Anteeksi pyytäminen voi liittyä vallankäyttöön

Anteeksi pyytäminen voi liittyä vallankäyttöön

Anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen ovat ihmissuhteiden kivijalkoja. Ne ovat myös kristillisiä arvoja ja ehkä siksi hyvin haavoittuvia ja alttiita monenlaisille väärintulkinnoille. Helsingin Sanomissa (26.9.) kerrottiin lestadiolaisessa herätysliikkeessä tapahtuneesta yli kymmenen vuotta kestäneestä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, minkä mahdollisti jatkuva syntien tunnustaminen ja seurakunnan anteeksianto. Jumalasta, jonka piti olla rakkaus, tulikin raiskaus.

Uudessa testamentissa kerrotaan, että Jumala ei anna anteeksi, jos me emme anna anteeksi lähimmäisillemme. Kristitty pyytääkin Isä meidän -rukouksessa anteeksi syntejään Jumalalta. Niin kuin kaikki hyvä, myös anteeksi pyytäminen ja antaminen voidaan ymmärtää väärin. Väärin ymmärretty anteeksi antaminen voi kuitenkin merkitä pahan hyväksymistä ja asettumista uhriksi. Tästä puhuvat karua kieltään kirkon ja muiden uskonnollisten liikkeiden piireissä ilmitulleet pedofiliatapaukset ja monet muut lähisuhdeväkivallan uhrit.

Vakavan vallankäytön uhan muodostavat ne herätysliikkeet ja uskonlahkot, jotka antavat syntejä anteeksi Jumalan nimissä ja myös sitovat niihin. Ihmisten omat salaiset tiedostamattomat toiveet, halut, aggressiot ja pelot tulevat silloin vaarallisen lähelle. Jumalaa käytetään helposti pirullisella tavalla omien tarkoitusperien oikeuttamiseen ja toteuttamiseen. Näiden liikkeiden syntikäsitykset loukkaavat usein ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, ajattelun ja mielipiteen vapautta sekä tervettä omatuntoa. Ne alistavat uskovansa anteeksipyytämis- ja anteeksiantamisrituaaleineen auktoriteettiuskoon ja uskonliikkeen karsinaan ihmisen oman autonomian kustannuksella.

Arkkipiispa Kari Mäkinen pyysi anteeksi jo vuosia sitten tapahtunutta erään kirkkoherran seksuaalista hyväksikäyttöä nyt jo aikuiselta uhrilta. Tämä kertoi myöhemmin sen olleen hyvin vapauttava ja merkittävä kokemus. Viime kesänä arkkipiispa pyysi anteeksi myös vuosisataista kirkon seksuaalisiin vähemmistöihin kohdistunutta syrjintää. Se oli hänen selvä kannanottonsa kyseiseen asiaan. Siinä ajateltavaa meille, jotka pidämme itseämme kristittyinä, ja kaikille muillekin.

Timo Teinikivi

Jaa tämä artikkeli: