Kuilun reunalla? Apua ja neuvoja voi etsiä mielenterveystalo.fi -palvelusta, josta on tarkoitus myöhemmin tehdä valtakunnallinen palvelu. Itsehoito-osion ja tietopankin tietoja voi hyödyntää kuka tahansa.
Apua mielelle verkosta
Mielenterveystalo.fi -verkkopalvelu kokoaa kattavasti yhteen Helsingin mielenterveys- ja päihdepalveluita.
Teksti Ulla Pitkänen
Kuva Riitta Weijola /Vastavalo.fi
Jos ei tiedä, mistä lähteä hakemaan apua, yksi hyvä ja varsin kattava osoite on marraskuussa aukeava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämä mielenterveystalo.fi -verkkopalvelu. Sen alle on kerätty palvelu- ja paikkahakuun laajasti saman katon alle Helsingin mielenterveys- ja päihdepalvelut niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannen sektorinkin puolelta. Palvelu on aikaisemmin ollut jo käytössä Hyvinkään, Peijaksen ja Jorvin alueilla ja nyt se laajentuu Helsinkiin.
– Aloite sivustoon lähti aikanaan Kellokosken sairaalan silloiselta ylilääkäriltä Matti Holilta . Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kenttä oli niin laaja ja hajanainen, että alan ammattilaisetkaan eivät aina tienneet asiakkaiden kaikista mahdollisista vaihtoehdoista, hanketyöntekijä Terhi Hilvo Helsingin kaupungilta sanoo.
Sivustolla on lyhyt kuvaus kaikista palveluista, aukioloajat ja linkki palvelun verkkosivuille, josta löytyy lisää tietoa paikasta. Itsehoito-osiosta löytyy omaan tilanteeseen sopivaa kirjallisuutta tai internet-sivuja. Tietopankkiosiosta löytyy tietoa vaikkapa erilaisista terapiamuodoista ja mielenterveysalan uutisille on oma osionsa.
Useat ammattilaiset ovat olleet kehittämässä palvelua ja varmistamassa, että voivat suositella sivuston palveluita ja hoitoonohjauspolun.
– Jotta ei tulisi pettymyksiä, niin sivuilla mainittujen paikkojen täytyy olla oikeasti luotettavia, Terhi Hilvo kuvaa.
Otetaanpa esimerkiksi helsinkiläinen 45-vuotias nainen, joka kärsii alakuloisuudesta ja jonka oireryhmäksi valikoituu mielialaoireryhmä. Masentuneisuus liittyy työelämään. Portaikosta, jossa vakavin häiriö on porras 6, tilaa tuntuu kuvaavan parhaiten porras 3. Siinä määritellään mielialan lasku suhteellisen lievänä. Arkivelvoitteet sujuvat, mutta vaativat tavallista enemmän ponnistelua.
Tarjonta on todella laaja, sillä haku tarjoaa peräti 83 vaihtoehtoa. Ammattiapua voi hakea esimerkiksi psykiatrisilta sairaanhoitajilta, joiden vastaanotolle pääsee terveysaseman lääkärin tai terveydenhoitajan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella.
Palvelu listaa myös yksityisiä lääkäriasemia, joista löytyy psykiatreja ja antaa linkin Kansaneläkelaitoksen sivuille, josta löytyy lista KELAn korvaamista psykoterapiapalveluista.
Kolmannelta sektorilta löytyy runsaasti tarjontaa. On esimerkiksi Koillis-Helsingin Työ ja Toiminta, joka järjestää toimintaa työttömille ja eläkeläisille, Helsingin Uniyhdistys ry unihäiriöisille ja seurakuntien diakoniatyö mielenterveyskuntoutujille.
– Palvelu listaa paikat järjestykseen sen perusteella, minkä käyttäjä on valinnut ongelmia aiheuttavaksi elämäntilanteeksi. Se voi olla esimerkiksi työelämä tai parisuhdeongelmat, Terhi Hilvo selventää.
Psykiatrinen neuvontapuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 3106 5721, samoin valtakunnallinen 10023. Auroran sairaalan psykiatrian päivystysyksikkö antaa välitöntä ensiapua ympärivuorokautisesti.
Entäs sitten se neljättä päivää juova ja itsetuhoiselta kuulostava läheinen? Pääseekö esimerkiksi Auroran päivystykseen humalassa?
– Kyllä siellä täytyy arvioida myös se, mikä olisi oikea osoite päihtyneelle. Yksi paikka on tietysti selviämishoitoasema, sanoo ylilääkäri Pentti Hinttala .
– Mutta jos on esimerkiksi psykoottisia oireita tai itsetuhoisuutta, henkilö jää todennäköisesti tarkkailuun päivystykseen yhdestä kolmeen vuorokaudeksi. Tai sitten hänet siirretään suoraan osastolle.
Päihdeongelmaisten keskeiset hoitopaikat ovat A-klinikka ja huumeklinikka. Siellä arvioidaan päihdeongelman vakavuus, hoidon tarve sekä se, löytyykö humalan tai huumeiden vaikutuksen takaa myös psyykkisiä ongelmia.
Palvelun etusivulta tulee pääsemään paitsi Mielenterveystaloon, myös HUS:n ylläpitämään Nuorten mielenterveystaloon ja Nettiterapiaan. Nuorten mielenterveystalossa kannattaa käydä aikuisenkin:
– Vanhemmat voivat katsoa, mistä löytyisi omalle nuorelle apua ongelmatilanteessa. Siellä on myös hyödyllistä tietoa aikuisenkin ongelmatilanteeseen esimerkiksi syömishäiriöistä tai päihteistä, Pentti Hinttala sanoo.
Nettiterapia puolestaan on kotona tehtävä ohjelmasarja, johon pääsee lääkärin lähetteellä. Nettiterapeutti antaa kirjallisia ja käytännön tehtäviä ja kommentoi vastauksia.
Hinttalan mukaan Mielenterveystalo-palvelu halutaan tehdä tutuksi erityisesti terveysasemille.
– Suurin hyöty tästä voi koitua niille, jotka vielä asioivat terveysasemilla eivätkä ole olleet sairaalahoidossa. Tämän palvelun antamilla vaihtoehdoilla saatetaan välttyä sairaalahoidolta, kun asiakas vaikkapa löytää tekemistä päiviin tai kuulee itsehoitomahdollisuuksista.
– Esimerkiksi asiakas ja psykiatrinen sairaanhoitaja voivat käydä vastaanotolla läpi, mitä vaihtoehtoja palvelu tarjoaa asiakkaan tilanteeseen.
Mielenterveystalo.fi -verkkopalvelu
aukeaa marraskuun puolivälin jälkeen.
Jaa tämä artikkeli: