Matti Holi työskentelee aikuispsykiatrian ylilääkärinä Peijaksen sairaalassa.
Apua pahaan oloon
Pahaa oloaan kannattaa selvitellä jo silloin, kun ei vielä kärsi psykiatrisesta häiriöstä.
Aikuispsykiatrian ylilääkärin työhuone löytyy Peijaksen sairaalan hallintokerroksesta, mutta työ ei selvästikään ole pelkkää hallinnointia. Työhuoneen naulakossa on valkoinen lääkärintakki.
— Käyn osastolla, jos on tarvetta, Matti Holi sanoo.
Työhön kuuluu ylilääkärin kierto osastoilla kerran viikossa. Peijaksen sairaalassa on kolme psykiatrista osastoa, joilla on yhteensä 50 potilaspaikkaa. Joskus potilaita on ylipaikoilla.
— Kierrot ovat oikeastaan opetustilaisuuksia. Mukana voi olla muitakin ylilääkäreitä tai psykiatrian asiantuntijoita. Yhtä tapausta voidaan käsitellä pitkäänkin. Mietitään vaikkapa, millaista hoito on tai voisi olla ja onko diagnoosi oikea.
Psykiatrisen hoidon kehityksestä viime vuosikymmeninä kertovat avohoidon yksiköt, jotka myös toimivat ylilääkärin alaisuudessa Myyrmäessä, Tikkurilassa ja Keravalla. Peijaksen psykiatrisen yksikön vastuulla on vantaalaisten ja keravalaisten psykiatrinen erikoissairaanhoito.
— Hoitoon tullaan terveyskeskus- tai yksityislääkärin lähetteellä.
Toisinaan matka psykiatriseen erikoissairaanhoitoon voi olla lyhyt, jos potilas on joutunut hakeutumaan terveyskeskuspäivystykseen, joka toimii Peijaksessa.
Valtaosa hoidosta annetaan avohoidossa. Hoitoa Peijaksen eri yksiköissä saa vuoden mittaan noin 4000 ihmistä.
Osastohoito on lyhytaikaista. Osastolla viivytään yleensä vajaa kaksi viikkoa.
— Osastohoitoa tarvitaan, kun ihminen ei äkisti pärjääkään kotona. Hän voi kärsiä kovasta ahdistuksesta, hän voi olla harhojen vallassa tai muuten niin toimintakyvytön, ettei pysty olemaan yötä kotona, Matti Holi kertoo.
Skitsofrenia on tavallinen osastohoitoa vaativa häiriö. Samoin alkoholin aiheuttamat tai muusta taustasta nousevat psykoosit. Hoidossa on myös vaikeasti masentuneita sekä maanisia ihmisiä.
Oman erityislisänsä työhön tuo lentokentän läheisyys: lennon tai välilaskun aikana ongelmiin ajautuneet ihmiset tuodaan usein Peijakseen.
— Pahoinvoivan matkailijan kanssa voimme joutua tekemään salapoliisityötä selvittääksemme, mitä kieltä hän puhuu. Aivan säännöllisesti meillä on joku ulkomaalainen hoidossa.
Ihmisen itsetuhoisuus on psykiatriassa tuttu asia.
— Vaikeasti masentuneilla eivät voimat riitä arjen askareisiin, ja he voivat olla itsetuhoisia, Matti Holi sanoo.
Kun masennus syvenee, voi alkaa tuntua siltä, ettei jaksa elää, ja ihminen alkaa suunnitella itsemurhaa.
— Jos on pakottava tarve tehdä itselleen jotain pahaa, on hyvä, että voi olla hankalimmat päivät osastohoidossa.
Psykoosisairauksien lisäksi myös tiettyihin persoonallisuushäiriöihin liittyy ajoittaista itsetuhoisuutta. Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat aika tavallisia, niitä on muutamalla prosentilla ihmisistä, ovat vaikeimmat tapaukset varsin harvinaisia, Holin mukaan Vantaalla alle sata.
— Jos ihmisen impulssikontrolli on heikko ja mielialan vaihtelut syviä, hän voi pahassa vaiheessa tehdä jotain itselleen. Jälkikäteen hän voi olla iloinen siitä, ettei itsemurha onnistunutkaan.
Vantaalla tehdään vuosittain arviolta noin 40 itsemurhaa.
— Vieläkään ei varmasti tiedetä, mikä kulttuurinen tai yhteiskunnallinen tekijä on taustana Suomen korkeille itsemurhaluvuille. Yhdeksi tekijäksi on ehdotettu suomalaista tapaa käyttää alkoholia.
Ylilääkärin työhönsä Matti Holi tuli kaksi ja puoli vuotta sitten Hyvinkäältä. Tuomisinaan hänellä oli mielenterveystalo-hanke.
— Mielenterveysasioissa on usein ongelmana se, mistä ylipäätänsä löytää luotettavaa tietoa — esimerkiksi siitä, mihin jokin oire liittyy — ja mitä sitten voi tehdä ja minne mennä.
— Nettisivustolta mielenterveystalo.hus.fi löytyy vastauksia moniin kysymyksiin. Ihmisten ei toivottavasti tarvitse kulkea luukulta toiselle, kun netistä löytyy tilanteen mukaiset toimintaohjeet, jopa ajo-ohjeita myöten.
Sivuilta löytyy tietoa myös tärkeistä kolmannen sektorin auttajista, potilasjärjestöistä ja seurakunnista. Netissä toimii myös salasanan takana oleva vertaisryhmä.
— Jo silloin, kun ei vielä kärsi psykiatrisesta häiriöstä, ihminen voisi miettiä ja selvitellä pahaa oloaan, sitä, että on stressaantunut tai jännittynyt, ei saa unta, on niin alakuloinen tai väsynyt, ettei jaksa keskittyä töihin.
Alakulon taustalta voi löytyä hankala elämäntilanne, työuupumus, kariutunut parisuhde tai muu menetys.
— Suru on luonnollista jonkin aikaa. Toistuvien oireiden kohdalla olisi hyvä miettiä, miten voisi tasapainottaa elämäänsä — tekemällä itse jotain, ystävän tuella vai ammattiauttajan avulla. Silloinkin, kun ihmisellä on vahva taipumus mielenterveyshäiriöön, voi sen etenemistä estää, kun siihen puututaan alkuvaiheessa.
Matti Holi on mukana itsemurhan tehneiden muistoksi pidettävässä kynttilätapahtumassa su 20.11. klo 17 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Kynttiläkulkue Veininmyllylle lähtee klo 18.45.
Jaa tämä artikkeli: