Haave omasta jutusta
Seurakuntakuraattoriksi kouluttautunut Kostiainen työskenteli pitkään Malmin seurakunnan diakoniatyössä ja sitten seurakuntayhtymän johtavana diakoniasihteerinä. Ihmisten tukeminen vaikeissa elämäntilanteissa tuntui hänestä tärkeältä ja mielekkäältä, vaikka työ oli rankkaa ja vaativaa.
– Alan vaihto ei johtunut siitä, etten enää olisi halunnut tehdä diakoniatyötä. Kristilliset arvoni ovat vain vahvistuneet. Olin pitkään haaveillut, että minulla olisi jokin oma juttu ja saisin vielä nähdä elämää uudelta kantilta.
– Olen aina pitänyt kaikesta kauniista, halunnut käyttää luovuuttani ja tehdä käsillä. Jo lapsena olin innostunut muodista. Se into oli elänyt jossain minussa koko ajan.
Putiikin ostaminen osui huonoimpaan mahdolliseen taloustilanteeseen. Pitkäaikaiset yrittäjät sanoivat, että jos Kostiainen selviäisi vaatealan yrittäjänä vaikean taloudellisen ajan yli, hän selviytyisi mistä vain.
– Heikkoina hetkinä mietin itsekin, että olin tehnyt tyhmästi jättäessäni työpaikan ja varman palkan, mutta tässä ollaan edelleen. Muutos oli uskon hyppy, joka on tehnyt minulle hyvää.
Kostiainen kävi pukeutumisneuvojan koulutuksen ja on joutunut opettelemaan paljon uutta. Talousalalla työskentelevä aviomies ja ystävät ovat olleet tukena.
– Palvelu ja rehellinen palaute on tärkeintä. Toivon, että asiakkaat antavat palvella itseään. Se ei vielä tarkoita sitä, että pitää ostaa.
Di Donnan kauppias Anne Kostiainen näkee, että vaatteet ovat tuki ja tapa ilmentää omaa persoonaa.
Häpeilyä sovituskopissa – miksi?
Putiikinpitäjän mukaan diakoniatyöllä ja Di Donnalla on muutakin yhteistä kuin alkukirjain. Molemmissa tärkeää on vuorovaikutus ja ihmisten kohtaaminen sellaisina kuin he ovat.
Esimiesvuosien johtamistaidoista on ollut hyötyä, kun tiimityöskentelijän on pitänyt oppia seisomaan jämäkästi omilla jaloillaan ja vastaamaan päätöksistään.
Liikkeessä käy hyvin monenlaisia ja eri elämäntilanteissa olevia naisia. Kostiainen on huomannut, että yksi asia yhdistää monia.
– Vaateostoksilla tulee esille epävarmuus itsestä ja ankaruus omaa ulkonäköä kohtaan. Jos vaate ei tunnu sopivalta, aletaan kaivella omia vikoja. Me naiset häpeilemme usein jotakin kohtaa itsessämme.
Kostiainen muistuttaa, että kaikki ovat yksilöitä. Harva vastaa valmisvaatteiden standardia. Hyvältä näyttäminen ei ole omasta koosta tai muodosta kiinni, kun vaatteet ovat sopivat. Yleensä hyvä ratkaisu löytyy.
– Vaatteet eivät ole elämän tärkein asia, vaan tuki ja tapa ilmentää omaa persoonaa. Iloinen mieli näkyy paljon kauemmas. Haluan antaa ihmisille rohkeutta olla oma itsensä ja tulla näkyviin.
P.S.
Asun Pohjois-Helsingissä omakotitalossa mieheni kanssa.
Iloitsen keväästä ja kesästä. Rakastan valoa, aurinkoa sekä avaraa ja ilmavaa tunnetta.
Toivon kasvua, kehittymistä ja eteenpäin menemistä.
Jaa tämä artikkeli: