Nopealla tahdilla järjestetty rasisminvastainen mielenosoitus keräsi Kansalaistorille noin 15 000 ihmistä. Kuva: Janne Simojoki
Antisemitismikin on rasismia
Juutalaisvastaisuudesta on tullut tabu, joka on eristetty rasisminvastaisuudesta, sanoo ylirabbiini Simon Livson.
Kansalaistorilla järjestetyssä Meillä on unelma -mielenosoituksessa viime maanantaina käytti puheenvuoron myös Helsingin ja Turun juutalaisten seurakuntien ylirabbiini Simon Livson.
– Me juutalaiset tiedämme, miltä tuntuu olla vihan ja rasismin kohteena. Emme halua kokea sitä Suomen maaperällä. Haluamme elää Suomessa, joka on suvaitsevainen ja arvostaa eri kulttuureja ja näitä kulttuureja edustavia ihmisiä, Livson sanoi puheessaan.
– Juuri tämän takia muun muassa Magneettimedia-lehden sisältö antisemitistisyydellään ja rasistisuudellaan ja vihanlietsonnallaan on äärimmäisen ongelmallinen, jos kerran tavoitteena on saavuttaa suvaitsevaisen yhteiskunnan kriteerit, hän jatkoi.
Aiemmin tavarataloketju J. Kärkkäisen kustantama Magneettimedia tuomittiin 2013 kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Se kuitenkin ilmestyy edelleen tabloid-kokoisena ilmaisjakelulehtenä, jonka sisältöä pidetään antisemitistisenä.
– On järjetöntä, että sananvapauden nimissä Suomessa voidaan niin vapaasti kiihottaa yhtä kansanryhmää vastaan. Muuhun rasismia koskevaan uutisointiin nähden media on jättänyt tämän tapauksen hyvin vähälle huomiolle, Livson toteaa Valomerkille.
– Kukaan barrikadeille nousseista monikulttuurisuuden puolustajista ei ole nostanut sormeaankaan Magneettimedian erittäin antisemitistisen sisällön vuoksi, vaan lehteä kritisoidaan kaikesta muusta paitsi siitä. Missä on 20 000 tuhannen ihmisen mielenosoitus Magneettimediaa vastaan? Livson kysyy.
– Tässä on peiliin katsominen paikallaan. Jos kerran monikulttuurisuutta puolustetaan, mikä on erinomainen asia, niin puolustetaan sitä tasapuolisesti.
Simon Livson on pannut merkille, että Skandinaviassa rasismi ja antisemitismi käsitellään erillisinä ilmiöinä.
– Tämä näyttää pätevän erityisesti maihin, joissa on vain pieni juutalaisvähemmistö, Livson sanoo.
Mielikuvat Israelista vaikuttavat
Hänen mukaansa antisemitistisen rasismin taustalla on suhtautuminen Israelin valtioon vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen.
– Silloin mielikuvat pienestä Daavidista suurta Goljatia vastaan kääntyivät päälaelleen. Tästä on seurannut yksipuolinen juutalaisvaltion demonisoiminen, mikä sellaisenaan jo täyttää antisemitistisen rasismin tuntomerkit. Se heijastuu usein myös asenteissa yleisesti juutalaisuutta ja eri maiden juutalaisia kohtaan, Livson toteaa.
Hänen mukaansa monet ihmiset perivät demonisoivan asenteen yhteisön kollektiivisesta muistista tiedostamattaan.
– Tässä ilmapiirissä juutalaisvastaisuudesta on tullut tabu, joka on haluttu eristää muusta rasismista.
Antisemitistisen rasismin on arvioitu lisääntyneen Euroopassa. Simon Wiesenthal Centerin vuotuisissa antisemitististen hyökkäysten top ten -listassa kuusi tapausta tuli vuonna 2014 Euroopasta. Tammikuussa 2015 Pariisin terrori-iskuista toinen ei kohdistunut lehdistönvapauteen vaan juutalaisiin, kun jihadisti Amedy Coulibaly hyökkäsi juutalaiskorttelin košermyymälään ja surmasi neljä panttivankia.
Jerusalem Post -lehden mukaan viimeisen viiden vuoden aikana yli 20 000 ranskanjuutalaista on muuttanut juutalaisvaltioon. Syynä on juutalaisten kokema antisemitismi.
Myös Helsingissä juutalainen seurakunta kiristi viime syksynä turvatoimiaan. Kansalaistorin rasisminvastaisessa mielenosoituksessa Simon Livsonilla oli mukanaan turvamies.
– Suomessa on kuitenkin turvallista liikkua, eikä seurakuntamme saa vihapostia, Livson sanoo.
– Suuret massatapahtumat saattavat kuitenkin vetää puoleensa erilaisia ääriryhmiä. Suomessa poliisillakaan ei ole kokemusta näin spontaaneista ja mittavista yleisötapahtumista julkisilla paikoilla.
Jaa tämä artikkeli: