null Arjen asioiden päättäjä

Valtuuston salissa. – Puheenjohtajana haluan pitää liberaalia tunnelmaa. Tämä on keskustelun paikka, enkä turhaan katko puheenvuoroja, sanoo puheenjohtaja Mari Puoskari. Kokoukset kestävät usein 3,5 tuntia.

Valtuuston salissa. – Puheenjohtajana haluan pitää liberaalia tunnelmaa. Tämä on keskustelun paikka, enkä turhaan katko puheenvuoroja, sanoo puheenjohtaja Mari Puoskari. Kokoukset kestävät usein 3,5 tuntia.

Arjen asioiden päättäjä

Helsinki-päivänä 12.6. kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari emännöi valtuuskuntaa ja rentoutuu puisto-konsertissa.

Teksti Eira Serkkola
Kuva Sirpa Päivinen
Kaupunginvaltuuston kokouksissa puheenjohtajan nuijaa on kopautellut tammikuusta asti kolmannen kauden valtuutettu, 33-vuotias diplomi-insinööri Mari Puoskari (vihr). Puheenjohtaja on valittu valtuuston toiseksi suurimman puolueen ryhmästä. Suurin puolue kokoomus sai vallanjaossa kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikan.

Valtuuston puheenjohtajalla on pestissään töitä vähintään päiväksi viikossa. Mari Puoskari työskenteleekin maanantaipäivät Kaupungintalolla.

– Suomessa kunnilla on tiettävästi maailman laajin vastuu palveluntuotannosta. Helsingissä kirjo ulottuu korvaushoidoista virkistysaluereitteihin. Silti asioista päättävät harrastelijapoliitikot, sillä me kunnallispoliitikot teemme työksemme jotain muuta, sanoo Puoskari. Hän työskentelee CGI:n eli entisen Logican kestävän kehityksen johtajana neljä päivää viikossa.

Maaliskuussa seitsemän puolueen kaupunginhallitusryhmät sopivat kaupungin strategiasta eli ”hallitusohjelmasta” lähivuosille. Mari Puoskarilla oli eväänä neuvottelukokemusta vähän isommastakin riihestä, nimittäin Säätytalon hallitusneuvotteluista kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen.

– Vihreille oli tärkeää, että pystyttiin sopimaan Helsingin hiilidioksidipäästöjen pienennystavoitteesta. Ennen tavoite oli 20 prosentin leikkaus vuoden 1990 tasosta, nyt sitä tiukennettiin 30 prosenttiin, Puoskari sanoo.

– Kaupungin ympäristökeskus selvittää nyt keinoja päästä tähän. Liikenne ja rakentaminen ovat keskeisiä aloja. Koska vain kaksi prosenttia Helsingin rakennuskannasta uusiutuu vuosittain, on tärkeää valita energiaa säästäviä ratkaisuja korjausrakentamisessa.

Helsingin väkiluku kasvaa tuhansilla ihmisillä vuosittain, ja pienistä, kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on huutava pula. Kaupunki sekä kaavoittaa tontteja asuntotuotantoon että rakennuttaa asuntoja itse.

– Helsinki on kaavoittanut ja rakennuttanut vuokra-asuntoja suhteessa enemmän kuin Espoo ja Vantaa. Mutta yksityinen ja julkinen tuotanto ei ole lähtenyt liikkeelle tavoitteiden mukaan. Puoskari harmittelee ja tähyilee asiassa myös valtioon päin.

Kovanrahan asuntojen tuotantotavoite toteutui viime vuonna.

– Meidän pitää vain kaavoittaa houkuttelevia tontteja tarjolle rakennuttajille. Nyt on saatava Hernesaari, Kuninkaantammi, Jätkäsaari II ja Kalasatama vauhdilla eteenpäin.

Mutta kuinka paljon Helsinkiin voi ahtautua väkeä? Listitäänkö viheralueita, jotta päästään rakentamaan lisää?

– Luontoarvoja ei voi kompromissata, Puoskari linjaa.

– Esimerkiksi Östersundomissa pitää olla varovaisempi ja suosia matalaa, tiivistä rakentamista. Kivinokka ja Vartiosaari pitää säilyttää virkistyskäytössä, kun taas Keski-Pasilaan tornitalot sopivat hyvin.

Kaavoittajan kansioista löytyy kuitenkin suunnitelmia vielä 100 000 ihmisen asuttamiseksi pääkaupunkiin.

Asuntorakentamiseen niveltyy alueellisen eriarvoistumisen ehkäisy. Puoskarin puolueelle syrjäytymisen ehkäisy oli tärkeä tavoite strategiatyössä.

– Kouluissa on saatu hyviä tuloksia positiivisen diskriminaation määrärahalla: pienelläkin rahalla on vaikuttavuutta. Esimerkiksi opettajia ja kouluavustajia on voitu palkata enemmän tiettyjen alueiden kouluihin ongelmien ehkäisemiseksi. Nyt tukea laajennetaan alueiden neuvoloihin niin, että ensimmäistä lastaan odottaville perheille lisätään kotikäynti.

Puoskari myöntää, että eriytymiskehitys on Helsingissä ollut kiistatonta. Mutta hän uskoo, ettei se ole betonoitua. Taipumus karttaa lähikouluja sosiaalisista syistä on vielä muutettavissa.

– Näytetään vanhemmille, että joka puolella Helsinkiä voi olla hyviä kouluja!

Ensi viikon kokouksen jälkeen valtuusto jää kesätauolle. Syksyllä puheenjohtajan arki muuttuu, koska perheen 3-vuotias esikoinen saa pikkusisaruksen elo-syyskuun vaihteessa.

– Viimeksi pidin vuoden äitiysloman töistä, mutta kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuin jo vauvan ollessa kolmiviikkoinen.

Mari Puoskari on Helsingin valtuuston historian nuorin puheenjohtaja. Tuskinpa kukaan aiempi puheenjohtaja on käynyt kokoustauoilla imettämässä vauvaa, mutta niin hän aikoo syksyllä tehdä.

– Kyllä ratkaisuja löytyy, koska lapsen isä osallistuu aktiivisesti lastenhoitoon ja meillä on hyvä tukiverkko, Puoskari hymyilee ja mainitsee, että viime kaudella vihreiden valtuustoryhmän 21 jäsentä saivat yhteensä 15 lasta.

– Minusta on ihanaa, että voin tehdä näin innostavia hommia ja että voi olla samaan aikaan lapsia. On päätöksenteon kannalta hyvä, että nykyisin valtuustossa on eri-ikäisiä, eri ammattitaustaisia ja eri elämänvaihetta eläviä ihmisiä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.